Tate-treffit on pilotti, jonka tarkoitus on lisätä jatkuvuutta talotekniikan koulutuksen yritysten ja opiskelijoiden verkostoitumisessa. Talotekniikan koulutus järjestää syksyisin tapahtuman, jossa Learning café -tyyppisesti opintonsa aloittaneet opiskelijat ja yritysmaailman edustajat keskustelevat kahvikupin ääressä talotekniikasta alana ja sen tulevaisuudesta.

Tate-treffeistä on tarkoitus muodostaa vastaavanlainen tapa, joka yhdistää keväisin yritykset ja opiskelijat rekrytointivivahteella.

Tapahtumassa oli mukana 25 talotekniikka-alan yritystä, yhdistystä ja muuta toimijaa. Vierailijoita – enemmistönä talotekniikan opiskelijat, oli paikalla noin 250.

 

Kuva 1

Kahvilan antimet houkuttelivat niin opiskelijoita kuin opettajiakin

Projektiryhmällä oli monia kiviä ja kantoja ohitettavana järjestelyn tiimellyksessä. Projekti aloitettiin tammikuun alussa ryhmän ensimmäisellä kokoontumisella ja tapahtumaluonnoksen esittelyllä. Kaksi kuukautta myöhemmin tapahtuma ylitti odotukset niin yritysten mielenkiinnon tapahtumaa kohtaan kuin opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen puolesta!

 

Kuva 2

Keskustellaan ja verkostoidutaan – rennolla fiiliksellä, totta kai!

 

Sijainti ja tapahtuman aikataulutusta mietittiin projektiryhmässä. Harkinnan jälkeen messualue päätettiin rakentaa Talotekniikan kerrokseen A-talossa. Osa yrityksistä esittäytyi tietoiskuin, jotka pidettiin A-talon 3. kerroksen auditoriossa. Tällä järjestelyllä tapahtumaan osallistujien kohderyhmä oli oikea verratessa yritysten toimialaan. Kävijämäärään nähden sopivan intiimi tapahtuma-alue mahdollistaa työelämän ja opiskelijoiden väliset pidemmät keskustelut, joita tapahtumassa näki jokaisen yrityksen ja toimijan pisteellä.

 

 

Kuva 3

Verkostoitumista parhaimmillaan

 

 

kuva 4

Innostavat esittelijät ja kiinnostuneet opiskelijat kävivät pitkiä keskusteluja.

Projektiryhmän ja Talotekniikan koulutuksen puolesta toivoimme tulevilta Tate-treffiien järjestelyorganisaatioilta rohkeutta viedä työtämme eteenpäin. Jokaisen yrityksen, alan toimijan ja median kanssa keskusteluissa kävi ilmi, kuinka tarpeellisia vastaavat verkostoitumistilaisuudet ovat ja toisaalta se, kuinka harvinaisia Tate-treffien kaltaiset ”omalle alalle” suunnatut tapahtumat ovat. Kahdessa kuukaudessa saa paljon aikaan; ei muuta kuin järjestämään ja verkostoitumaan!

Talotekniikan Tate-treffit järjestettiin 15.3. 2017 TAMKissa

Teksti: Niko Määttänen, talotekniikan opiskelija, projektipäällikkö, Tate-treffi-projektiorganisaatio

Kuvat: Santtu Räsänen, talotekniikan opiskelija, yritys- ja yhteistyövastaava, TaTeK

smartphone

Minulla on älypuhelin, tai ei se oikeastaan ole minun vaan TAMKin. Tai vielä tarkemmin minulla oli TAMKin älypuhelin, ei ole enää. Olin ruokailemassa ja laskin sen ikkunalaudalle ja siihen se jäi, ei löytynyt, kun menin takaisin hakemaan. Siis vain muutaman minuutin päästä.

Suunnistin Helpdeskiin kertomaan asiasta.

– No ei hätä ole tämännäköinen, suljetaan nyt ensin liittymäsi. Tietosikin ovat turvassa, koska olihan sinulla siinä näytön lukituskoodi käytössä ohjeemme mukaan.

Hups! Ei ollut, kun otin sen pois, vaikka se puhelimen saadessani siihen laitettiin, hankala käytössä, kun se piti naputella jopa kymmeniä kertoja päivässä…

– No sitten tilanne onkin paljon ikävämpi, tai ehkä katastrofaalinen. Olihan sisältö varmuuskopioitu?

Ei ollut!

– Ikävä kyllä sinne sitten menivät kaikki tiedot, numerot, viestit ja valokuvat.

Valokuvat? Niin, myös ne siskon häissä ja tyttären viime kesän rippijuhlissa otetut. Hankalasta tasosta siirryttiin sujuvasti katastrofaaliselle vain sillä, että ilman suojakoodia on pääsy aivan kaikkeen, mitä laite sisältää. Aloin miettiä, että mitä se puhelimeni oikein sisältää, ja hiki nousi pintaan.

Siellähän ovat kaikki omat ja TAMK-meilini, tekstiviestit, yhteystiedot. Ai niin, sieltähän pääsee suoraan myös OneDriveen ja Dropboxiini ja niiden tiedostoihin. Ja ne hassut WhatsApp-viestit, joita kavereiden ja perheen kesken on lähetelty… Kaikki valokuvat, ei ne vielä hävinneetkään, vaan joku voi niitä lähetellä eteenpäin, niitä viihteelläkin otettuja! Ja lasten kuvia! Facebook ja vielä TAMKinkin Facebook, mitä jos joku nimissäni kirjoittelee sinne ihan mitä sattuu. Apua, myös TAMKin Twitterin kautta voi heittää minuna herjaa, vaikka Donaldille!

Tässä vaiheessa hiki alkoikin olla jo kylmää. Se, mitä helpparin päivystäjä (joka ymmärtää tietotekniikkaa huomattavasti minua paremmin) sanoi seuraavaksi, oli sitten se todellinen tyrmäys.

– Mobiilivarmenteen kadottaminen, jos sekin oli tehdasasetuksen mukainen 0000, on suunnilleen sama asia kuin sinulla olisi pankkitunnukset kateissa, tai ”lahjoitettuna” jollekulle. Mobiilivarmenne on se puhelimen avulla tehtävä tapa identifioida henkilöllisyytesi, jota Soneran kaverit täällä juuri jokunen viikko sitten olivat markkinoimassa. Sen avulla nimissäsi voi tunnistautua palveluihin ja hankkia rahoituksella – vaikka auton.

– Sitten vielä, jos nettiselaimessasi on kaikkien tietojen tallennus ja synkronointi päällä – näin taitaa ainakin Googlella olla oletuksena – tätä kautta on pääsy myös kaikkiin Google-hakuihisi, mietipä hetki mitä ne sinusta kertovat. Jos olet ostanut jotain luottokortillasi, niin tiedot voi sieltä kaivaa, varmaan samalla löytyy henkilötunnuksesi. Oletko käynyt Omakannassa, sitten sieltä saa terveystietosi. Kotiosoitteesi löytynee?

– Kun selain on tallentanut tunnuksia ja salasanoja käyttämiisi palveluihin, niin nyt niihin voi päästä joku muu! Pääsy sähköpostiisi on pääsy oikeastaan ihan mihin vain, jos salasanan resetointiviestit tulevat muista palveluista puhelimessa oleviin sähköposteihin. Tadaa, täydellinen identiteettivarkaus ja mahdollisuus aika pahaankin kiusantekoon ja rikoksiin.

Tässä sitä sitten ollaan!

Tämä tarina on – onneksi – fiktiota, mutta se voisi olla myös faktaa. Jokaisen on omalla kohdallaan syytä suorittaa alla kuvatut toimenpiteet, joilla voi suojata itsensä tämänkaltaiselta kohtalolta.

  1. Varmuuskopioi laitteesi ja sen sisältämät tiedot ja tiedostot, mielellään ainakin kahteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun ja/tai ulkoiselle kovalevylle.
  2. Käytä näytön lukituksessa suojakoodia, joka on mahdoton arvata.
  3. Vaihda myös SIM-korttisi koodi pois tehdasasetuksesta (0000, 1234 tms.).
  4. Samoin vaihda Mobiilivarmenteen koodi vielä erikseen ja sekin eri koodiksi kuin nuo muut.
  5. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista nettipalveluissa, jotka sen mahdollistavat.
  6. Älä käytä samoja salasanoja useissa eri palveluissa – yksi kun paljastuu, paljastuvat muutkin.

Tämä fiktio voi muuttua faktaksi ihan kenelle tahansa, joten jos tarvitset apua koodien ja suojauksen kanssa, niin rohkeasti vaan yhteyttä TAMKin Helpdeskiin. Siellä autetaan ja palvellaan näissäkin asioissa.

TAMKin matkapuhelimen käyttäjän tietoturvaohje löytyy TAMKin intranetistä.

Tarinankertojat
Matti Pietilä ja Antti Salo

Kuva: Pixabay, geralt

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis ja Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

Kuva: Marjatta Ojala

 

2017_kaikki_aineistotMaaliskuussa TAMKin kirjastossa on esillä eri toimipisteiden aineistoja. Tule tutustumaan eri alojen aineistoihin ja lainaamaan itsellesi jotain uutta ja erilaista!

TAMKin kirjasto Mediapoliksessa

TAMK Media on 400 opiskelijan ja 40 henkilöstöön kuuluvan toimipiste Tohlopissa. TAMK Kirjasto Mediapolis palvelee erityisesti Mediapoliksessa työskenteleviä, mutta on myös kaikkien muiden TAMKilaisten ja tamperelaisten käytettävissä.

Mediapolikseen tulijoita tervehtii aulainfo ja aulakahvio, josta on mukava seurata Yle Tampereen Radion lähetystä. Muualta löytyvät YLEn tilat ja studiot, Technopoliksen audiotoriot, kokoustilat ja ravintolat sekä noin 30 yrityksen tilat. TAMKin ja Tredun opetustilat on sijoitettu Future-siiven kerroksiin. Maantasokerroksesta löytyvät TAMKin opettajat ja opintopalvelut, työmestarit ja av-kioskit sekä TAMK Mediapoliksen kirjasto.

Kirjaston edustalla on ns. kirjastoaula, johon on sijoitettu lehtikokoelma, oleskelu-työtilaa sekä pari tietokonetta ja monitoimilaite. Koska aulasta on kulku opettajainhuoneeseen, opintotoimistoon, opon huoneeseen ja suurimpaan luokkatilaan, ADAan, aulassa on yleensä väkeä ja toimintaa. Kirjastoaulassa pidetään monenlaisia palavereja ja tapaamisia, ja mm. Tamko pitää täällä vastaanottojaan.

Mediapoliksen kokoelmassa on noin 7 000 nidettä, kun koko TAMKin kirjaston kokoelmassa on 70 000 nidettä. Kokoelma keskittyy median opinnoissa käytettävään aineistoon, muu aineisto lainataan muista TAMKin toimipisteistä.

Eniten Mediapoliksen kokoelmasta lainataan elokuva-alan kirjallisuutta, ja erityisesti leffakokoelma on innokkaasti käytössä. Taiteen opiskelijat selaavat mielellään taide- ja valokuvauskirjoja, kun taas liiketalouden ja johtamisen kirjallisuutta tarvitsevat eniten mediatuottamisen opiskelijat. Muita tärkeitä aloja Mediapoliksessa ovat mm. pelisuunnittelu, visuaalinen suunnittelu ja musiikin tuotanto.

Mediapoliksen kirjaston asiakkaat ovat tottuneet omatoimisuuteen ja itsepalveluun, sillä henkilökuntaan kuuluu vain yksi henkilö. Mediapoliksessa on tavallista, että eri toimintojen henkilöstö auttaa toisiaan eri toiminnoissa. Niinpä kirjaston materiaalin löytämisessä voi auttaa tuotantokoordinaattori tai opintosihteeri ja informaatikko antaa tarvittaessa myös opiskelutodistuksia, opintosuoritusotteita ja ateriatukikortteja.

Olennaista on, että Mediapoliksessa on oma kirjasto, sillä matkaa keskustaan on 8 kilometriä ja bussimatka pääkampukselle kestää yli puoli tuntia. Vaikka digitaalisuus tuo apua palveluun ja kokoelmaan käyttöön, on oma painettu kokoelma välttämätön median ja taiteen opiskelulle ja opetukselle. Mediapoliksessa arvostetaankin kovasti kirjaston kompaktia kokoelmaa.

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis.

 

TAMKin kirjastopalvelut Musiikkiakatemiassa

Pyynikintorin laidalla, Tampereen Musiikkiakatemiallan tiloissa järjestetään TAMKin musiikin koulutus. Talossa on noin 220 TAMKin opiskelijaa, 80 Tampereen konservatorion ammatillisen toisen asteen opiskelijaa ja noin 1 350 musiikkiopistolaista.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee Musiikkiakatemian kirjasto. Enemmistö kirjaston asiakkaista on TAMK Musiikin ja Tampereen konservatorion opiskelijoita ja henkilökuntaa, mutta kirjasto on avoinna myös kaikille muille.

Suurin osa kirjaston aineistosta on nuotteja, joita on yli 14 000. Kirjoja on noin 2 500. Eniten nuotteja on piano- ja laulumusiikin hyllyissä. Niiden lisäksi löytyy kattavasti myös eri jousisoitinten ja puhaltimien nuotteja – kaikki sinfoniaorkesterin soittimet ovat edustettuina.

Kirjastossa on 4 000 cd- ja vinyylilevyä, joita voi kuunnella kirjaston kuunteluhuoneessa tai lainata kotiin. Kirjaston tietokonetilassa on opiskelijoita ja henkilökuntaa varten 5 tietokonetta ja monitoimitulostin. Kaikki asiakkaat saavat käyttää kirjaston sähköpianoa… ja toki myös kuulokkeita, jos julkinen soittaminen ujostuttaa.

Maaliskuun näyttelyä varten Pääkampukselle ja Mediapolikseen valikoitiin erityisesti piano-, laulu- ja kitaranuotteja, sekä kevyempää musiikkia. Näitä kaikkia ja paljon muuta löytyy kirjastostamme enemmänkin. Musiikkiakatemian kirjasto saa säännöllisesti kiitosta laadukkaasta kokoelmasta ja kotoisasta tunnelmasta. Tervetuloa tutustumaan!

Teksti: Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

 

Asta Rakentaja 2017 -messut järjestettiin 3.–5.2. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Samassa yhteydessä järjestettiin myös sisustustapahtuma Sisustus 2017. Rakennusalan positiiviset näkymät noteerattiin myös Asta Rakentaja messuilla, kun messuilla vieraili viikonlopun aikana 15 138 kävijää, joka oli reilut sata kävijää enemmän kuin viime vuonna. Näytteilleasettajia oli ennätykselliset 356. Messuille varatun kahden hallin käytävät olivat paikoin hyvin tiiviitä, kun messuvieraat vaelsivat osastolta toiselle ja messutunnelma hipoi hallin korkeita kattoja.

Messutunnelmaa

Messutunnelmaa

 

 

Naulanlyönti

Puusuutareiden naulanlyöntikilpailussa käytiin tiukka taisto upeista palkinnoista.

Päättyneet messut olivat kymmenennet Puusuutarit ry:n ja Tampereen Messut oy:n välillä yhteistyössä järjestetyt messut. Puusuutarit ry on Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoiden yhdistys. Puusuutarit työskentelivät messukeskuksessa messuviikon alusta seuraavan viikon maanantaihin asti, jolloin purkutyöt saatiin päätettyä. Työtehtäviin kuului ohjelmalavojen rakentamista ja purkamista, narikkaa, lipunmyyntiä, naulanlyöntikisan ja messututkimuksen järjestämistä sekä messuilla jaettavien tarjouskassien täyttöä ja jakoa. Messujen valmistelut alkoivat jo aikaisin syksyllä, kun uudet kolmannen vuosikurssin puusuutarit valittiin ja alkoi kiivas näytteilleasettajien sekä mainostajien metsästys. Merkittävin Puusuutareiden panos ja ponnistus on kuitenkin TuoteTalo.

Tuotetalo

Puusuutareiden rakentama TuoteTalo

Puusuutareiden rakentama TuoteTalo on messujen todellinen vetonaula ja nähtävyys. Tämä 60 m2 kokoinen pientalo esittelee lukuisia rakenneratkaisuja ja -materiaaleja sekä kalusteita aidossa ympäristössä. Tuotetalossa oli viime vuoden tapaan myös ulkoalue kalusteineen. Kävijä pääsee tutustumaan eri vaihtoehtoihin ja vertailemaan niitä kätevästi vierekkäin. Paikalla olivat myös TuoteTalon rakentamisesta vastanneet Puusuutarit, jotka pääsivät kertomaan ihmisille TuoteTalossa käytetyistä rakennusmateriaaleista ja -tuotteista ja vastaamaan rakentamiseen ja remontointiin liittyviin askarruttaviin kysymyksiin.

Puusuutarit

TuoteTalosta vastanneet puusuutarit

Perinteiseen tapaan Puusuutarit järjestivät messusunnuntaina hyväntekeväisyyshuutokaupan. Täpötäyden ohjelmalavan takasivat meklari Aki Palsanmäki yhdessä apulaisensa Markku Saukon kanssa. Huutokauppakeisarina tunnetun Akin hulvattomat kaskut ja Tampere-vitsit saivat yleisön nauramaan ja herkistivät yleisön huutointoa. Huutokaupan tuotto oli lopulta upeat 3890 euroa. Tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpoliklinikan teho- ja tarkkailuosastolle. Rahoilla parannetaan lasten viihtyvyyttä ostamalla osastolle mm. leluja ja pelejä.

Huutokauppa

Hyväntekeväisyyshuutokauppa täytti ohjelmalavan katsomon ääriään myöden täyteen.

Ohjelmalavan juontajana toimi lauantain ja sunnuntain ajan TV:stä ja radiosta tuttu Arttu Harkki. Yleisölle järjestettiin lukuisia tietoiskuja, työnäytöksiä ja seminaareja jotka sopivat niin rakennusalan ammattilaisille kuin tavallisille kuluttajille, rakentajille ja asukkaille.

Messuvierailta saadun kävijätyytyväisyyspalautteen mukaan 99 prosenttia kävijöistä koki tapahtuman vähintäänkin vastanneen odotuksia. Myös moni näytteilleasettaja lupautuikin jo erittäin tyytyväisenä tulemaan ensi vuonna uudestaan.

Puusuutarit ry kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, näytteilleasettajia ja messuvieraita ja toivottaa kaikki tervetulleeksi seuraaville Asta Rakentaja -messuille 2.-4.2.2018.

Teksti: Juuso Rupponen, tiedotusvastaava, Puusuutarit ry
Kuvat: Jiri Hintikka, tiedotuspäällikkö, Puusuutarit ry

Teksti: Paula Etelänsaari, kirjastoapulainen ja sosionomiopiskelija, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut & Mari Koskimäki, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: pixabay.com, kuvan muokkaus Marjatta Ojala


sosionomintyo_posteriSosionomin (AMK) ihmisläheinen työ ja monipuoliset työskentelymahdollisuudet innostavat useita tuhansia ihmisiä hakeutumaan alalle vuosittain. Myös TAMK kouluttaa usean muun ammattikorkeakoulun tavoin sosionomeja laaja-alaisiin kasvatus-, ohjaus- ja esimiestehtäviin.

Sosionomit rinnastetaan usein yliopistosta valmistuviin sosiaalityöntekijöihin. Sosionomin työ on kuitenkin monesti käytännönläheisempää sekä asiakaskeskeisempää kuin sosiaalityöntekijöiden, ja sosionomien työnimikkeenä saattaakin olla esimerkiksi (sosiaali)ohjaaja, lastentarhanopettaja tai palveluohjaaja. Työtä tehdään niin kunnan, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluksessa. Laajaan työkenttään kuuluvat esimerkiksi lastensuojelu, mielenterveys-, päihde- ja kriisityö, monikulttuurinen työ, vammais- ja seniorityö sekä aikuissosiaalityö. Koko elämänkaaren ja -kirjon parissa työskentelevää sosionomia pidetäänkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, tukijana sekä kehittäjänä muuttuvassa yhteiskunnassamme.

Tänä vuonna TAMKin kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat järjestävät yhdessä Tampereen sosionomiopiskelijat – SOPU ry:n kanssa ”Sosionomin työ nyt ja tulevaisuudessa” -tapahtuman. Asiantuntijaluennoista, vuorovaikutuksellisista työpajoista sekä paneelikeskusteluista koostuva tapahtuma on suunnattu kaikille TAMKin sosionomiopiskelijoille sekä Pirkanmaan alueella työskenteleville sosionomeille. Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan ja siitä toivotaan muovautuvan vuosittainen työelämän ammattilaisia sekä alan opiskelijoita yhdistävä foorumi.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston helmikuun aineistonäyttelyyn on tapahtuman innoittamana koottu kirjallisuutta liittyen sosionomin ammatin eri osa-alueisiin.

Pääkampuksen kirjastoon tulee useita sosiaalialaan liittyviä painettuja lehtiä ja lehdet löydät TAMK Finnan haussa (Sosiaalialan painetut lehdet kirjastossa). TAMK Finnan kautta löydät myös alan e-lehtiä. Näitä voit selata esim. TAMK Finnan kohdassa Haku – Selaa e-lehtiä ja valita haluamasi aihealueen tai kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. e-lehtiä aiheesta social work.

Verkkoaineistoista kannattaa muistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto THL.fi. Sivustolta löydät mm. sähköiset käsikirjat Vammaispalvelujen käsikirja, Lastensuojelun käsikirja ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Sivuston kautta löydät myös Julkarin, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto.

Ajankohtainen aihe sosiaalialalla on maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Tästä aihealueesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua sivustoon Kotouttaminen.fi, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitämä. Sivustolle on koottu tietoa maahanmuuttajien, kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton parissa toimiville.

 

 

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut


Kansallinen Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke pyrkii tehostamaan korkeakoulujen tuottaman tiedon avoimuutta. OKM käynnisti ATT-hankkeen vuonna 2014. Hankkeen tavoitteita ovat:

  • vuonna 2017 Suomi on yksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa
  • avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa
  • tieteen ja tutkimuksen luotettavuuden sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan edistäminen
  • tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden edistäminen.

avoin-tiede-ja-tutkimus-logo (1)ATT-hanke on osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. EU on linjannut strategioissaan, että kaikki Euroopassa tuotettu tieteellinen tieto on avointa vuoteen 2020 mennessä. Aineistojen avoimuutta edellytetään useissa EU-hankeohjelmissa.

Myös tutkimusprojektien ja hankkeiden rahoittajat ovat alkaneet vaatia aineistojen avoimuutta. Mm. Suomen Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista jatkokäyttöä varten.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden tulisi varmistaa tutkimusaineistojen, -menetelmien, ja -julkaisujen avoimuus ja saavutettavuus sekä jatkokäyttö. Yhä enemmän tulisi siis tavoitella läpinäkyvyyttä läpi koko tutkimusprosessin. Näin erilaiset hankkeet, yritykset ja kansalaiset voisivat olla laajemmin hyödyntämässä tutkimuksissa tuotettua aineistoa.

Tämä toimintakulttuurin muutos tarjoaa mahdollisuuden tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille saavuttaa lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä tehostaa laatua. Yksinkertaiselta kuulostava muutos tuo mukanaan kuitenkin paljon haasteita. Ratkaistavia ja huomioitavia asioita ovat mm.

  • aineistojen luottamuksellisuus ja tietosuoja (sensitiiviset aineistot, henkilötiedot ja liikesalaisuudet)
  • tutkimuseettiset kysymykset
  • juridiset kysymykset, sopimukset ja luvat
  • käyttö- ja tekijäoikeudelliset asiat (missä, miten ja kuinka kauan säilytämme aineistoja, kuka niitä voi käyttää)
  • tietojärjestelmät ja niiden lisensiointi.

Näiden asioiden lisäksi tarvitaan osaamista mm. aineistojen elinkaaren hallintaan ja aineistoon sisältyvien tunnistetietojen käsittelyyn.

Ammattikorkeakouluissa uusia avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoja voidaan soveltaa mm. TKI-toiminnassa, hankkeissa ja opetuksessa. Opiskelijat voivat olla myös aktiivisesti mukana tutkimustietoa keräämässä ja hyödyntämässä. TAMKin opiskelijat ovat hyödyntäneet Tietoarkiston Aila-palveluun tallennettuja tutkimusaineistoja opiskeluissaan.

Haasteita ammattikorkeakouluympäristössä avoimuuteen tuovat mm. eri projektien ja hankkeiden monimuotoisuus ja niistä syntyvien aineistojen kirjo; syntyvät aineistothan voivat olla esimerkiksi erilaista mittaus- tai haastatteludataa, palautteita, osoitteistoja, oppimateriaaleja, tapahtumia, ideoita, toimintatapoja ja niin edelleen. Myös yritysten osallistuminen hankkeisiin ja liikesalaisuudet rajoittavat aineistojen julkaisua.

Ensi askelia avoimuuteen on otettu ammattikorkeakouluissa muun muassa

  • tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamisen tehostamisella (julkaisujen näkyvyys),
  • määrittelemällä korkeakoulun oma aineistonhallinta- tai datapolitiikka,
  • yhteisien toimintatapojen ja ohjeistusten määrittämisellä sekä
  • avoimen tieteen tukipalveluiden kehittämisellä

Hankkeiden ja projektien käynnistyessä yksi keino avoimuuden varmistamiseksi on aineistonhallintasuunnitelman tekeminen. Silloin jo ensi metreillä mietitään aineiston elinkaareen, säilytykseen ja oikeuksiin liittyvät asiat. Siinä voidaan määritellä myös, avataanko koko aineisto vai vain jokin osa aineistosta jatkokäyttöä varten.

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, joka päivittyy tutkimuksen tai projektin edetessä. Sen avulla on mahdollista säästää kustannuksia ja aikaa. Valtakunnallisesti aineistohallintasuunnitelman tekemiseen on tarjolla DMPTuuli-työkalu, joka on otettu käyttöön jo useissa ammattikorkeakouluissa.

Käynnissä olevan ATT-hankkeen avulla ollaan korkeakouluissa päästy avoimuudessa jo hyvin eteenpäin ja käytänteitä kehitetään jatkuvasti. TAMKissa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapojen soveltamisessa ollaan alkuvaiheissa. TKI-toiminnalle avoimuus on mahdollisuus lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tuottaa laajemmin avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.

Aiheesta lisää: Avoin tiede ja tutkimus

Horizon 2020: Work Programme update supports competitiveness through open science

Aineistohallinnan käsikirja, Tietoarkisto

Tampereen yliopiston datapolitiikka

Tampereen teknillisen yliopiston datapolitiikka

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

Biotuote- ja prosessitekniikan uudet opiskelijat aloittivat opintonsa Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristössä

Kykylaakso/BioHub on uudenlainen insinöörikoulutuksen oppimisympäristö, jonka pilottina toimivat Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksen ensimmäisen vuoden kevätlukukauden opinnot. Kykylaakso/BioHubissa sovelletaan tradenomikoulutuksessa jo vuosia käytössä ollutta tiimioppimista tuotantohyödykemarkkinoihin.

Uudenlaiseen oppimiseen siirtymisen taustalla oli havainto siitä, että yksittäiset suppeat opintojaksot voivat usein jäädä opiskelijalle irrallisiksi eikä opiskelija hahmota kokonaisuutta eikä näin pysty tarkasteleman opiskelemaansa alaa analyyttisesti. Syntyi halu parantaa opintojen aitoa työelämälähtöisyyttä, biotuote- ja prosessiteollisuuden alan kokonaisuuden hahmottamista ja ammatillisen kasvun tukemista sekä vahvistaa työelämävalmiuksia ja helpottaa kesätyön/harjoittelupaikan saantia jo opintojen alussa.

Kykylaakso/BioHub muodostuu kymmenestä opiskelijatiimien perustamasta tiimiyrityksestä, joissa kussakin on kuusi ensimmäisen vuoden biotuote- ja prosessitekniikan opiskelijaa. Kykylaaksossa toteutuu kevätlukukauden opetussuunnitelman mukainen oppiminen: ”Opiskelija tuntee biotuote- ja prosessiteollisuuden tärkeimmät prosessit, tuotteet ja ympäristönäkökohdat. Opiskelija tietää, mitkä asiat ovat tärkeitä yritys- ja liiketoiminnan kannalta sekä ymmärtää laadun, turvallisuuden ja viestinnän merkityksen yrityksen menestymisessä.”

Tiimivalmentajat opiskelijatiimien oppimismahdollisuuksien varmistajina

TyöskentelyäKullekin tiimiyritykselle on nimetty tiimivalmentaja. Opiskelijat rakentavat opiskelijatiimeissä yhteistoiminnallisten menetelmien avulla omaa oppimistaan valmentajien ohjauksessa. Valmennuspedagogiikka pohjautuu oppimiskäsitykseen, jossa oppija nähdään aktiivisena tiedon ja kokemusten prosessoijana yhteistoiminnallisissa oppimistilanteissa.

Menetelmän tavoitteena on tuottaa opiskelijalle sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Metakognitiivinen ajattelu on taitoa tarkastella omaa oppimista, eritellä omia vahvoja ja heikkoja puolia sekä suunnitella, seurata ja arvioida omaa ja myös tiimin toimintaa.

Kummiyritykset opiskelijatiimien sparraajina

Tiimiyritysten kummiyrityksinä toimii kymmenen Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksen toimialoihin kuuluvaa todellista yritystä, jotka tulevat toimimaan opiskelijatiimien virtuaaliyritysten esikuvina ja sparraajina. Opiskelijatiimit toteuttavat ja innovoivat virtuaaliyrityksen toimintaa mahdollisimman aidolla tavalla. Kukin tiimi tekee oman liiketoimintasuunnitelman ideoiden tuotteet, niiden raaka-aineet, valmistusprosessit, asiakkaat, markkinat, kilpailijat, raaka-ainetoimittajat ym. hyödyntäen ideoinnissaan kummiyrityksen aitoa liiketoimintaa.

Kykylaakso/BioHubiin osallistuminen tuo monenlaisia hyötyjä myös kummiyrityksille: Ne voivat olla tukemassa ja kokemassa uudenlaista oppimista sekä olla mukana kehittämässä TAMKin insinöörikoulutusta. Yhteistyön myötä kummiyritykset saavat mahdollisuuden palkata kesätyöntekijöiksi ja mahdollisiin projektitoimeksiantoihin yritykseen jo valmiiksi perehtyneitä ja tuttuja opiskelijoita. Aloittavilla opiskelijoilla on tuoreita alaan liittyviä ideoita ja ajatuksia, joista kummiyritys voi niin ikään hyötyä. Kaiken lisäksi yhteistyö tarjoaa kummiyrityksille myönteistä näkyvyyttä TAMKissa, Pirkanmaalla ja valtakunnallisella Kokeileva Suomi -kiertueella.

Kykylaakso/BioHub mukana Kokeileva Suomi ja Experimental Tampere -projekteissa

SalikuvaInsinöörikoulutuksen uudenlainen tapa oppia on mukana edellä mainitulla valtakunnallisella Kokeileva Suomi -kiertueella.
Kokeilukulttuurin vahvistaminen on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen.

TAMKissa järjestettiin perjantaina 13.1.2017 Experimental Tampere -tapahtuma osana Kokeileva Suomi -kiertuetta. Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota keskustelufoorumi kaupungin ja yritysten edustajille, kaupunkilaisille sekä opiskelijoille ja oppilaitosten henkilöstölle mm. kaupungissa toteutettavan älykkään koulutuksen edistämiseksi. Kykylaakso/BioHubin opiskelijat osallistuivat tapahtumaan menestyksekkäästi esittelemällä yleisölle tiimiyritysten ensimmäisten toimeksiantojen tuotoksia.

Kykylaakso/BioHubin alku on ollut lupaava niin opiskelijoiden kuin valmentajienkin näkökulmasta. Käynnistyneestä toiminnasta saatavat kokemukset auttavat valmentajatiimiä kehittämään oppimisympäristöä kaikkia yhteistyön osapuolia yhä paremmin palvelevaksi.

Teksti: Marja-Leena Gustafsson, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut
Kuva: pixabay.com, muokkaus Marjatta Ojala

 

uusivuosi2017Vuoden vaihtuessa tarkastelemme kaikki hetkittäin kulunutta vuotta ja pohdimme tulevaa uutta vuotta. Päättynyt vuosi on sisältänyt niin iloa ja onnistumisia kuin surua ja vastoinkäymisiä.

Monesti mietimme, mitä asioita voisimme tehdä toisin alkavan vuoden aikana kodin piirissä, työelämässä, harrastuksissa tai oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Tällaisiin aiheisiin ne uudenvuodenlupaukset yleensä liittyvät.

Uudenvuodenlupaukset ovat aika usein radikaaleja lupauksia oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Lupaukset kestävät yleensä kuukauden tai kaksi ja sitten palaamme taas entisiin tapoihimme.

Kirjallisuudesta voisi olla apua uusien ideoiden tai näkökulmien etsimiseen. Lukemalla muutaman kirjan saattaa saada jonkun oivalluksen itselleen, vaikkei mitään lupauksia tekisikään – ehkä ne myös kantavat pidempään.

Kirjaston tarjoamaan kirjallisuuteen tutustumalla voit löytää uuden harrastuksen alkavalle vuodelle. Tässä muutamia poimintoja kokoelmasta, joihin kannattaa tutustua:

 

Onnellisuus

Liikunta ja ravinto

Lihaskunto

Henkinen hyvinvointi

Laihduttaminen

Söisinkö vai en?: tämä kirja kannattaa lukea ennen kuin sukeltaa erilaisten dieettikirjojen saloihin.

Laihdu ilman nälkää: tässä oppaassa perehdytään hiilihydraattipitoiseen dieettiin.

2:2:3 Aineenvaihduntadieetti: perustuu syömisten vuorotteluun, viikon aikana syöt kolmella eri ruokavaliolla, pudottaa painoa siis nopeasti ja kestävästi.

Voit tutustua Terveysportin sairaanhoitajan tietokantaan, josta löydät ammatillista tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen.

Muut vinkit

Neulominen on nyt trendikästä ja rentouttavaa ja lisää aivojen vireyttä. Käsitöiden tekeminen ja käsillä puuhastelu on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän ihmisen hyvinvointia, parantavan aivoterveyttä ja kehittävän muistia sekä ylläpitävän positiivista mielialaa.

Uuden vuoden voi myös aloittaa ihan hidastamalla tahtia. Kiireetön suhtautuminen aikaan ja tekemiseen voi tuoda uutta sisältöä elämään.

Tai hyggeillä eli rauhoitutaan, kotoillaan ja käperrytään lämpimään aina kun se on mahdollista! Tanskalaisten hyggeily on tullut Suomessakin tänä syksynä terminä tutuksi. Se on kotoilua ja yhdessä hengailua pimeinä syys- ja talvi-iltoina. Sitä voidaan myös kutsua hidastamiseksi. Keskeistä on että nautitaan pimeän vuodenajan suomasta joutilaisuudesta. Ei olla tehokkaita ja suorituskeskeisiä, vaan tunnelmoidaan. Aistitaan ja uppoudutaan hetkeen. Ei kiirehditä mihinkään, ei edes ajatuksissa. Sytytetään kynttilöitä, haudutetaan teetä, laitetaan villasukat jalkaan ja syödään suklaata. Luetaan lempikirjaa, palataan vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Loikoillaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9296289.

Tästä lähtee hieno oman näköinen uusi vuosi käyntiin!

 

Kirjastolaisen kirjavinkkaus 24.12.2016

100 Christmas carols for ukulele Hal Leonard Corporation, 2015. ISBN: 9781495025679

100 Christmas carols for ukulele

Hal Leonard Corporation, 2015.
ISBN: 9781495025679

100 Christmas carols for ukulele

Joululauluja rakastavan ukulelensoittajan aarre. Yksissä kansissa, aakkosjärjestyksessä sata englanninkielistä joululaulua. Kirjan käyttö toki vaatii perehtyneisyyttä nimenomaan englanninkieliseen joululauluperinteeseen. Osa lauluista on tuttuja myös suomalaiselle, mutta suurin osa ei. Kun ostin kirjan itselleni, hain kirjastosta pari levyllistä Christmas caroleja ja päätin opetella joukon uusia lauluja tänä jouluna.

Itselleni tuttuja lauluja ovat mm. Angels we have heard on high, Away in a manger, Coventry carol, Ding dong! Merrily on high, Deck the hall, The first Noel, God rest ye merry, gentlemen, Hark! The herald angels sing, The holly and the ivy, O holy night, Silent night, The twelve days of Christmas.

Sovitukset ukulelelle sopivat sormiin ja suuhun. Soinnut ovat mukavat ja laulut kulkevat sopivalla korkeudella. Kirja on nidottu, mutta sen saa reilusti avattua, joten se pysyy myös auki.

 

 

Huovi – Perkiö – Louhi Lastenhuoneen laulukirja Tammi, 2016. ISBN: 9789513183608

Huovi – Perkiö – Louhi
Lastenhuoneen laulukirja
Tammi, 2016.
ISBN: 9789513183608

Huovi – Perkiö – Louhi
Lastenhuoneen laulukirja

Jos laulukirjan tekijöinä ovat Soili Perkiö, Hannele Huovi ja Kristiina Louhi, tietää jo kirjan kannen nähdessään, mitä tuleman pitää. Lastenhuoneen laulukirjaan on koottu yli 140 Huovin ja Perkiön suosittua lastenlaulua ja lisäksi 25 uutta laulua. Vankat ja kokeneet ammattilaiset ovat asialla, ja niinpä laulukokoelma on valloittava, viihdyttävä, hauska, tunteellinen, pedagoginen ja vielä kaunis. Kristiina Louhen kuvitus on herkullista. Ensimmäisellä sivulla tanssii kaksi hiirtä. Toinen soittelee samalla kampaa ja toinen tanssii vanhan Riihimäen lasin Karhula-purkin kannen päällä. Tästä se lähtee! 

Heinikossa heiluvassa,
röyhyänsä hepsuttaa,
heinikossa heiluvassa,
varvasvauvaa naurattaa.

Lehmä tanssii -laulussa lauletaan:

Lupsuttelee, lopsuttelee,
kuperkeikan kopsuttelee,
lempeästi, lupsakasti,
maito tanssii makoisasti.

Perkiön sävellykset ovat mukavia pikku lauluja, yksinkertaisia ja mieleen jääviä. Lasten on helppo oppia ne. Huovin sanoitukset vetoavat myös mummoikäiseen, mutta helposti lauluja lauleskelee myös taapero. Louhen kuvat antavat laulukirjalle ihan oman arvonsa. Tämä on kuvakirja, jossa on nuotteja – tai nuottikirja, jossa on kaunis kuvitus. Lisäksi kirja toimii myös runoteoksena.

Kirjan lopussa on vuotuisjuhlien esittelyä 10 sivun verran.
Kunpa liitteenä olisi vielä cd-äänilevy!

Tunturi tähyää järven jäätä,
pakkasen parta hilisee,
salaisessa hämärässä,
tonttujen kellot kilisee.
 

Teksti: Leeni Pukkinen, informaatikko, TAMK Kirjasto- ja tietopalvelut.

 

Arto Lappi: Pökhölmistä päivää. Sananselityksiä Tampereelta ja sen seutuvilta Tamperes-eura, 2016. ISBN: 9789525558258

Arto Lappi: Pökhölmistä päivää.
Sananselityksiä Tampereelta ja sen seutuvilta
Tampere-seura, 2016.
ISBN: 9789525558258

Kirjastolaisen kirjavinkkaus 23.12.2016

Tampere on erinomainen kaupunki Suomessa. Tamperelaisilla on vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja mainio oma murteensa, joka tunnistetaan kaikkialla. Tamperelaisuus on kirvoittanut vuosikymmenien saatossa paljon kulttuurillisia hengentuoteita monessa eri tyylilajissa. Tampereelta on kotoisin useita mainioita kotimaisia huumori- ja sketsisarjoja, radio-ohjelmia, murresarjakuvia ja -kirjoja sekä kaikkein uusimpana paljasjalkaisen tamperelaisen runoilijan, Arto Lapin, kirja Pökhölmistä päivää. Sananseliyksiä Tampereelta  ja sen seutuvilta. – Mutta mikä on Pökhölmi?

PÖKHÖLMI Henkilö, jota on tuupattava eteenpäin hänen jäätyään toljottamaan ympärilleen heti liukuportaiden jälkeen. . . . Lamminpään kaupunginosaa sanotaan Pökhölmiksi.

Arto Lapin kirjallinen ura on alkanut runouden parissa vuonna 2005. Hän on julkaissut useita omia runoteoksia ja runsaasti suomennoksia eri runoilijoiden teoksista. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Arto Lappi on kirjastovirkailija ja hän on työskennellyt mm. Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Metsossa. Nykyisin Lappi työskentelee Antikvariaatti Lukulaarissa kirjojen parissa oman kirjoitustyönsä ohella. Antikvariaatti Lululaari valittiin juuri Helsingissä ilmestyvän Image -lehden artikkelissa Tampereen parhaaksi kulttuuri-ilmöksi. Lue Aamulehden tiivistelmä jutusta. Harakan pajasta, Arto Lapin omasta blogista voit käydä lukemassa kirjailijan uusimpia runoja tuoreeltaan.

Pökhölmistä päivää on Arton kotiseututyö. Kirjan kokoamiseen meni aikaa kolmisen vuotta ja kaikkiaan sananselityksiä kirjaan kertyi noin 700 kappaletta. Aamulehden viikkolehdessä, Morossa julkaistiin yli vuoden ajan kirjaan koottuja sananselityksiä. Kirjan kustantajana toimi luontevasti Tampere-seura.

– Kova homma näissä oli. Työ oli tiivistä, mutta se oli kivaa. Moni sananselitys perustuu omaan kokemukseen ja havaintoihin ympäristöstä, joten ne eivät ole vain mielikuvituksesta revittyjä. Omakohtainen kokemus tuo näihin voimaa, kertoo Arto.

Pökhölmistä päivää on ennenkaikkea viihdyttävä ja pienissä paloissa nautittava kirja. Sitä on hauska lukea ääneen ja siitä voi kehittää vaikkapa hyvän seurapelin – sananselitystyyliin tietenkin. Mitä selityksiä saat aikaan sanoista Astikka ja Humanteri? 

ASTIKKA Henkilö, joka tarkkailee herpaantumatta tietä ja ajaa autoa repsikan paikalta. . . . Astikka tarkoittaa tampereessa sanaa saakka.

HUMANTERI Käsilaukku on hätätilassa kahvakuulaan verrattava humanteri, jonka etu on siinä, että se on aina mukana, toisin kuin kahvakuula. . . . Velppuilevaa veijaria tarkoittava sana. Tammelan kaupunginosan seutuvilla tätä on käytetty ulkomuodoltaan erityisen pitkästä ja laihasta henkilöstä.

Ja mukaan sopii tietysti myös vähän opiskelijahuumoria:

TAMPPAANI Suihkussa nukkuvan opiskelijan lattiakaivon tulppaava takamus. . . . Tamppi on Tampereen teknillisen yliopiston teekkarien julkaisema huumoripitoinen vappujulkaisu. Lehti ilmestyi nimellä Tamppi ensimmäisen kerran vuonna 1978. Lehden historia alkaa kuitenkin vuodesta 1970, jolloin se julkaistiin nimellä Tamppaani.

(Lainaukset sananselityksistä julkaistu kirjailijan luvalla)

Itsekin Tampereen alkuperäisasukkaana voin suositella lämpimästi kirjaa sopivan pieneen hekotteluun tai akuuttiin paikallishuumorin puutteeseen. Ulkopaikkakuntalaisille kirja käy hyvin oppaaksi tampereen murteeseen sekä pieneksi paikallistietouden lähteeksi. Kaikkiaan hauskasti tehty ”tietokirja”, jolle suo mielellään oman paikan tamperelaisuuden ylistäjänä.

Teksti: Marjatta Ojala, suunnittelija, TAMK Kirjasto- ja tietopalvelut 

Aamulehti: Arto Lapin runot ovat tarkkoja ja nopita ja kauniita kuin Patrik Laineen rannelaukaukset