Osallistuimme syksyllä 2016 Pk-innoviikot -kurssille, jossa liiketalouden ja konetekniikan opiskelijoista kootut ryhmät saivat jokainen toimeksiannon yritykseltä. Meidän yrityksemme oli Visu Kaluste, joka valmistaa muun muassa laboratoriokalusteita, vetokaappeja sekä työpöytiä ja -tuoleja. Meille kerrottiin, että laboratoriokalusteita valmistettaessa täytyy ottaa tietyt erityisominaisuudet huomioon, muun muassa puhdistettavuus, muunneltavuus ja ergonomia.

Toimeksiannon aiheena oli innovoida tulevaisuuden laboratorio. Mukaansatempaavien suunnittelujen jälkeen paperille piirtyi kuva ergonomisesta, helposti puhdistettavasta, työhyvinvointia korostavasta työtilasta. Tilan johtotähdeksi valikoitui pöytä, jonka pohjalta pystyimme konkreettisesti havainnollistamaan suunnitelmaamme. Kurssi huipentui joulukuussapäätöstapahtumaan, jossa kaikki suunnitelmat esitettiin yrityksille.

Visu Kaluste oli selvästi vaikuttunutaikaansaannoksestamme, sillä pöytä luvattiin valmistaa maaliskuussa 2017 pidettäville messuille!

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chambio-messuilla.

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chembio-messuilla.

Kevättalvella 2017 messut lähenivät ja yhteistyö Visu Kalusteen kanssa jatkui. Eija sai yrityksestä työharjoittelupaikan ja Eeva tarjoutui suunnittelemaan messuille kalustejärjestyksen. Maaliskuun lähestyessä myös suunnittelemamme pöytä sai konkreettisen muodon ja pääsimme ihastelemaan sitä Visu Kalusteen tehtaalla.

Pöydän jalkojen koteloissa on integroituna sähköinen korkeussäätö, sekä pyörät, jotta sitä pystyy liikuttamaan haluttuun paikkaan. Pöydän alapinnassa on sähkökouru, johon saa liitettyä pöydällä olevien laitteiden johdot, sekä kourun alapinnassa led-valot työturvallisuutta luomaan.

Pöytälevynä olevan lasin alla on integroituna tabletti. Tämä kuvastaa tulevaisuuden älypöytää. Etenkin tämä lasilevy pöydänpintana ja kolo tabletille keräsivät kehuja messuilla. Se tuleekin varmasti olemaan tulevaisuuden laboratorioissa ja muissakin työpöydissä myyntivaltti.

Chembio-messut järjestetään joka toinen vuosi, joten messut ovat tärkeä markkinointitapahtuma Visu Kalusteelle. Messuilla oli hyvä fiilis, ihmiset olivat innostuneita ja vastaanottavaisia. Meidän osastomme herätti paljon kiinnostusta ja kun teimme tuote-esittelykierroksia, ihmiset olivat välillä jopa aivan haltioissaan ja vaikuttuneita kalusteista. Ja ei siinä, kalusteet olivat upean näköisiä ja vielä parempi,oikeasti toimivia ja ergonomisia!

Messukalusteisiin oli valittu kunnolla väriä perinteisen valkoisen sijaan ja siitä tulikin paljon positiivista palautetta. Suunnittelemamme pöytä herätti myös paljon kiinnostusta sekä se, että yritys tekee opiskelijoiden kanssa yhteistyötä. Toteutimme pöytämme päällä myös markkinointitutkimus–kyselyn ja kyselyyn vastanneet osallistuivat myös VISU satulatuolin arvontaan. Vastauksia saimme lähemmäs 400 ja tulokset hyödyntävät varmasti jatkossa Visu Kalusteen markkinointia.

On ollut suuri ilo ja etuoikeus olla yhteistyössä Visu Kalusteen kanssa. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä kokonaisuuteen ja iloisesti
yllättyneitä, kuinka yhdestä kurssista on poikinut näin paljon hyvää jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Messujen jälkeen selvisi sekin, että Eija jatkaa Visu Kalusteella palkattuna työntekijänä. Ehkä tässä voisimme myös kiittää Visu Kalusteen lisäksi itseämme, olemme tehneet hyvää työtä! 😀

Eeva Osa ja Eija Kantonen
Liiketalouden opiskelijat TAMK/Virrat

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko ja Eija Lähteenmäki, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Kuva: Joel Forsman

 

Kirjaston henkilöstöltä ja suomen kielen ja viestinnän opettajilta kysytään aina silloin tällöin opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista, joihin TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohje ei anna täysin yksiselitteisiä vastauksia tai malleja. Erilaisten sähköisten aineistojen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Koska sähköisiä lähteitä on hyvin erilaisia, on tyhjentävien ohjeiden ja esimerkkien antaminen kaikista mahdollisista lähdetyypeistä mahdotonta.

Tämä teksti on tarkoitettu täydennykseksi Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyiseen versioon. Alla käsitellyt tapaukset ovat niitä, joihin opinnäytetyön tekijöiden ja ohjaajien kysymykset useimmiten liittyvät.

Sivunumeron merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on e-kirja

ScreenwriterKirjaston hankkimissa e-kirjoissa ei aina ole sivunumerointia. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat mm. Duodecimin terveysalalla julkaisemat Oppiportin kirjat ja liiketalouden aineisto Alma Talent Fokus-teokset.

Tieto siitä, että tekstiviitteeseen kuuluu sisällyttää sivunumero, on aiheuttanut monessa tapauksessa epävarmuutta oikeasta viitteen kirjoittamisesta niin opiskelijoille kuin opinnäytetyön ohjaajille. Ohjaajaa saattaa hämmentää se, että toisin kuin paperiversiossa, e-kirjassa ei välttämättä ole sivunumeroita. Yleisin syy siihen, miksi e-kirjassa ei ole sivunumeroita, on tekstin erilainen skaalautuvuus sen mukaan, millaisella laitteella aineistoa luetaan. Teksti kokonaisuudessaan on ikään kuin www-sivu.

Kun lähteenä käytetystä aineistosta puuttuu sivunumerointi, on sivunumeron tuottaminen tekstiviitteeseen mahdotonta. Näissä tapauksissa riittää, että  tekstiviitteeseen merkitään lähteen tekijä ja julkaisu- tai päivitysvuosi.

Teksti- ja lähdeviite Oppiportin teokseen Lastentaudit:

  • Tekstiviite: (Rajantie, Mertsola & Heikinheimo 2016)
  • Lähdeviite: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) 2016. Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 29.3.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00498/do

Teksti- ja lähdeviite Fokus-teokseen Sopimusoikeus:

Tekstiviitteestä puuttuva sivunumero vaikeuttaa tiedon tarkistamista. Kuitenkin useimmissa e-kirjoissa on hakuominaisuus, jota voidaan käyttää viitatun kohdan etsimiseen.

Vuosiluvun merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on www-sivu

Kysymyksiä esitetään usein myös vuosiluvun merkitsemisestä tekstiviitteeseen ja lähdeluetteloon, jos lähteenä on käytetty esim. www-sivua, jolta ei löydy tietoa sivun julkaisu- tai päivitysvuodesta. Kirjallisen raportoinnin ohje ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat ylipäätään ohjeistavat tyypillisesti, että verkkolähteeseen viitattaessa tekstiviitteeseen merkitään julkaisijayhteisö tai sivun otsikko sekä julkaisu- tai päivitysvuosi. Jos julkaisu- tai päivitysvuotta ei ole ilmoitettu, merkitäänkö tekstiviitteeseen silloin lähteen lukemisvuosi? Tätä menettelyä puoltaa se, että näin tekstiviitteen muoto vastaa totuttua Harvard-järjestelmän mukaista nimi-vuosiviitettä. Viite on näin ongelmitta tunnistettavissa tekstiviitteeksi eikä muuksi mahdolliseksi sulkuihin merkityksi lisäykseksi tai tarkennukseksi, jollaiseksi se saatettaisiin tulkita, jos viitteenä olisi pelkästään julkaisijayhteisön nimi.

Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyisessä versiossa ei oteta sähköisten lähteiden osalta kantaa tapauksiin, joissa lähteessä ei ole mainintaa julkaisu- tai päivitysvuodesta. Ohjeessa kuitenkin neuvotaan painettujen lähteiden osalta, että tilanteissa, joissa painetusta lähteestä puuttuu julkaisuvuosi, voidaan vuosi korvata lyhenteellä n.d. (no date). Yhdenmukaisuuden vuoksi samaa menettelyä voidaan käyttää myös www-sivujen ja muun sähköisen aineiston tapauksissa. Vastaavasti sama n.d.-lyhenne merkitään myös lähdeluetteloon.

Standardit ja direktiivit

Varsinkin tekniikan alan opinnäytetöissä viitataan usein standardeihin ja direktiiveihin. Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyinen versio antaa ohjeita ja esimerkkejä pelkästään lakeihin ja asetuksiin viittaamisesta. Standardeihin ja EU-lainsäädäntöön viittaamisessa noudatetaan kuitenkin vastaavaa  mallia.

  • Tekstiviite: (SFS 5989 2012, 15)
  • Lähdeviite: SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. Luettu 3.4.2017. Vaatii käyttöoikeuden. https://online.sfs.fi/fi/index.html.stx

 

 

Kuten tekstin alussa todettiin, sähköisten lähteiden kirjo on laaja. Erilaisia lähdetyyppejä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa vielä lisää. Kirjallisen raportoinnin ohjeen haasteena on pysyä täydennyksissä ajan tasalla. Koska kaikkia mahdollisia tilanteita ei voida esimerkein havainnollistaa, joudutaan merkitsemistapojen suhteen joskus tekemään kompromisseja. Kun tiettyyn merkitsemistapaan on päädytty, on tärkeää, että sitä noudatetaan johdonmukaisesti.

Teksti: Jari Suojoki, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto-ja tietopalvelut

2017_Suomi100_kuvaAineistonäyttely Pääkampuksen kirjastossa huhtikuussa

Tänä vuonna on aika juhlia Suomen itsenäisyyden sadatta juhlavuotta. Suomi 100-ohjelmaan on suunniteltu runsaasti hankkeita ja tapahtumia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomen historian suurimmat juhlat ovat siis käynnissä, huipentuen itsenäisyyspäivän 6. joulukuuta tienoille. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä.

TAMKin Pääkampuksen kirjastoon on Suomen juhlavuoden kunniaksi koottu aineistonäyttely kirjaston kaikista toimipisteistä teemanaan ”Elämää Suomessa”. Näyttelyssä on monipuolisesti aineistoa Suomen lähihistoriasta ja kulttuurista.

Maamme menestystarina itsenäisyytemme ajalta on kaikille tuttu. Aika heikoista lähtökohdista Suomi on noussut yhdeksi maailman parhainta elintasoa nauttivista valtioista. Nyt on hyvä aika palauttaa mieliimme lähihistorian menestykset ja joskus dramaattisetkin vaiheet. Ylpeyden aihetta toki riittää. Suomi on monessa kansainvälisessä vertailussa kärjessä, niin koulutuksessa kuin sosiaalisessa yhdenvertaisuudessa. Suomalainen kirjastolaitos on myös maailman huippua ja monella tapaa ainutlaatuinen. Se on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten sivistystason nousuun ja kansalaisten tiedon lisäämiseen.

Kannattaa muistaa myös Kirjojen Suomi -verkkokirjastohanke. Ohjeet e-kirjojen käyttöön on luettavissa kirjaston sivuilta. Kirjakokoelmaan voi tutustua TAMK Finnasta löytyvän listan avulla. Kirjoja voi vapaasti lukea vain vuoden 2017 ajan.

Ylen toimittajat ovat valinneet 101 kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Sadan vuoden aikana kirjallisuus on muuttunut samoin kuin koko yhteiskunta. Nyt mahdollisuus tutustua suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, ja samalla innostua lukemisesta tai löytää unohtuneita klassikoita.

Finna.fi on hakupalvelu, missä voi kätevästi tutustua Suomen kulttuuriperintöön. Yhteen palveluun on kerätty sadan eri organisaation aineistot. Samalla haulla voi löytää kuvia vaikka eri museoiden arkistoista. Viime vuonna Finnassa otettiin mukaan uusi hakuominaisuus, minkä avulla voi katsella vapaasti jopa 200 000 kuvaa.

Jos klassinen musiikki kiinnostaa Sibeliuksesta Saloseen, Naxos Music Library on käytössä TAMKin kirjaston palveluna. Tarkemmin palveluun voi perehtyä klikkaamalla tätä uutislinkkiä. Naxos tarjoaa musiikin kuuntelumahdollisuuden sekä musiikkiaiheisia videoita.

Linkkejä juhlavuoden ohjelmaan:

Tate-treffit on pilotti, jonka tarkoitus on lisätä jatkuvuutta talotekniikan koulutuksen yritysten ja opiskelijoiden verkostoitumisessa. Talotekniikan koulutus järjestää syksyisin tapahtuman, jossa Learning café -tyyppisesti opintonsa aloittaneet opiskelijat ja yritysmaailman edustajat keskustelevat kahvikupin ääressä talotekniikasta alana ja sen tulevaisuudesta.

Tate-treffeistä on tarkoitus muodostaa vastaavanlainen tapa, joka yhdistää keväisin yritykset ja opiskelijat rekrytointivivahteella.

Tapahtumassa oli mukana 25 talotekniikka-alan yritystä, yhdistystä ja muuta toimijaa. Vierailijoita – enemmistönä talotekniikan opiskelijat, oli paikalla noin 250.

 

Kuva 1

Kahvilan antimet houkuttelivat niin opiskelijoita kuin opettajiakin

Projektiryhmällä oli monia kiviä ja kantoja ohitettavana järjestelyn tiimellyksessä. Projekti aloitettiin tammikuun alussa ryhmän ensimmäisellä kokoontumisella ja tapahtumaluonnoksen esittelyllä. Kaksi kuukautta myöhemmin tapahtuma ylitti odotukset niin yritysten mielenkiinnon tapahtumaa kohtaan kuin opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen puolesta!

 

Kuva 2

Keskustellaan ja verkostoidutaan – rennolla fiiliksellä, totta kai!

 

Sijainti ja tapahtuman aikataulutusta mietittiin projektiryhmässä. Harkinnan jälkeen messualue päätettiin rakentaa Talotekniikan kerrokseen A-talossa. Osa yrityksistä esittäytyi tietoiskuin, jotka pidettiin A-talon 3. kerroksen auditoriossa. Tällä järjestelyllä tapahtumaan osallistujien kohderyhmä oli oikea verratessa yritysten toimialaan. Kävijämäärään nähden sopivan intiimi tapahtuma-alue mahdollistaa työelämän ja opiskelijoiden väliset pidemmät keskustelut, joita tapahtumassa näki jokaisen yrityksen ja toimijan pisteellä.

 

 

Kuva 3

Verkostoitumista parhaimmillaan

 

 

kuva 4

Innostavat esittelijät ja kiinnostuneet opiskelijat kävivät pitkiä keskusteluja.

Projektiryhmän ja Talotekniikan koulutuksen puolesta toivoimme tulevilta Tate-treffiien järjestelyorganisaatioilta rohkeutta viedä työtämme eteenpäin. Jokaisen yrityksen, alan toimijan ja median kanssa keskusteluissa kävi ilmi, kuinka tarpeellisia vastaavat verkostoitumistilaisuudet ovat ja toisaalta se, kuinka harvinaisia Tate-treffien kaltaiset ”omalle alalle” suunnatut tapahtumat ovat. Kahdessa kuukaudessa saa paljon aikaan; ei muuta kuin järjestämään ja verkostoitumaan!

Talotekniikan Tate-treffit järjestettiin 15.3. 2017 TAMKissa

Teksti: Niko Määttänen, talotekniikan opiskelija, projektipäällikkö, Tate-treffi-projektiorganisaatio

Kuvat: Santtu Räsänen, talotekniikan opiskelija, yritys- ja yhteistyövastaava, TaTeK

smartphone

Minulla on älypuhelin, tai ei se oikeastaan ole minun vaan TAMKin. Tai vielä tarkemmin minulla oli TAMKin älypuhelin, ei ole enää. Olin ruokailemassa ja laskin sen ikkunalaudalle ja siihen se jäi, ei löytynyt, kun menin takaisin hakemaan. Siis vain muutaman minuutin päästä.

Suunnistin Helpdeskiin kertomaan asiasta.

– No ei hätä ole tämännäköinen, suljetaan nyt ensin liittymäsi. Tietosikin ovat turvassa, koska olihan sinulla siinä näytön lukituskoodi käytössä ohjeemme mukaan.

Hups! Ei ollut, kun otin sen pois, vaikka se puhelimen saadessani siihen laitettiin, hankala käytössä, kun se piti naputella jopa kymmeniä kertoja päivässä…

– No sitten tilanne onkin paljon ikävämpi, tai ehkä katastrofaalinen. Olihan sisältö varmuuskopioitu?

Ei ollut!

– Ikävä kyllä sinne sitten menivät kaikki tiedot, numerot, viestit ja valokuvat.

Valokuvat? Niin, myös ne siskon häissä ja tyttären viime kesän rippijuhlissa otetut. Hankalasta tasosta siirryttiin sujuvasti katastrofaaliselle vain sillä, että ilman suojakoodia on pääsy aivan kaikkeen, mitä laite sisältää. Aloin miettiä, että mitä se puhelimeni oikein sisältää, ja hiki nousi pintaan.

Siellähän ovat kaikki omat ja TAMK-meilini, tekstiviestit, yhteystiedot. Ai niin, sieltähän pääsee suoraan myös OneDriveen ja Dropboxiini ja niiden tiedostoihin. Ja ne hassut WhatsApp-viestit, joita kavereiden ja perheen kesken on lähetelty… Kaikki valokuvat, ei ne vielä hävinneetkään, vaan joku voi niitä lähetellä eteenpäin, niitä viihteelläkin otettuja! Ja lasten kuvia! Facebook ja vielä TAMKinkin Facebook, mitä jos joku nimissäni kirjoittelee sinne ihan mitä sattuu. Apua, myös TAMKin Twitterin kautta voi heittää minuna herjaa, vaikka Donaldille!

Tässä vaiheessa hiki alkoikin olla jo kylmää. Se, mitä helpparin päivystäjä (joka ymmärtää tietotekniikkaa huomattavasti minua paremmin) sanoi seuraavaksi, oli sitten se todellinen tyrmäys.

– Mobiilivarmenteen kadottaminen, jos sekin oli tehdasasetuksen mukainen 0000, on suunnilleen sama asia kuin sinulla olisi pankkitunnukset kateissa, tai ”lahjoitettuna” jollekulle. Mobiilivarmenne on se puhelimen avulla tehtävä tapa identifioida henkilöllisyytesi, jota Soneran kaverit täällä juuri jokunen viikko sitten olivat markkinoimassa. Sen avulla nimissäsi voi tunnistautua palveluihin ja hankkia rahoituksella – vaikka auton.

– Sitten vielä, jos nettiselaimessasi on kaikkien tietojen tallennus ja synkronointi päällä – näin taitaa ainakin Googlella olla oletuksena – tätä kautta on pääsy myös kaikkiin Google-hakuihisi, mietipä hetki mitä ne sinusta kertovat. Jos olet ostanut jotain luottokortillasi, niin tiedot voi sieltä kaivaa, varmaan samalla löytyy henkilötunnuksesi. Oletko käynyt Omakannassa, sitten sieltä saa terveystietosi. Kotiosoitteesi löytynee?

– Kun selain on tallentanut tunnuksia ja salasanoja käyttämiisi palveluihin, niin nyt niihin voi päästä joku muu! Pääsy sähköpostiisi on pääsy oikeastaan ihan mihin vain, jos salasanan resetointiviestit tulevat muista palveluista puhelimessa oleviin sähköposteihin. Tadaa, täydellinen identiteettivarkaus ja mahdollisuus aika pahaankin kiusantekoon ja rikoksiin.

Tässä sitä sitten ollaan!

Tämä tarina on – onneksi – fiktiota, mutta se voisi olla myös faktaa. Jokaisen on omalla kohdallaan syytä suorittaa alla kuvatut toimenpiteet, joilla voi suojata itsensä tämänkaltaiselta kohtalolta.

  1. Varmuuskopioi laitteesi ja sen sisältämät tiedot ja tiedostot, mielellään ainakin kahteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun ja/tai ulkoiselle kovalevylle.
  2. Käytä näytön lukituksessa suojakoodia, joka on mahdoton arvata.
  3. Vaihda myös SIM-korttisi koodi pois tehdasasetuksesta (0000, 1234 tms.).
  4. Samoin vaihda Mobiilivarmenteen koodi vielä erikseen ja sekin eri koodiksi kuin nuo muut.
  5. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista nettipalveluissa, jotka sen mahdollistavat.
  6. Älä käytä samoja salasanoja useissa eri palveluissa – yksi kun paljastuu, paljastuvat muutkin.

Tämä fiktio voi muuttua faktaksi ihan kenelle tahansa, joten jos tarvitset apua koodien ja suojauksen kanssa, niin rohkeasti vaan yhteyttä TAMKin Helpdeskiin. Siellä autetaan ja palvellaan näissäkin asioissa.

TAMKin matkapuhelimen käyttäjän tietoturvaohje löytyy TAMKin intranetistä.

Tarinankertojat
Matti Pietilä ja Antti Salo

Kuva: Pixabay, geralt

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis ja Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

Kuva: Marjatta Ojala

 

2017_kaikki_aineistotMaaliskuussa TAMKin kirjastossa on esillä eri toimipisteiden aineistoja. Tule tutustumaan eri alojen aineistoihin ja lainaamaan itsellesi jotain uutta ja erilaista!

TAMKin kirjasto Mediapoliksessa

TAMK Media on 400 opiskelijan ja 40 henkilöstöön kuuluvan toimipiste Tohlopissa. TAMK Kirjasto Mediapolis palvelee erityisesti Mediapoliksessa työskenteleviä, mutta on myös kaikkien muiden TAMKilaisten ja tamperelaisten käytettävissä.

Mediapolikseen tulijoita tervehtii aulainfo ja aulakahvio, josta on mukava seurata Yle Tampereen Radion lähetystä. Muualta löytyvät YLEn tilat ja studiot, Technopoliksen audiotoriot, kokoustilat ja ravintolat sekä noin 30 yrityksen tilat. TAMKin ja Tredun opetustilat on sijoitettu Future-siiven kerroksiin. Maantasokerroksesta löytyvät TAMKin opettajat ja opintopalvelut, työmestarit ja av-kioskit sekä TAMK Mediapoliksen kirjasto.

Kirjaston edustalla on ns. kirjastoaula, johon on sijoitettu lehtikokoelma, oleskelu-työtilaa sekä pari tietokonetta ja monitoimilaite. Koska aulasta on kulku opettajainhuoneeseen, opintotoimistoon, opon huoneeseen ja suurimpaan luokkatilaan, ADAan, aulassa on yleensä väkeä ja toimintaa. Kirjastoaulassa pidetään monenlaisia palavereja ja tapaamisia, ja mm. Tamko pitää täällä vastaanottojaan.

Mediapoliksen kokoelmassa on noin 7 000 nidettä, kun koko TAMKin kirjaston kokoelmassa on 70 000 nidettä. Kokoelma keskittyy median opinnoissa käytettävään aineistoon, muu aineisto lainataan muista TAMKin toimipisteistä.

Eniten Mediapoliksen kokoelmasta lainataan elokuva-alan kirjallisuutta, ja erityisesti leffakokoelma on innokkaasti käytössä. Taiteen opiskelijat selaavat mielellään taide- ja valokuvauskirjoja, kun taas liiketalouden ja johtamisen kirjallisuutta tarvitsevat eniten mediatuottamisen opiskelijat. Muita tärkeitä aloja Mediapoliksessa ovat mm. pelisuunnittelu, visuaalinen suunnittelu ja musiikin tuotanto.

Mediapoliksen kirjaston asiakkaat ovat tottuneet omatoimisuuteen ja itsepalveluun, sillä henkilökuntaan kuuluu vain yksi henkilö. Mediapoliksessa on tavallista, että eri toimintojen henkilöstö auttaa toisiaan eri toiminnoissa. Niinpä kirjaston materiaalin löytämisessä voi auttaa tuotantokoordinaattori tai opintosihteeri ja informaatikko antaa tarvittaessa myös opiskelutodistuksia, opintosuoritusotteita ja ateriatukikortteja.

Olennaista on, että Mediapoliksessa on oma kirjasto, sillä matkaa keskustaan on 8 kilometriä ja bussimatka pääkampukselle kestää yli puoli tuntia. Vaikka digitaalisuus tuo apua palveluun ja kokoelmaan käyttöön, on oma painettu kokoelma välttämätön median ja taiteen opiskelulle ja opetukselle. Mediapoliksessa arvostetaankin kovasti kirjaston kompaktia kokoelmaa.

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis.

 

TAMKin kirjastopalvelut Musiikkiakatemiassa

Pyynikintorin laidalla, Tampereen Musiikkiakatemiallan tiloissa järjestetään TAMKin musiikin koulutus. Talossa on noin 220 TAMKin opiskelijaa, 80 Tampereen konservatorion ammatillisen toisen asteen opiskelijaa ja noin 1 350 musiikkiopistolaista.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee Musiikkiakatemian kirjasto. Enemmistö kirjaston asiakkaista on TAMK Musiikin ja Tampereen konservatorion opiskelijoita ja henkilökuntaa, mutta kirjasto on avoinna myös kaikille muille.

Suurin osa kirjaston aineistosta on nuotteja, joita on yli 14 000. Kirjoja on noin 2 500. Eniten nuotteja on piano- ja laulumusiikin hyllyissä. Niiden lisäksi löytyy kattavasti myös eri jousisoitinten ja puhaltimien nuotteja – kaikki sinfoniaorkesterin soittimet ovat edustettuina.

Kirjastossa on 4 000 cd- ja vinyylilevyä, joita voi kuunnella kirjaston kuunteluhuoneessa tai lainata kotiin. Kirjaston tietokonetilassa on opiskelijoita ja henkilökuntaa varten 5 tietokonetta ja monitoimitulostin. Kaikki asiakkaat saavat käyttää kirjaston sähköpianoa… ja toki myös kuulokkeita, jos julkinen soittaminen ujostuttaa.

Maaliskuun näyttelyä varten Pääkampukselle ja Mediapolikseen valikoitiin erityisesti piano-, laulu- ja kitaranuotteja, sekä kevyempää musiikkia. Näitä kaikkia ja paljon muuta löytyy kirjastostamme enemmänkin. Musiikkiakatemian kirjasto saa säännöllisesti kiitosta laadukkaasta kokoelmasta ja kotoisasta tunnelmasta. Tervetuloa tutustumaan!

Teksti: Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

 

Asta Rakentaja 2017 -messut järjestettiin 3.–5.2. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Samassa yhteydessä järjestettiin myös sisustustapahtuma Sisustus 2017. Rakennusalan positiiviset näkymät noteerattiin myös Asta Rakentaja messuilla, kun messuilla vieraili viikonlopun aikana 15 138 kävijää, joka oli reilut sata kävijää enemmän kuin viime vuonna. Näytteilleasettajia oli ennätykselliset 356. Messuille varatun kahden hallin käytävät olivat paikoin hyvin tiiviitä, kun messuvieraat vaelsivat osastolta toiselle ja messutunnelma hipoi hallin korkeita kattoja.

Messutunnelmaa

Messutunnelmaa

 

 

Naulanlyönti

Puusuutareiden naulanlyöntikilpailussa käytiin tiukka taisto upeista palkinnoista.

Päättyneet messut olivat kymmenennet Puusuutarit ry:n ja Tampereen Messut oy:n välillä yhteistyössä järjestetyt messut. Puusuutarit ry on Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoiden yhdistys. Puusuutarit työskentelivät messukeskuksessa messuviikon alusta seuraavan viikon maanantaihin asti, jolloin purkutyöt saatiin päätettyä. Työtehtäviin kuului ohjelmalavojen rakentamista ja purkamista, narikkaa, lipunmyyntiä, naulanlyöntikisan ja messututkimuksen järjestämistä sekä messuilla jaettavien tarjouskassien täyttöä ja jakoa. Messujen valmistelut alkoivat jo aikaisin syksyllä, kun uudet kolmannen vuosikurssin puusuutarit valittiin ja alkoi kiivas näytteilleasettajien sekä mainostajien metsästys. Merkittävin Puusuutareiden panos ja ponnistus on kuitenkin TuoteTalo.

Tuotetalo

Puusuutareiden rakentama TuoteTalo

Puusuutareiden rakentama TuoteTalo on messujen todellinen vetonaula ja nähtävyys. Tämä 60 m2 kokoinen pientalo esittelee lukuisia rakenneratkaisuja ja -materiaaleja sekä kalusteita aidossa ympäristössä. Tuotetalossa oli viime vuoden tapaan myös ulkoalue kalusteineen. Kävijä pääsee tutustumaan eri vaihtoehtoihin ja vertailemaan niitä kätevästi vierekkäin. Paikalla olivat myös TuoteTalon rakentamisesta vastanneet Puusuutarit, jotka pääsivät kertomaan ihmisille TuoteTalossa käytetyistä rakennusmateriaaleista ja -tuotteista ja vastaamaan rakentamiseen ja remontointiin liittyviin askarruttaviin kysymyksiin.

Puusuutarit

TuoteTalosta vastanneet puusuutarit

Perinteiseen tapaan Puusuutarit järjestivät messusunnuntaina hyväntekeväisyyshuutokaupan. Täpötäyden ohjelmalavan takasivat meklari Aki Palsanmäki yhdessä apulaisensa Markku Saukon kanssa. Huutokauppakeisarina tunnetun Akin hulvattomat kaskut ja Tampere-vitsit saivat yleisön nauramaan ja herkistivät yleisön huutointoa. Huutokaupan tuotto oli lopulta upeat 3890 euroa. Tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpoliklinikan teho- ja tarkkailuosastolle. Rahoilla parannetaan lasten viihtyvyyttä ostamalla osastolle mm. leluja ja pelejä.

Huutokauppa

Hyväntekeväisyyshuutokauppa täytti ohjelmalavan katsomon ääriään myöden täyteen.

Ohjelmalavan juontajana toimi lauantain ja sunnuntain ajan TV:stä ja radiosta tuttu Arttu Harkki. Yleisölle järjestettiin lukuisia tietoiskuja, työnäytöksiä ja seminaareja jotka sopivat niin rakennusalan ammattilaisille kuin tavallisille kuluttajille, rakentajille ja asukkaille.

Messuvierailta saadun kävijätyytyväisyyspalautteen mukaan 99 prosenttia kävijöistä koki tapahtuman vähintäänkin vastanneen odotuksia. Myös moni näytteilleasettaja lupautuikin jo erittäin tyytyväisenä tulemaan ensi vuonna uudestaan.

Puusuutarit ry kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, näytteilleasettajia ja messuvieraita ja toivottaa kaikki tervetulleeksi seuraaville Asta Rakentaja -messuille 2.-4.2.2018.

Teksti: Juuso Rupponen, tiedotusvastaava, Puusuutarit ry
Kuvat: Jiri Hintikka, tiedotuspäällikkö, Puusuutarit ry

Teksti: Paula Etelänsaari, kirjastoapulainen ja sosionomiopiskelija, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut & Mari Koskimäki, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: pixabay.com, kuvan muokkaus Marjatta Ojala


sosionomintyo_posteriSosionomin (AMK) ihmisläheinen työ ja monipuoliset työskentelymahdollisuudet innostavat useita tuhansia ihmisiä hakeutumaan alalle vuosittain. Myös TAMK kouluttaa usean muun ammattikorkeakoulun tavoin sosionomeja laaja-alaisiin kasvatus-, ohjaus- ja esimiestehtäviin.

Sosionomit rinnastetaan usein yliopistosta valmistuviin sosiaalityöntekijöihin. Sosionomin työ on kuitenkin monesti käytännönläheisempää sekä asiakaskeskeisempää kuin sosiaalityöntekijöiden, ja sosionomien työnimikkeenä saattaakin olla esimerkiksi (sosiaali)ohjaaja, lastentarhanopettaja tai palveluohjaaja. Työtä tehdään niin kunnan, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluksessa. Laajaan työkenttään kuuluvat esimerkiksi lastensuojelu, mielenterveys-, päihde- ja kriisityö, monikulttuurinen työ, vammais- ja seniorityö sekä aikuissosiaalityö. Koko elämänkaaren ja -kirjon parissa työskentelevää sosionomia pidetäänkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, tukijana sekä kehittäjänä muuttuvassa yhteiskunnassamme.

Tänä vuonna TAMKin kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat järjestävät yhdessä Tampereen sosionomiopiskelijat – SOPU ry:n kanssa ”Sosionomin työ nyt ja tulevaisuudessa” -tapahtuman. Asiantuntijaluennoista, vuorovaikutuksellisista työpajoista sekä paneelikeskusteluista koostuva tapahtuma on suunnattu kaikille TAMKin sosionomiopiskelijoille sekä Pirkanmaan alueella työskenteleville sosionomeille. Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan ja siitä toivotaan muovautuvan vuosittainen työelämän ammattilaisia sekä alan opiskelijoita yhdistävä foorumi.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston helmikuun aineistonäyttelyyn on tapahtuman innoittamana koottu kirjallisuutta liittyen sosionomin ammatin eri osa-alueisiin.

Pääkampuksen kirjastoon tulee useita sosiaalialaan liittyviä painettuja lehtiä ja lehdet löydät TAMK Finnan haussa (Sosiaalialan painetut lehdet kirjastossa). TAMK Finnan kautta löydät myös alan e-lehtiä. Näitä voit selata esim. TAMK Finnan kohdassa Haku – Selaa e-lehtiä ja valita haluamasi aihealueen tai kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. e-lehtiä aiheesta social work.

Verkkoaineistoista kannattaa muistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto THL.fi. Sivustolta löydät mm. sähköiset käsikirjat Vammaispalvelujen käsikirja, Lastensuojelun käsikirja ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Sivuston kautta löydät myös Julkarin, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto.

Ajankohtainen aihe sosiaalialalla on maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Tästä aihealueesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua sivustoon Kotouttaminen.fi, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitämä. Sivustolle on koottu tietoa maahanmuuttajien, kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton parissa toimiville.

 

 

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut


Kansallinen Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke pyrkii tehostamaan korkeakoulujen tuottaman tiedon avoimuutta. OKM käynnisti ATT-hankkeen vuonna 2014. Hankkeen tavoitteita ovat:

  • vuonna 2017 Suomi on yksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa
  • avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa
  • tieteen ja tutkimuksen luotettavuuden sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan edistäminen
  • tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden edistäminen.

avoin-tiede-ja-tutkimus-logo (1)ATT-hanke on osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. EU on linjannut strategioissaan, että kaikki Euroopassa tuotettu tieteellinen tieto on avointa vuoteen 2020 mennessä. Aineistojen avoimuutta edellytetään useissa EU-hankeohjelmissa.

Myös tutkimusprojektien ja hankkeiden rahoittajat ovat alkaneet vaatia aineistojen avoimuutta. Mm. Suomen Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista jatkokäyttöä varten.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden tulisi varmistaa tutkimusaineistojen, -menetelmien, ja -julkaisujen avoimuus ja saavutettavuus sekä jatkokäyttö. Yhä enemmän tulisi siis tavoitella läpinäkyvyyttä läpi koko tutkimusprosessin. Näin erilaiset hankkeet, yritykset ja kansalaiset voisivat olla laajemmin hyödyntämässä tutkimuksissa tuotettua aineistoa.

Tämä toimintakulttuurin muutos tarjoaa mahdollisuuden tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille saavuttaa lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä tehostaa laatua. Yksinkertaiselta kuulostava muutos tuo mukanaan kuitenkin paljon haasteita. Ratkaistavia ja huomioitavia asioita ovat mm.

  • aineistojen luottamuksellisuus ja tietosuoja (sensitiiviset aineistot, henkilötiedot ja liikesalaisuudet)
  • tutkimuseettiset kysymykset
  • juridiset kysymykset, sopimukset ja luvat
  • käyttö- ja tekijäoikeudelliset asiat (missä, miten ja kuinka kauan säilytämme aineistoja, kuka niitä voi käyttää)
  • tietojärjestelmät ja niiden lisensiointi.

Näiden asioiden lisäksi tarvitaan osaamista mm. aineistojen elinkaaren hallintaan ja aineistoon sisältyvien tunnistetietojen käsittelyyn.

Ammattikorkeakouluissa uusia avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoja voidaan soveltaa mm. TKI-toiminnassa, hankkeissa ja opetuksessa. Opiskelijat voivat olla myös aktiivisesti mukana tutkimustietoa keräämässä ja hyödyntämässä. TAMKin opiskelijat ovat hyödyntäneet Tietoarkiston Aila-palveluun tallennettuja tutkimusaineistoja opiskeluissaan.

Haasteita ammattikorkeakouluympäristössä avoimuuteen tuovat mm. eri projektien ja hankkeiden monimuotoisuus ja niistä syntyvien aineistojen kirjo; syntyvät aineistothan voivat olla esimerkiksi erilaista mittaus- tai haastatteludataa, palautteita, osoitteistoja, oppimateriaaleja, tapahtumia, ideoita, toimintatapoja ja niin edelleen. Myös yritysten osallistuminen hankkeisiin ja liikesalaisuudet rajoittavat aineistojen julkaisua.

Ensi askelia avoimuuteen on otettu ammattikorkeakouluissa muun muassa

  • tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamisen tehostamisella (julkaisujen näkyvyys),
  • määrittelemällä korkeakoulun oma aineistonhallinta- tai datapolitiikka,
  • yhteisien toimintatapojen ja ohjeistusten määrittämisellä sekä
  • avoimen tieteen tukipalveluiden kehittämisellä

Hankkeiden ja projektien käynnistyessä yksi keino avoimuuden varmistamiseksi on aineistonhallintasuunnitelman tekeminen. Silloin jo ensi metreillä mietitään aineiston elinkaareen, säilytykseen ja oikeuksiin liittyvät asiat. Siinä voidaan määritellä myös, avataanko koko aineisto vai vain jokin osa aineistosta jatkokäyttöä varten.

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, joka päivittyy tutkimuksen tai projektin edetessä. Sen avulla on mahdollista säästää kustannuksia ja aikaa. Valtakunnallisesti aineistohallintasuunnitelman tekemiseen on tarjolla DMPTuuli-työkalu, joka on otettu käyttöön jo useissa ammattikorkeakouluissa.

Käynnissä olevan ATT-hankkeen avulla ollaan korkeakouluissa päästy avoimuudessa jo hyvin eteenpäin ja käytänteitä kehitetään jatkuvasti. TAMKissa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapojen soveltamisessa ollaan alkuvaiheissa. TKI-toiminnalle avoimuus on mahdollisuus lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tuottaa laajemmin avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.

Aiheesta lisää: Avoin tiede ja tutkimus

Horizon 2020: Work Programme update supports competitiveness through open science

Aineistohallinnan käsikirja, Tietoarkisto

Tampereen yliopiston datapolitiikka

Tampereen teknillisen yliopiston datapolitiikka

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

Biotuote- ja prosessitekniikan uudet opiskelijat aloittivat opintonsa Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristössä

Kykylaakso/BioHub on uudenlainen insinöörikoulutuksen oppimisympäristö, jonka pilottina toimivat Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksen ensimmäisen vuoden kevätlukukauden opinnot. Kykylaakso/BioHubissa sovelletaan tradenomikoulutuksessa jo vuosia käytössä ollutta tiimioppimista tuotantohyödykemarkkinoihin.

Uudenlaiseen oppimiseen siirtymisen taustalla oli havainto siitä, että yksittäiset suppeat opintojaksot voivat usein jäädä opiskelijalle irrallisiksi eikä opiskelija hahmota kokonaisuutta eikä näin pysty tarkasteleman opiskelemaansa alaa analyyttisesti. Syntyi halu parantaa opintojen aitoa työelämälähtöisyyttä, biotuote- ja prosessiteollisuuden alan kokonaisuuden hahmottamista ja ammatillisen kasvun tukemista sekä vahvistaa työelämävalmiuksia ja helpottaa kesätyön/harjoittelupaikan saantia jo opintojen alussa.

Kykylaakso/BioHub muodostuu kymmenestä opiskelijatiimien perustamasta tiimiyrityksestä, joissa kussakin on kuusi ensimmäisen vuoden biotuote- ja prosessitekniikan opiskelijaa. Kykylaaksossa toteutuu kevätlukukauden opetussuunnitelman mukainen oppiminen: ”Opiskelija tuntee biotuote- ja prosessiteollisuuden tärkeimmät prosessit, tuotteet ja ympäristönäkökohdat. Opiskelija tietää, mitkä asiat ovat tärkeitä yritys- ja liiketoiminnan kannalta sekä ymmärtää laadun, turvallisuuden ja viestinnän merkityksen yrityksen menestymisessä.”

Tiimivalmentajat opiskelijatiimien oppimismahdollisuuksien varmistajina

TyöskentelyäKullekin tiimiyritykselle on nimetty tiimivalmentaja. Opiskelijat rakentavat opiskelijatiimeissä yhteistoiminnallisten menetelmien avulla omaa oppimistaan valmentajien ohjauksessa. Valmennuspedagogiikka pohjautuu oppimiskäsitykseen, jossa oppija nähdään aktiivisena tiedon ja kokemusten prosessoijana yhteistoiminnallisissa oppimistilanteissa.

Menetelmän tavoitteena on tuottaa opiskelijalle sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Metakognitiivinen ajattelu on taitoa tarkastella omaa oppimista, eritellä omia vahvoja ja heikkoja puolia sekä suunnitella, seurata ja arvioida omaa ja myös tiimin toimintaa.

Kummiyritykset opiskelijatiimien sparraajina

Tiimiyritysten kummiyrityksinä toimii kymmenen Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksen toimialoihin kuuluvaa todellista yritystä, jotka tulevat toimimaan opiskelijatiimien virtuaaliyritysten esikuvina ja sparraajina. Opiskelijatiimit toteuttavat ja innovoivat virtuaaliyrityksen toimintaa mahdollisimman aidolla tavalla. Kukin tiimi tekee oman liiketoimintasuunnitelman ideoiden tuotteet, niiden raaka-aineet, valmistusprosessit, asiakkaat, markkinat, kilpailijat, raaka-ainetoimittajat ym. hyödyntäen ideoinnissaan kummiyrityksen aitoa liiketoimintaa.

Kykylaakso/BioHubiin osallistuminen tuo monenlaisia hyötyjä myös kummiyrityksille: Ne voivat olla tukemassa ja kokemassa uudenlaista oppimista sekä olla mukana kehittämässä TAMKin insinöörikoulutusta. Yhteistyön myötä kummiyritykset saavat mahdollisuuden palkata kesätyöntekijöiksi ja mahdollisiin projektitoimeksiantoihin yritykseen jo valmiiksi perehtyneitä ja tuttuja opiskelijoita. Aloittavilla opiskelijoilla on tuoreita alaan liittyviä ideoita ja ajatuksia, joista kummiyritys voi niin ikään hyötyä. Kaiken lisäksi yhteistyö tarjoaa kummiyrityksille myönteistä näkyvyyttä TAMKissa, Pirkanmaalla ja valtakunnallisella Kokeileva Suomi -kiertueella.

Kykylaakso/BioHub mukana Kokeileva Suomi ja Experimental Tampere -projekteissa

SalikuvaInsinöörikoulutuksen uudenlainen tapa oppia on mukana edellä mainitulla valtakunnallisella Kokeileva Suomi -kiertueella.
Kokeilukulttuurin vahvistaminen on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen.

TAMKissa järjestettiin perjantaina 13.1.2017 Experimental Tampere -tapahtuma osana Kokeileva Suomi -kiertuetta. Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota keskustelufoorumi kaupungin ja yritysten edustajille, kaupunkilaisille sekä opiskelijoille ja oppilaitosten henkilöstölle mm. kaupungissa toteutettavan älykkään koulutuksen edistämiseksi. Kykylaakso/BioHubin opiskelijat osallistuivat tapahtumaan menestyksekkäästi esittelemällä yleisölle tiimiyritysten ensimmäisten toimeksiantojen tuotoksia.

Kykylaakso/BioHubin alku on ollut lupaava niin opiskelijoiden kuin valmentajienkin näkökulmasta. Käynnistyneestä toiminnasta saatavat kokemukset auttavat valmentajatiimiä kehittämään oppimisympäristöä kaikkia yhteistyön osapuolia yhä paremmin palvelevaksi.