teksti: Kersti Jääskeläinen, EMBA-ohjelmapäällikkö, TAMK EDU, kuva: Freepik.com


Tunnistatko itsessäsi johtajan, kehittäjän tai asiantuntijan, ja sinusta tuntuu, että sinun täytyy panostaa enemmän pysyäksesi työelämän menossa mukana? Oma aktiivisuus kannattaa, mutta joskus uralla etenemiseen ja johtajana onnistumiseen tarvitaan kannustin.

Keskustellessani viimeisen 15 vuoden aikana työni puitteissa tapaamani satojen päälliköiden, johtajien, esimiesten ja asiantuntijoiden kanssa olen havainnut, että radikaalisti muuttuva työelämä on todellisuutta. Yrityselämä ja julkisen sektorin organisaatiot ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutosmyllerryksissä. Ihmisten tarpeet muuttuvat ja teknologia kehittyy kovaa vauhtia eteenpäin. Muuttuva työelämä asettaa paineita myös johtamisen muuttumiselle. Useimmat johtamisen ammattilaiset tunnistavat johtamisen muuttuneen monitasoisemmaksi ja epävarmemmaksi. Nykyjohtamisen keskiöön on noussut ihminen – yksilö, joka tekee tulosta ja verkosto, josta löytyy tarvittavaa osaamista.

Johtajan ammatillinen kasvu perustuu itseluottamukseen

Yksi tärkein keino pysyä mukana muutoksessa on oman osaamisen kehittäminen koulutuksen avulla. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) englanninkielinen johtamisen täydennyskoulutus Executive MBA in International Business –ohjelma, eli tuttavallisemmin eMBA -ohjelma, on tukenut liike-elämän avaintehtävissä työskenteleviä jo 17 vuoden ajan. Todistus koulutuksen suorittamisesta on kirjoitettu noin 350 johtamisen ammattilaiselle, joista kaukaisemmat ovat tulleet Englannista.

Koulutuksen tehtävä ei ole ainoastaan siihen osallistuvan yksilön osaamisen kehittäminen. Haastatellessani koulutukseen osallistuneita, nostivat useimmat tärkeimmäksi tekijäksi johtamisen kasvussa sekä sen ylläpitämisessä itseluottamuksen kasvattamisen. Itseluottamus on johtajan tärkein työkalu, sillä se kannattelee kykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä jatkuvasti kehittyvissä toimintaympäristössä. Omasta toiminnasta tietoiseksi tuleminen ja teoreettisen viitekehyksen rakentaminen käytännön ympärille ovat työkaluja, jotka vahvistavat itseluottamusta johtajana. Ammatillisen itseluottamuksen vahvistumisen perustaa luodaan koulutuksessamme myös vertaisoppimisella ja vuorovaikutuksella.

Tämänhetkisen johtamisen huolet liittyvät myös lisääntyneeseen kansainväliseen ja kotimaiseen kilpailuun, entistä nopeampaan tiedonkulkuun, yritysten yhteiskunnallisen vastuun lisääntymiseen, yksilön nousemiseen johtamisen keskiöön, aineettoman liiketoiminnan lisääntymiseen ja aikaisempaa laajempaan verkostotyöskentelyyn. Nämä muutokset ovat varsin hyvin tiedostettuja, mutta niiden vaikutuksia johtajuuteen ei välttämättä vielä tarpeeksi ymmärretä.

Haluamme tarjota opiskelijoillemme parasta

Enemmistöllä opiskelijoistamme on tekninen taustakoulutus, mutta ovat ajautuneet urallaan liiketoiminnan johtotehtäviin. Opiskelijamme kertovat, että TAMKin johtamiskoulutus on yllättänyt heidät työelämälähtöisyydellään. Se keskittyy johtamisen käytäntöihin ja tilanteisiin, joita johtaja kohtaa arjessa. Pitkän työelämäkokemuksensa ansiosta kouluttajamme osaavat huomioida myös nyky-johtamisen muutokset.

Ajantasaisuus ja käytännönläheisyys ovatkin koulutuksemme valtteja. Opit on mahdollista siirtää käytäntöön monialaisesti ja suoraan. Uudenlainen ajatuskulma saattaa helpottaa arkea. Huomioimme aikuisen oppijan ajankäytön rajallisuuden sekä elämän- ja työkokemuksen. Lähdemme siitä, että kaikilla osallistujilla on liike-elämän kokemusta ja osaamista, keskitymme koulutuksessa osaamisen täydentämiseen ja päivittämiseen.

EMBA –johtamiskoulutuksemme vuosittaisesta ryhmästä suurin osa kokee työmarkkina-asemansa parantuneen jo koulutuksen aikana, yli puolet ryhmästä kertoo positiivisesta urakehityksestä koulutuksen päätyttyä. Melkein kaikki siirtyivät uralla eteenpäin viimeistään parin vuoden kuluttua koulutuksen suorittamisesta.

 

Koulutuksenne oppien avulla ammatillinen itsevarmuuteni parani, strategiatyön osaaminen ja sen operatiivinen täytäntöönpano vahvistuivat. Ryhmästä löytyi huikeita tyyppejä ja mahtavaa osaamista ja heiltä oppiminen, sekä ihmisiin tutustuminen oli todella positiivista ja innostavaa!  Hyvällä ajankäytön suunnitelulla selvittiin hyvin, koulutukseen osallistuminen on jopa tukenut ajanhallintaani, kommentoi koulutukseen osallistunut Petri Vähä-Anttila

 

Kiitos opiskelussa heränneiden ideoiden sekä ammattimaisten luennoitsijoiden, olemme uudistaneet organisaatiorakenteemme, rakentaneet yrityksellemme strategian, viestineet sen ja jalkautuskin on onnistunut täydellisesti, totesi koulutuksemme suorittanut Jyrki Hakala.

 

Seuraava eMBA-koulutus käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa. Jos olet jo pitkään halunnut uudistaa johtamisosaamistasi, olisi meillä sinulle siihen varteenotettava vaihtoehto. Halutessasi voit tutustua koulutukseemme täällä.

Ehkä nähdään loppukesästä, mutta jos emme, toivotan sinulle herkkiä tuntosarvia ja vahvaa itseluottamusta johtajuudessasi!

 

Kersti Jääskeläinen
EMBA-ohjelmapäällikkö, TAMK

Teksti: Ida Pellinen
Kuva: Team Colbanum

______________________________________________________

TAMKin Games Academyn opiskelijat menestyivät loistavasti ensimmäistä kertaa järjestetyssä pelialan Bit1-kilpailussa toukokuussa. Kilpailun voittajaksi sijoittui ansaitusti TAMKin joukkue Team Colbanum. Hienosti kolmannelle sijalle ylsi TAMKin toinen joukkue Team Period of Play.

 

Kuvassa Kimmo Heinonen, Piritta Vaarala, Jerri Ahonen, Suvi Kemppainen ja Kalle Vikström

Bit1 on pelialan kilpailu- ja verkostoitumistapahtuma, jossa valitaan vuoden paras opiskelijatyönä tehty peli. Kilpailuun voivat osallistua minkä tahansa alan opiskelijat. Kilpailu on osa Osaamisen pelimerkit -hanketta, joka on kuuden suomalaisen pelikouluttajaoppilaitoksen yhteinen hanke. Esikarsinnoissa oli mukana yli 40 peliä.

– Bit1 on pääsääntöisesti opiskelijaryhmille tarkoitettu kilpailu, jonka kriteerien kärkenä on osallistuvien pelien kaupallinen potentiaali. Kilpailu järjestettiin kahdessa osassa: esikarsinnat pidettiin neljässä eri kaupungissa ja varsinainen kaksipäiväinen loppukilpailu Helsingissä. Arvokkaan palautteen lisäksi tapahtuman ideana on antaa opiskelijoille hyvä mahdollisuus verkostoitua alan ammattilaisten kanssa, kertoo voittajajoukkueessa mukana ollut Kimmo Heinonen.

Loppukilpailussa mukana oli 11 tiimiä. Heinonen sanoo, että he lähtivät kilpailuun mukaan avoimin mielin ja ilman ennakko-odotuksia. Joukkue osallistui kisaan pelillä nimeltä Space Hen Hassle.

– Space Hen Hassle on 2-4 pelaajan partypeli, jossa tavoitteena on kerätä avaruusfarmilla mahdollisimman paljon kanoja yhden kierroksen aikana. Lyhyesti kuvailtuna se on kuin Bomberman Zeldan kanoilla, kuvailee Heinonen.

Heinosen mukaan kilpailun tuomaristo oli kovatasoinen. Bit1-tuomaristo koostui viidestä merkittävästä pelialan henkilöstä; Samuli Syvähuoko (Sisu Game Ventures), Wilhelm Taht, Karoliina Korppoo (Veikkaus), Mikko Kodisoja (Supercell) sekä Teemu Närhi (Fingersoft). Voittajajoukkue oli kuitenkin mielissään saamastaan palautteesta.

– Tuomaristoon oltiin saatu kunnioitettava kattaus kotimaisen pelialan kermaa. Positiivinen palaute heiltä tuntui koko tiimistä todella hyvältä, ja tuomariston antamia kehitysehdotuksia kirjattiinkin hieman paksummalla kynällä ylös, sanoo Heinonen.

 

Games Academy on TAMKin tietojenkäsittelyn ja media-alan opiskelijoiden yhteinen oppimisympäristö.

 

 

Teksti ja kuvat: TAMKin yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opiskelijat Ariela Perä-Rouhu ja Janica Saralevä

______________________________________________________

Mediassa on lähiaikoina kirjoitettu paljon suomalaisesta designista kasvavana trendinä. Viimeisimpänä Kauppalehden artikkeli, jossa kerrottiin Helsingin Galleria Esplanadin uudelleen konseptoinnista suomalaisen designin keskukseksi. Suomalaisuus ja sen tukeminen on tällä hetkellä todellisessa nousussa ja tähän on nyt aika vastata myös Tampereella! Tästä oivalluksesta syntyi liikeidea Showroomista, suomalaisen designin myymälästä ja sen Tampereella ennenäkemättömästä palvelukonseptista. 

Tulevaisuudessa Tampereellakin on siis saatavilla monipuolisesti suomalaisten brändien tuotteita uudenlaisen palvelukonseptin ansiosta. Konseptin kehittäminen alkoi, kun halusimme keksiä tavan, miten yhdistää suomalaiset brändit ja kuluttaja-asiakkaat. Tutkimme markkinointikyselyn ja markkinatutkimuksen avulla, millä tavalla suomalaista designia voisi saada paremmin esille Tampereella.

Lisäksi benchmarkkasimme vastaavia konsepteja Suomesta. Tutkimustulostemme mukaan suomalaisille brändeille on kysyntää myös Tampereella ja toisaalta myös pienemmät suomalaiset brändit haluavat enemmän näkyvyyttä pääkaupungin ulkopuolella.

Showroomin avulla näkyvyyttä suomalaisille brändeille

Konsepti toimii myyntialustana suomalaisille brändeille, jotka haluavat näkyvyyttä ja tunnettuutta. Showroom -myymälä on jaettu myyntipaikkoihin, joista jokaisesta löytyy rekki vaatetuotteille sekä pöytä- että hyllytilaa. Brändien pääseminen kuluttaja-asiakkaiden saataville onnistuu vuokraamalla myymälästä oman myyntipaikan.

Myyntipaikkojen vuokraus tapahtuu lyhyeksi, noin 1–3 kuukauden ajanjaksoksi, jolla varmistetaan myymälän monipuolinen ja vaihtuva valikoima. Lyhyt vuokra aika mahdollistaa pienempienkin suomalaisten brändien pääsyn markkinoille ja myyntipaikkoja voidaan hyödyntää myös uuden tuotteen lanseerauksessa.

Showroom tarjoaa suomalaista designia

Kuluttaja-asiakkaat löytävät Showroomista ajankohtaisia suomalaisia tuotteita, joka tarjoaa vaihtoehtoja ulkomaalaisten ketjujen tuotteille. Myyntipaikkoja vuokraavat suomalaiset brändit, joiden tuotteisiin kuuluu pääasiassa kauniita ja persoonallisia naisten vaatteita sekä asusteita. Ostopäätöksellään asiakas tukee kotimaisuutta ja samalla toimii ekologisemmin valitsemalla ajattomia, laadukkaita ja lähellä tehtyjä tuotteita. Asiakaslähtöisessä Showroom -myymälässä saa aina henkilökohtaista ja ystävällistä palvelua.

Showroom -myymälää testataan ensin kolmen kuukauden ajan kivijalkamyymälänä Tampereen keskustassa. Testausjakson aikana Showroomia kehitetään brändi- ja kuluttaja-asiakkaiden toiveita kuunnellen. Pääasiassa testijaksossa selvitetään konseptin toimivuutta ja testataan myymälän sijaintia.

Alun perin opinnäytetyöhön suunnittelimme Showroomin toimivan liikuteltavana myyntikonttina ostoskeskusten yhteydessä tai muussa otollisessa myyntipaikassa, kuten tapahtumien yhteydessä. Vasta testausjakson onnistumisen arvioinnin jälkeen voidaan tehdä päätöksiä Showroomin tulevaisuudesta. Vaihtoehtona on myös, että liikuteltava myyntikontti rakennetaan pelkästään markkinointitarkoitusta varten ja itse virallinen myymälä jää pysyvästi kivijalkamyymäläksi.

Showroom avataan Tampereen keskustaan kesän 2018 aikana. Seuraa Showroomin taivalta jo ennalta sosiaalisessa mediassa, jossa julkaistaan pian yhteystiedot, aukioloajat sekä tietysti tärkeimmät eli huikeat brändit! Showroomin löydät Facebookista ja Instagramista nimellä Showroomtampere. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan myymälään, kaikki suomalaisen designin ystävät.

Lähteet: https://m.kauppalehti.fi/uutiset/helsinkiin-syntyy-uusi-muodin-keskus–mita-se-tarkoittaa-muotibrandeille/FrQiGMrk 

Lisätiedot: 

Perä-Rouhu, A. & Saralevä, J. 2018. Uudenlainen konsepti tuo suomalaisen designin myös Tampereelle. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus. Liiketalous. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

ariela.pera-rouhu@biz.tamk.fi & janica.saraleva@biz.tamk.fi

 

TAMKin henkilöstön virkistystoimintaa koordinoiva Wire-ryhmä on viimeiset toimensa saanut tältä keväältä purkkiin. Vierailut Tampereen taidemuseoon ja Laukon kartanoon olivat iloisen sorinan ja yhdessäolon hetkiä.

Tampereen taidemuseon Anita Snellmanin näyttely ”Värin syleilyssä” kertoi hienosti Anitan elämästä – lapsuudenkodista ja sodan jälkeisestä niukkuudesta kuljimme oppaan eloisan kerronnan myötä Anitan rakkauden (ja rakastajien) täyttämän elämänretken Espanjan aurinkoon, väreihin ja puutarhojen vehreyteen.

Taidetta korostivat myös Anitan henkilökohtaiset kirjeet, kortit ja esineet. Ollapa taiteilija ja vapaa sielu!

Taidemuseon alakerrassa meidät kohtasi Jyrki Siukosen näyttely ”ALLES PALLES FALLES”, joka oli laaja kattaus veistoksia ja kolmiulotteisia installaatioita, jotka eivät jättäneet ketään kylmäksi. Liiketunnistimia, repetitiota, heijasteita ja katsojan vastuuta.

Taideteos ”kaksi ajatusta” kertoi taiteilijan hetkestä, jossa kaksi maailmaa kohtasivat – kerran – hänen ajatuksissaan.

 

Myöhemmin toukokuussa 20 innokasta ilmoittautunutta kokoontui Laukkoon vievään bussiin lauantaina ihanan keväisen ilman helliessä. Innoissaan odotettiin niin taidetta, ruokailua kuin tunnelmaakin. Emme pettyneet (taaskaan).

Kurjen patsaalla kartanon päärakennuksen edessä.

Laukon historiaan tutustuimme turnajais- ja ritariteemaisen kesän alla. Kartanon historian meille avasi itse Leena Lagerstam, ihastelimme kalevalaista kuvataidetta tämän kesän näyttelyn makupalana. Jopa kartanon maisemissa loppuun kansalliseepoksemme saattanut J.L. Runeberg vaikutti näyttelyssä oman kanteleensa kautta.

Runebergin kantele teki vaikutuksen – kesällä sitä jopa luvan kanssa soitetaan!

Kiitos Laukko!

 

Nautimme lounasta ja palasimme kaikki Tampereelle – osa Laukon kesäpassi mukanaan. Tuleepahan käytyä konserteissa kesän mittaan kun on passi plakkarissa jo ennen kauden alkua!

 

HUOM! Wire-ryhmän haku henkilöstön omaehtoiseen ryhmätoimintaan (kurssit, tutustumiset, kokeilut) varattua tukea varten käynnistyy elokuussa. Pidä intraa silmällä niin ei mene ohi.

 

Kuvat ja teksti: Piri Hiltunen

Teksti ja kuva: Minna Metsäportti, FM, englannin lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulun Kielipalvelut

_______________________________________________

Taitava Neonataalihoitaja on viiden yliopistollisen sairaalan yhdessä toteuttama 30 opintopisteen erikoistumiskoulutus, johon kuuluvat ammattienglannin opinnot tilattiin kolmatta kertaa TAMKin Kielipalveluilta keväällä 2018.

Tabula-pohjaiselle englannin verkkokurssille osallistui kaikkiaan 36 neonataalihoitajaa Tampereen, Helsingin, Oulun, Turun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista. Kurssin tavoite oli tukea sairaanhoitajien valmiuksia ohjata englantia puhuvia keskosperheitä. Tavoite oli myös antaa valmiuksia englanninkielisten julkaisujen lukemiseen oman erikoisalan terminologiaa kartuttamalla.

Kurssin aikana opiskeltiin keskeisiä keskosen hoitotyön viestintätilanteita monipuolisesti ja yhteistoiminnallisesti. Eri neonatologisilla osastoilla työskentelevät hoitajat jakoivat  keskustelualustoilla kokemuksiaan keskosvauvoille tehtävistä toimenpiteistä ja erilaisista hoitokäytännöistä. Osa neonataaalihoitajien englannin kurssista toteutettiin yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Osio, jossa työstettiin englannikielistä lähdekirjallisuutta, oli integroitu Suomen kirjallinen viestintä -kurssiin tarkoituksena palvella koko erikoistumiskoulutuksen sekä oman ammattitaidon ylläpitämisen tarpeita.

Kurssin saama osallistujapalaute oli myönteistä. Erityisen hyviksi koettiin joustava aikataulu sekä oman erikoisalan tarpeisiin räätälöidyt kielenkäyttötilanteet. Monet osallistujat kertoivat koulutuksen antaneen onnistumisen kokemuksia sekä herättäneen kimmokkeen kielitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen.

Tilaisuus päästä toteuttamaan työelämän kielikoulutusta on kouluttajalle arvokas ja palkitseva kokemus. Tiivis kanssakäyminen alan ammattilaisten kanssa ja autenttiset sisällöt ovat työssä oppimista parhaimmillaan, ja ne antavat hyvät edellytykset kehittää ja tarjota vastaavanlaista koulutusta myös tulevaisuudessa.

Kello oli seitsemän illalla, paikallista aikaa, ja istuimme kuuden hengen voimin juna-asemalta katsottuna lähimmässä pizzeriassa minkä löysimme.

Katselimme ympärillemme ja näimme pienen, hiljaisen ruotsalaiskylän, Ronnebyn. Olimme matkanneet kokonaiset 11 tuntia eri matkustusmuotojen variaatiolla, junalla ja lentäen.

Matka ei ollut sujunut ihan ongelmitta, mutta olimme tyytyväisinä kohteessa. Tai noh, kieltämättä hieman skeptisin ajatuksin, koska edessä oli vain yhden kokonaisen päivän vierailu ja sama matka kotiin odottaisi meitä tuon yhden vierailupäivän jälkeen.

Syy, miksi kuusi opiskelijaa (tuossa vaiheessa meistä yksi oli vielä matkalla kohteeseen) ja opettaja istuvat ihmeissään pienessä kylässä Etelä-Ruotsissa, selviää kun matkaamme ajassa muutaman kuukauden taaksepäin….

 

Tyytyväisiä vieraita isäntien seurassa. Vasemmalta TAMKin valmentaja Vesa Vuorinen, pormestari Roger Fredriksson Andreas Siren, Sanna Kylmänen, Katja Ojaniemi, Teijo Takanen Ronnebyn elinkeinoasiamies Torbjörn Lind ja Inkeri Valtonen.

 

Opiskelemme liiketaloutta Tamkissa, Mänttä-Vilppulan yksikössä ja kevään aikana opiskelujemme kohde oli kansainvälisen liiketoiminnan moduuli. Kurssin yhteydessä saimme mielenkiintoisen projektin Mänttä-Vilppulan kaupungilta. He haluaisivat uudistaa ystävyyskaupunkitoimintaa, nostaa sen nykyaikaiselle levelille ja pyysivät siihen meidän apua. Osa ryhmästämme lähti kartoittamaan näiden ystävyyskaupunkien, Ronnebyn Ruotsissa ja Hoyangerin Norjassa, tilannetta ja alueiden toimintaa. Samalla projektin yhteydessä meille avautui mahdollisuus opintomatkaan jompaankumpaan kaupunkiin.

Tiedättehän, että kaikki projektit eivät aina suju kommelluksitta ja tähänkin tarvittiin paljon tahtoa. Kun mukana projektissa on useita tahoja, voivat järjestelyt ja aikataulut olla joskus haastavia, mutta siitähän vain oppii.  Suuntasimme projektin innoittamana kohti Ronnebytä ja kiitos sinnikkään valmentajamme Vesa Vuorisen ja Ronnebyn yhteyshenkilön Jannike Jonassonin, saimme kuin saimmekin vierailun järjestymään.

 

Pizzan voimalla retkemme Ronnebyssä alkoi. Yövyimme kauniissa Spa hotelli Ronneby Brunnissa joka sijaitsee upeiden puistojen, golfkentän, kuvankauniin joen ja kukkamerien välittömässä läheisyydessä. Brunnin alue on hyvin vanha ja aikoinaan sen alueen vedellä uskottiin olleen parantavia vaikutuksia. Lieneekö tuolla vedellä olleen osuutta asiaan, mutta hieman skeptinen asenteemme muuttui kertaheitolla päinvastaiseksi, kun pääsimme hyvien yöunien jälkeen tutustumaan kaupunkiin ja meidät sekä projektimme otettiin vastaan ystävällisesti ja innostuneesti.

Nähdäksemme kaupunkia mahdollisimman paljon, osa ryhmästämme vuokrasi hotellilta polkupyörät ja suuntasimme kohti kaupungintaloa, jossa meitä odotti Janniken lisäksi kaupunginjohtaja Roger Fredriksson sekä elinkeinoasiamies Torbjörn Lind. Saimme kattavan ja mielenkiintoisen esitelmän kaupungista ja sen elinkeinorakenteesta aina maahanmuuttopolitiikkaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin asti.

Mielenkiintoisinta tuossa pienessä kaupungissa oli sen hyvin positiivinen vire yritysten ja työllisyyden saralla. Kunnan perustamille teollisuusalueille on tullut paljon uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti teollisuuteen. Tästä he luonnollisesti ovat tyytyväisiä ja näkevät tulevaisuuden mahdollisuutena muuttaa tuotantoa kotimaahan. Toimivat liikenneyhteydet ovat yksi Ronnebyn kilpailuvalteista ja työllisyyden kehitys on nostanut Ronnebyn kiinnostavien kuntien listalle Ruotsissa.

 

Ronneby on ottanut vastaan paljon maahanmuuttajia mm. Syyriasta. Maahanmuuttajien suuri lukumäärä ja heidän kotouttamisensa on myös Ronnebyn suurimpia haasteita. Tähän ongelmaan he ovat kehittäneet ratkaisuksi mm. Business school-konseptin, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus koulutukseen mm. kielen, lakiaioiden, talouhallinnon ja bisneskulttuurin osalta. Koulutus vaatii sitoutumista ja kestää kuusi kuukautta. Koulutus on varsin uusi, mutta tuottanut jo nyt tulosta ja ensimmäisten yrittäjien aloitettua toimintansa.

Tutustuimme Ronnebyn uusiin yrityksiin tekemällä lyhyen matkan lähistön alueelle. Lisäksi tutustuminen Ronnebyn vanhaan kirkkoon sekä vanhaan kaupunkiin, joten lyhyen retkemme aikana saimme myös pikaopastuksen alueen historiaan. Kaikkea sitä kerkeää lyhyessäkin ajassa!

 

Iltapäivällä vuorossa oli tapaaminen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Nils Ingmar Thorellin seurassa. Hänen kanssaan syvennyimme keskustelemaan ystävyyskaupunkitoiminnasta sekä mahdollisesta tulevasta ystävyyskaupunkiseminaarista. Tarkoitus siis olisi, että ystävyyskaupungit (Mänttä-Vilppula, Ronneby ja Hoyanger) järjestäisivät vuosittain seminaarin, jossa yhteistyötä kehitetään.

Keskustelu oli erittäin avointa ja antoisaa. Yhteistyön aihioita ehdotettiin runsaasti molemmin puolin ja keskustelusta nousi selvästi esiin kolme pääteemaa:

Koulutus, taide ja elinkeinoelämä

 

Ronneby oli kiinnostunut säilyttämään koulujen välisen yhteistyön sekä maiden väliset nuorten jalkapallotapahtumat, onhan jalkapallo ruotsalaisille kuitenkin se kovin tärkeä elämän osa-alue.

Keskustelimme myös opiskelijoiden mahdollisuudesta mm. harjoitteluun ystävyyskaupungin yrityksessä.

Yksi tärkeä aihe ystävyyskaupunkitoiminnassa on saattaa kaupunkien asukkaat tietoisiksi ystävyyskaupungeista ja kulttuurista. Tähän konkreettisia toimia voisivat olla opiskelijoille tehtäväksi annettavat markkinointitoimenpiteet (esim. yhteiset matkailuesitteet) sekä yhteinen taidenäyttely yhteistyössä paikallisten taiteilijoiden kanssa.

Seminaarin osalta innostus heräsi osallistumisesta eri aihealueista järjestettäviin työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin, jolloin jokainen osallistuja voisi valita itseään kiinnostavan aihealueen.

Ronneby ilmaisi kiinnostuksensa tutustua suomalaiseen koulutusjärjestelmään sekä esitti myös mielenkiintoisen ja ajankohtaisen aiheen yhteiselle hankkeelle; Kaupungit voisivat ottaa yhteisen tavoitteen ja laatia toimenpiteet hiilijalanjäljen pienentämiselle.

 

Tässä vain muutama yhteistyöaihio mainitakseni innoittavan päivän ja tuloksena.

 

Ystävyyskaupunkitoiminta ei siis todellakaan ole menneen talven lumia vaan fressillä otteella ja uudella tvistillä se voi tuoda aivan uusia mahdollisuuksia kaupunkien asukkaille ja yrityksille. Toivomme että tämän projektin myötä Mänttä-Vilppulan, Ronnebyn ja Hoyangerin yhteistyö saa siivet alleen ja antoisan Ystävyyskaupunki-seminaarin.

Meille opiskelijoina projekti on ollut haastava, mutta kuten viisas opettajamme Vesa totesi, ei voi oppia, jos ei ole mäkiä matkalla! …vai miten se nyt meni. Samalla projekti ja opintomatka ovat antaneet meille paljon ja osa meistä saa toivottavasti olla mukana matkassa vielä projektin jatkuessa ensi syksynä.

Ronneby kohteli meitä paremmin kuin hyvin! Kiitos vielä kanssamatkustajille, tämä oli huippupaketti!

 

Teksti ja kuvat: Inkeri Valtonen ja Kirsi Sipiläinen

 

Teksti ja kuvat: Emmiina Lehtonen, TAMKin palveluliiketoiminnan restonomi

_____________________________

Emmiina Lehtosen opinnäytetyön ”Hyönteisruokamenun tuotteistaminen ravintolakäyttöön” tarkoituksena oli tuotteistaa hyönteisruokamenu Tampereen ammattikorkeakoulun Catering Studiolle. Tutkimuskysymyksenä oli, miten tuotteistaa myyvä menu tarinallistamista apuna käyttäen.  Tavoitteena oli saada kuluttajat totuttautumaan ajatukseen hyönteisten syömisestä sekä madaltaa kynnystä hyönteisistä valmistetun ruoan kokeiluun tulevaisuudessa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä toimintatutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin Tampereen Ammattikorkeakoulun Catering Studion ”Bar Studio” tapahtumassa ja tapahtumaa mainostettiin Facebookissa nimellä Bar Studion Sirkkamenu -tasting. Tapahtuma oli ilmainen ja kuka vain kiinnostunut sai osallistua. Tutkimukseen osallistujat saivat maistaa hyönteisruokamenun annoksia ja arvioida niitä sekä omaa kiinnostusta hyönteisruokaa kohtaan kyselylomakkeella. Annoksia oli kehitetty neljä erilaista ja jokaiselle annokselle oli myös liitetty tarina.

Tutkimukseen osallistui 50 henkilöä, joista suurin osa oli kiinnostuneita käyttämään hyönteisruokaa osana omaa ravintoa. Pääasiassa vastaajien kokemukset hyönteisruoasta pysyivät positiivisina tai muuttuivat positiivisempaan suuntaan tutkimukseen osallistumisen jälkeen. Henkilöt, jotka noudattivat pääasiassa kasvispainotteista ruokavaliota, olivat erittäin kiinnostuneita hyönteisruoasta. Kasvissyöjien ja sekasyöjien vastaukset kiinnostuksen osalta vaihtelivat.

Neljästä annoksesta osallistujat arvioivat parhaimmaksi tuotteen, jossa kotisirkat olivat jauheena, kokonaisten sirkkojen sijaan. Kynnys annoksen maistamiseen oli hyvin matala muihin verrattuna ja myös ne, jotka kammosivat hyönteisruokaa, uskalsivat maistaa kyseistä annosta. Hyönteisruokaa kohtaan innokkaimmin suhtautuvat vastaajat kertoivat myös palautteessaan pitäneensä annoksista, joissa ei oltu yritetty piilottaa sirkkoja vaan ne olivat luonnollisessa olomuodossaan. Tapahtumassa oli tarjolla vain kotisirkoista valmistettuja tuotteita, sillä ne ovat tällä hetkellä helpoimmin saatavilla olevaa hyönteisruokaa. Kotisirkan on myös todettu olevan hyvä ”porttihyönteinen”, joten se on kenties helpoin syötävistä hyönteisistä ensikokeilua varten.

Tutkimuksessa hyödynnettiin molempia, tunteisiin ja järkiajatteluun pohjautuvaa opetusstrategiaa. Tunteisiin pohjautuva, eli aististrategia oli tapahtuman maistiaistilaisuus, jossa osallistujat saivat tutustua maistiaisiin rauhassa lukien niihin liittyviä tarinoita. Kun on kertaalleen maistanut hyönteisruokaa, ostohalukkuus sitä kohtaan tiedostamatta kasvaa. Tapahtumassa pyrittiin vetoamaan osallistujien järkiajatteluun, eli käyttämällä opetusstrategiaa pöydissä olevien tietopakettien avulla. Niissä kerrottiin erilaisia hyötyjä hyönteisruokavalion käyttöön liittyen.

Useimmille osallistujille jäi positiivinen kuva sirkkatuotteista, ja tämä edesauttaa tulevaisuudessa kokeilemaan myös muita hyönteisistä valmistettuja ruokatuotteita. Tapahtuma sai paljon positiivista palautetta osallistujilta ja vastaavia toivottiin lisää – tarinankerrontaa pidettiin hyvänä apuvälineenä hyönteisruokien tuotteistamisessa. Osallistujat pitivät eniten annoksiin liitetyistä tarinoista, jotka olivat laadittu faktatiedon pohjalta.

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että haluaisi enemmän hyönteisruokatuotteita myös ravintoloihin. Tällä hetkellä hyönteisruokatuotteita näkee lähinnä vain kauppojen hyllyillä, suurimmaksi osaksi välipaloina. Erityisesti fine dining -ravintoloissa olisi mahdollista kokeilla, minkälaisia uusia makuelämyksiä hyönteisistä on mahdollista valmistaa. Myös kokonaan hyönteisruokiin perustuvalle ravintolalle saattaisi olla tulevaisuudessa kysyntää, kunhan syötävien hyönteisten raaka-ainehinnat putoavat kotimaisen tuotannon kasvaessa.

Lehtonen, E. 2018. Hyönteisruokamenun tarinallistaminen ravintolakäyttöön.

Palveluliiketoiminnan koulutus. Restonomi.

Tampereen Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

 

Teksti: Ida Pellinen
Kuva: Essi Kannelkoski

______________________________________________

TAMKin liiketalouden monimuoto-opiskelijat pääsivät tositoimiin kurssilla Digitaalisuuden hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa. Opiskelijat työskentelivät kurssin ajan ryhmissä, ja kukin ryhmä sai tehtäväkseen päivittää yhden organisaation sosiaalista mediaa kolmen kuukauden ajan.

Mukana kurssilla oli laaja kirjo erilaisia yrityksiä ja yhdistyksiä; Pyynikin Käsityöläispanimo, Dance Actions-tanssikoulu, kello- ja korukauppa Finngold, HAMKin Työelämäpalvelut, Myynninosaajat, Caffetta-kahvila sekä HAMK Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Opiskelijaryhmät päivittivät organisaatiosta riippuen kahta sosiaalisen median kanavaa. Somekanavista käytössä olivat Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn. Päivitysten sisältö laadittiin esimerkiksi viikkohaasteiden, juhlapäivien sekä organisaatioiden omien toiveiden mukaan.

 

– Yhden viikon aikana teimme Finngoldille 7 päivitystä Instagramiin sekä 3 päivitystä Facebookiin. Sisältöä täytyi tuottaa melko paljon, joten päivitysten määrä aiheutti välillä haasteita. Moni asia tuli kuitenkin opittua kokeilemalla ja loppua kohden onnistumisia tuli aina vain enemmän, sanoo kurssilla Finngoldin ryhmässä ollut opiskelija Rea Saastamoinen.

Sisällöntuotannossa opiskelijat hyödynsivät monipuolisesti erilaisia ohjelmia ja sovelluksia, kuten Canvaa, Previewtä sekä Hootsuitea. Somepäivitykset liittyivät muun muassa kakkuihin, työnhakuun, Tapparaan ja hiihtolomaan.

– Uutta oppia tuli valtavasti, huomasimme esimerkiksi, kuinka tärkeässä roolissa teksti ja itse otetut kuvat ovat. Vaikka meillä oli käytössä hienoja kuvapankkikuvia, omat kuvat nousivat lähes aina suositummaksi. Itse otetut kuvat ovat persoonallisempia ja seuraajien on helpompi samaistua niihin, Saastamoinen kertoo.

Kolmen kuukauden aikana opiskelijaryhmät tekivät somepäivityksiä yhteensä yli 900. Ahkeran somepäivittelyn ansiosta organisaatioille kertyi kaiken kaikkiaan 3200 uutta seuraajaa.

– Finngoldin suosituin Facebook-päivitys oli ystävänpäivänä järjestetty kelloarvonta, ja päivitys sai noin 8600 reaktiota. Tosin tiukat kilpailu- ja arvontasäännöt tulivat ryhmällemme hieman yllätyksenä. Päivitysten sanamuotojen ja ohjeistuksen kanssa on oltava todella tarkkana, jotta päivitys ei riko Facebookin sääntöjä, kiteyttää Saastamoinen.

Yhteistyö opiskelijoiden ja organisaatioiden välillä sujui hyvin. Ryhmät saivat suunnitella ja toteuttaa päivityksiä itsenäisesti, tarvittaessa organisaatioiden tuki oli kuitenkin opiskelijoiden saatavilla. Hyvin sujunut kurssi oli mieluinen myös Saastamoiselle.

– Kurssi sujui Finngoldin mielestä niin hyvin, että minä jatkan heidän somekanaviensa päivittämistä jatkossakin, hän iloitsee.

 

Kirjoittajat:
Virpi Lammassaari

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, VALMA vastuuopettaja

Maija Joensuu
TAMK, erikoissuunnittelija, Ammattipedagoginen TKI


Hyvä uraohjaus on Lammassaaren mukaan opiskelijalähtöistä ja siinä keskitytään opiskelijan kiinnostuksen kohteisiin sekä aitoon koulutustarpeeseen.

Uraohjauksen* osaaminen on tärkeä osa ammatillista koulutusta sekä korkeakoulutusta. Työelämän ja koulutuksen saralla tapahtuu jatkuvasti nopeita muutoksia, mikä edellyttää kiinteää vuoropuhelua koulutuksen ja työelämän välillä. Opiskelijat tarvitsevat ajankohtaista tietoa ja ohjausta sekä valmiuksia omaa opiskeluaan ja työuraansa koskevien päätösten ja valintojen tekemiseen, sillä valinnaisuus ja yksilölliset opintopolut ovat monipuolistaneet vaihtoehtoja.

VALMA –koulutuksessa uraohjaus vahvasti mukana

TAMKin ammatillisen opinto-ohjaajakoulutuksen opiskelija Virpi Lammassaari työskentelee Sedussa VALMA (Ammatilliseen koulutukseen valmentavan) koulutuksen opettajana ja ohjaajana. VALMA on suunnattu mm. opiskelijoille, jotka eivät peruskoulun jälkeen tiedä mitä tekisivät tai jotka haluavat lisätietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia hakeutua koulutukseen ja edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkintokoulutus. Lue lisää VALMA koulutuksesta Opintopolusta.

Uraohjauksen rooli näkyy koko VALMA koulutuksen ohjausprosessissa vahvasti: Lammassaari toimii opiskelijoiden kanssa kiinteässä yhteistyössä koko opiskelupolun ajan alkaen hakeutumisvaiheesta aina jatko-opiskelupaikan löytymiseen saakka, tukien opiskelijoiden opintosuunnitelmien rakentamista sekä oman koulutus- ja ammattipolun valintaa. Jo hakeutumisvaiheessa kartoitetaan hakijan kanssa yhdessä hänen taustaansa, vahvuuksiaan ja aikaisempaa osaamista sekä mahdollisia kehittymisen tarpeita.

Vaikka Lammassaari hakeutui ammatilliseen opinto-ohjaajakoulutuksen hankkiakseen muodollisen pätevyyden toimia ohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtävissä, on koulutus vahvistanut hänen ohjausosaamistaan mm. laajentamalla eri koulutusasteiden ohjaustoiminnan tuntemusta sekä kasvattamalla ammatillisia verkostoja. Uusiin oppilaitoksiin ja kollegoihin tutustuminen tuo myös aina jotakin uutta omaan ajatteluun ja toimintaan.

Mistä tunnistaa hyvän uraohjaajan?

Hyvä uraohjaus on Lammassaaren mukaan opiskelijalähtöistä ja siinä keskitytään opiskelijan kiinnostuksen kohteisiin sekä aitoon koulutustarpeeseen. Onnistunut uraohjaus on joustavaa ja siinä huomioidaan monipuoliset ja monimuotoiset opiskeluvaihtoehdot. Hyvä uraohjaaja tekee myös laaja-alaista yhteistyötä opiskelijan verkoston kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään yli hallintorajojen sekä eri koulutuksen järjestäjien kanssa.

Hyvä uraohjaaja

1.     toimii ohjauksellisella ja kokonaisvaltaisella työotteella sekä eettisesti kestävällä tavalla.

2.     on aidosti kiinnostunut ohjaustyöstä ja ohjattavistaan.

3.     toimii aktiivisesti uusinta tietoa etsien ja omaa tietoaan päivittäen.

4.     on ennakkoluuloton ja rohkea etsimään myös vaihtoehtoisia polkuja.

5.     katsoo asioita laaja-alaisesta näkökulmasta.

Uraohjaajan työssä pitää olla valmis omaksumaan nopeasti muuttuvia tilanteita sekä toimia aktiivisesti erilaisissa verkostoissa niin oppilaitosten, työelämän kuin muidenkin tahojen kanssa. Uraohjauksessa palkitsevaa on nähdä ohjattavan suunnan selkiintyminen ja urapolun aukeaminen.

TAMKin ammatillisen opinto-ohjaajakoulutuksen opiskelija Virpi Lammassaari työskentelee Sedussa VALMA (Ammatilliseen koulutukseen valmentavan) koulutuksen opettajana ja ohjaajana.

Kiinnostuitko uraohjauksesta?

Ilmoittaudu mukaan syyskuussa alkavaan Tietoa ja taitoa uraohjaukseen – täydennyskoulutukseen (5 op) ja tule vahvistamaan osaamistasi.
Haku ammatilliseen opinto-ohjaajakoulutukseen on 8.–29.1.2019.
 Lisätietoa hakemisesta löytyy osoitteesta www.opintopolku.fi.


*URAOHJAUS on osa ammatillisten opettajien opetus- ja ohjaustyötä niin ammatillisessa koulutuksessa (toinen aste) kuin ammattikorkeakouluissakin. Uraohjausta antavat ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen parissa myös opinto-ohjaajat sekä muut opiskelijoiden kanssa toimivat henkilöt, kuten esimerkiksi erityisopettajat, työpaikkaohjaajat, harjoittelunohjaajat sekä opinto- ja ura- ja rekrytointipalvelujen henkilöstö. Uraohjauksella tuetaan opiskelijoiden kykyä tehdä omaan opintopolkuunsa liittyviä ratkaisuja sekä valmiuksia tehdä erilaisia valintoja ja päätöksiä myös tulevan työuransa tueksi ja aikana.

 

 

 

Teksti ja kuva: Kirsi Saarinen & Minna Metsäportti

_____________________________________________________

Neljäs Fast Track to Professional English -verkkokurssi toteutettiin kevään 2018 aikana. Viiden viikon mittaiselle Tabula-pohjaiselle kurssille osallistui terveysalan ja tekniikan alan opiskelijoita, jotka suorittivat Professional English for Nurses ja Technical English for Professionals -opintojaksot yhdessä opiskellen ja oppien. Tällä kertaa kurssilla mukana oli myös saksalainen opettaja Hubertus Weyer, joka piti interaktiivisen Skype-luennon aiheesta “Tool box meeting as a communication act in health and safety”.

Fast track -kurssin yhtenä ideana on tuottaa moniammatillisissa tiimeissä erilaisia lopputöitä. Yhteistyön tuloksena on syntynyt tuotoksia mm. aiheista ”Healthy Building” ja ”Microchip Technology in Paramedicine”.  Tänä keväänä lähestymistapa oli hieman erilainen aikaisempiin kursseihin verrattuna. Opiskelijat pohtivat ja toivat esille ajatuksiaan, millainen Tampere3:n digitaalinen oppimisympäristö voisi olla. Opiskelijoiden näkemykset sisällytettiin osaksi selvitystä, joka liittyy tulevaan Tampere3 Smart Campus Innovation Lab  -projektiin.

Fast track -matka jatkuu taas syksyllä. Kurssia kehitetään ja muokataan. Uusia näkökulmia otetaan mukaan. Ensi syksynä muun muassa kartoitetaan ja tutkitaan opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja oppimisesta monialaisessa opiskelijaryhmässä.