Teksti: Leena Stenman, TAMKin viestintäpäällikkö, Tampere3-viestinnän ja markkinoinnin projektiryhmän jäsen
Kuva: Nina Riutta

___

Tulipa elävästi mieleen korkeakoulufuusio kahdeksan vuoden takaa, kun luin TTY:n ylioppilaskunnan kannanottoa fuusioituvan yliopiston nimeen. Kahden pirkanmaalaisen ammattikorkeakoulun, PIRAMKin ja TAMKin yhdistymisen alla käytiin myös nimikeskustelua, ja ihan aiheesta.

Pelko siitä, että oma yhteisö sulautetaan osaksi toista, on aito ja ymmärrettävä. PIRAMKilaiset pohtivat: miksi luopuisimme omastamme ja suostuisimme toisen jo olemassa olevan nimeen? TAMKilaiset miettivät: häivytetäänkö meidän hieno oma historia, kun rinnalle tulee se toinen ammattikorkeakoulu?

Nimivaihtoehtoja silloinkin esitettiin, niitä punnittiin, ja lopulta tehtiin päätös. PIRAMKista tuli TAMK, muttei vanha TAMK, vaan aivan uusi. Keskustelua voi jatkaa loputtomiin, mutta jossain vaiheessa on tehtävä ryhdikkäitä linjapäätöksiä, jotta päästään eteenpäin. Tässä työssä uutta TAMKia auttoi brändäys: uuden identiteetin määrittely, uusi sanoitus, uusi visuaalinen ilme. Näiden avulla päästiin alkuun, eikä jäänyt epäselväksi, että vanhaan ei ole enää paluuta.

Olihan meillä PIRAMKilaisilla oma identiteettikriisimme. Joillakin se kesti 10 minuuttia, joillakin vuoden tai kaksi, jotkut eivät päässeet siitä yli koskaan. Mutta valtaosa porukasta näki uuden tilanteen mahdollisuutena, ja se oli tärkeintä. Tulokset puhuvat puolestaan.

Sanavalinnat ovat äärimmäisen tärkeitä tilanteessa, jossa osapuolilla on erilaisia näkemyksiä tulevaisuudesta ja jossa on tunteitakin pelissä. Viestijät liikkuvat neutraalilla alueella ja yrittävät löytää oikeita tapoja ilmaista asioita niin, että jokainen mukana oleva tunnistaa kuuluvansa joukkoon. PIRAMKin ja TAMKin sisällä muutosviestintä rakentui ajatukselle, että olemme yhdessä rakentamassa jotakin uutta. Millainen siitä uudesta tulee, riippuu meistä itsestämme.

Muutos ei tapahdu hetkessä, sille on annettava aikaa – ja hieman buustiakin. Kati Kerosen ja Katri Tannin tuoreessa Sisältöstrategia – Asiakaslähtöisyydellä tulosta -kirjassa korostetaan brändin rinnalla sisällön merkitystä ja yhteisön osallistamista sen näkyväksi tekemiseen ja siitä puhumiseen.

PIRAMKin ja TAMKin fuusiossa meni noin kaksi vuotta, että oma väki lakkasi puhumasta ”meistä” ja ”niistä”, ja yhteinen nimi alkoi tuntua omalta. Näin tulee käymään myös Tampereelle syntyvässä uudessa yliopistossa ennen pitkää. Sitä ennen koko korkeakouluyhteisö ansaitsee uuden näyttävän startin. Ja ihmiset, jotka ovat rakentamassa uutta yhteisöä, ansaitsevat syyn puhua ylpeästi – meistä.

Lue lisää Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun fuusioviestinnästä:
Entäs ny? Muutosviestintää sarjakuvan keinoin, PIRAMK ja TAMK 2009–2010 (Anne Autio, Nina Riutta)

 

F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen

Tampereen ammattikorkeakoulun ICT-koulutusohjelmien (tietojenkäsittely ja tieto- ja viestintätekniikka) lukukausi avattiin 1. syyskuuta yhteisellä seminaaripäivällä. Asiantuntijavetoiseen päivään oli kutsuttu mukaan TAMKin opiskelijoiden lisäksi Tampere3-yhteisön vastaavien koulutusten opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Päivän avasi Oula Välipakka (Business Tampere) tuomalla tietoa ICT-alan kehityksestä Tampereen seudulla ”jälkeen Nokian” esityksellään Tiesitkö tämän kaiken Tampereen seudun ICT-osaamisesta? – Ei varmasti tiedetty. Tampereen alueella on meneillään todellakin monenlaisia mielenkiintoisia kehityshankkeita niin laivojen etäohjaukseen, kallioporiin kuin pelialaankin liittyen. Alueelle on syntynyt kukoistava ja monipuolinen ICT-alan yrityskenttä, jossa on hyvä vauhti päällä ja tulevaisuuden näkymät erittäin positiivisia.

Oula Välipakan esityksen jälkeen puheenvuoron sai yksi alueen menestyneimmistä yrityksistä M-Files. Esityksessään Avaimia tietokaaokseen Olli Nuutinen toi hyvin esille tiedonhallinnan tärkeyden yrityksille sekä avasi siihen liittyvää problematiikkaa. Hän kertoi myös M-Filesin yrityskulttuurista ja tavoista, joilla yrityksessä löydetään kiinnostavia työtehtäviä monenlaisille ihmisille ja erilaisten asioiden osaajille: ”Ei moniosaajia vaan monia osaajia tarvitaan”.

Tämän jälkeen seminaari jakautui kahteen auditorioon rinnakkaissessioihin. Toisessa sessiossa puheenvuoron pitivät Ville Kankare (Elisa Oyj) Pilvipalvelut työtä muuttamassa sekä Mira Sohlman (Leanware) Digitalisaation vaateet materiaalivirroille ja varastoinnille. Toisessa sessiossa Viljami Kuosmanen (Futurice) jatkoi yrityskulttuuriteemalla esityksellään How to hack services and influence people ja hänen jälkeensä Jouni Hautamäki (Crosshill) viritteli kuulijoita tietoturvateemaan esityksellä Hyökkäysmenetelmät ja suojautuminen sulautetuissa järjestelmissä.

Jouni Hautamäen luento auditoriossa.

Iltapäivällä TAMKin juhlasali täyttyi, kun tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen (F-Secure) huipensi seminaarin puheenvuorollaan STATE OF THE NET. Mukaansa tempaava esitys ja Mikko Hyppösen tapa tuoda asioita esille piti kuulijat mukana ja herätti kiitosta. Erittäin hyvä kiteytys löytyi Twitteristä:

Alla Mikko Hyppösen luento videoituna. Sieltä löytyy myös hänen vinkki kaikille meille Internetin käyttäjille siitä, mitä nyt ei ainakaan kannata mennä tekemään.

Kaiken kaikkiaan seminaaripäivä oli oikein onnistunut ja kuulijat poistuivat viikonlopun viettoon varsin tyytyväisen oloisina. Tämä oli onnistunut päivä ja hieno tapa aloittaa uusi lukuvuosi.

Teksti: Ville Haapakangas
Kuvat: Jarmo Vihmalaakso ja Ville Haapakangas

Miten hyödyntää digitaalisuutta ohjauksessa ja opetuksessa?

Digiosalliseksi-hankkeessa kartoitetaan digitaalisen ohjauksen menetelmiä sekä kehitetään uudenlaisia innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja.

Kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat alle 30-vuotiaat nuoret. Huomio kohdistuu erityisesti perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työpajatoimintaan.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kohderyhmään kuuluville nuorille paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeella lisätään digiosallisuutta, inkluusiota ja yhdenvertaisuutta.

Kuva on muokattu Prisma-sovelluksella. Kuva Digiosalliseksi-työpajasta. Kuvaaja ja lisenssi: Matleena Laakso, CC BY-SA

Nuorten lisäksi toisena merkittävänä kohderyhmänä ovat opetus- ja ohjaushenkilöstö. Heidän valmiuksiaan ohjata ja kohdata erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa pyritään parantamaan. Myös opettajien digitaalisia valmiuksia pyritään parantamaan. Samalla tuetaan opettajan roolin muuttumista ohjauksellisempaan ja valmentavampaan suuntaan.

Opettajille ja ohjaajille on Tampereella, Valkeakoskella ja Virroilla järjestetty kevään 2017 aikana kuusi Workshopia, joihin osallistui useita kymmeniä opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvia osallistujia sekä opiskelijoita. Kevään Workshopien materiaalit löytyvät hankkeen Facebook-sivulta.

Digiosalliseksi hankkeen koordinaattorina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajina ovat Kiipulan ammattiopisto, Tampereen seudun ammattiopisto, Silta-Valmennusyhdistys ry sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto.

Syksylle on jo suunniteltu useita workshopeja. Teemoina ovat muun muassa verkon helpot palvelut, valmentava opettajuus ja esteetön Moodle-oppimisympäristö. Syksyn ensimmäinen workshop järjestetään tiistaina TAMKin tiloissa.

  • Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi, kertoo kouluttajana toimiva hankkeen asiantuntija Matleena Laakso.

Valmentavasta opettajuudesta puhutaan puolestaan 5.9. Tredun Santalahdentien toimipisteessä. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

  • Tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille, kertoo kouluttajana toimiva TAMKin lehtori Heli Antila.

Kuva: Tiina Pouhakka. CC BY-SA

Syksyn Digiosalliseksi-workshopit:

Workshop 7: Verkon helpot palvelut

29.8.2017 klo 12-15 TAMK, Tampere
Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi.

Kouluttajana Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24378/lomake.html

Workshop 8: Valmentava opettajuus

5.9.2017 klo 12.30-15.30 Tredu, Tampere
Mitä on valmentava opettajuus? Miten opettajan ja opiskelijan rooli on muuttunut valmennuksen myötä? Digiosalliseksi-hankkeen workshopissa tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24356/lomake.html

Workshop 9: Verkon helpot palvelut (sanapilvet, Padlet ja ajatuskartat)

12.9.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Kuvaus: Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja pääosin ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita. Tutustumme opetuksen näkökulmasta etenkin sanapilviin, Padletiin ja käsitekarttoihin.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24696/lomake.html

Workshop 12: Sähköiset kyselytyökalut

10.10.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Teemana ovat verkon maksuttomat sähköiset kyselytyökalut, joilla voi tehdä monivalintakokeita, aktivoida oppitunteja tai antaa kotona tehtäviä harjoituksia. Pääset ensin kokeilemaan niitä oppijan roolissa ja sen jälkeen voit tehdä oman kyselyn haluamallasi työkalulla. Esillä ovat Kahoot, Quizizz, Socrative ja Quizlet.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24697/lomake.html
Työpajan materiaalit löytyvät tältä Sähköisten kokeiden sivulta

Workshop 10: Moodle – esteetön ja helppo hahmottaa

Workshop järjestetään 16.11.2017 klo 14-16 webinaarina osoitteessa https://connect.funet.fi/digiosalliseksi/
Moodle on yleisesti käytetty oppimisympäristö eri organisaatioissa. Monet opettajista pitävät Moodlea selkeänä ja toimivana, mutta opiskelijapalautteessa oppimisympäristöä pidetään melko usein sekavana ja vaikeana. Haluttuja tietoja ei aina löydetä oppimisympäristöstä toivotulla tavalla. Webinaarissa pohditaan Moodlea esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Esille tuodaan opiskelijoiden kokemuksia sekä luodaan mallia erityisen tuen opiskelijoille soveltuvasta ”helposta” Moodle-kurssista.
Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24384/lomake.html

Lista päivittyy myöhemmin ja kannattaa seurata FB-ryhmäämme

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

____________________________________________

Kykylaakso/BioHub tuotti työelämävalmiuksia ja auttoi verkostoitumaan

Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristö, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat yhden lukukauden opinnot. Uuteen oppimisympäristöön siirtymisen taustaa, opintojen sisältöä ja toteutustapaa on kuvattu 23.1.2017 julkaistussa blogikirjoituksessamme Kykylaakso/BioHub opettaa, miten yrityksissä toimitaan.

Uuden toteutustavan avulla opiskelijoille pyrittiin tuottamaan sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Opiskelijoilta edellytettiin aktiivista tiedonhakua sekä tiedon ja kokemusten prosessoimista ja soveltamista annettuihin työelämälähtöisiin toimeksiantoihin. Opiskelijatiimit muodostivat yhdessä tekemisen kautta yhteistä ymmärrystä biotuote- ja prosessitekniikan alalla tarvittavista tiedoista ja taidoista. Valmennuspedagogiikan avulla tuettiin oppijoiden ja tiimien aktiivista roolia ja ohjattiin vastuunottoon erilaisissa oppimistilanteissa.

Otsikon suora lainaus ”Tehokas ja käytönnönläheinen BPT:n kulttuurikylpy” yhden opiskelijatiimin palautteesta kuvaa hyvin Kykylaakso/BioHubin ideologiaa: tavoitteena on työelämälähtöinen yhdessä tekemällä oppiminen. Oppimistilanteet luodaan mahdollisimman autenttisesti työelämää simuloiviksi. Jotta kytkös yrityselämään olisi mahdollisimman konkreettinen, yhteistyössä on ollut tiiviisti mukana 10 kummiyritystä. Kummiyritysten edustajat ovat vierailleet TAMKissa ja opiskelijat vastaavasti kummiyrityksissä.

Yhteistyö kummiyritysten kanssa toteutui tiiviinä

Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyi jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ja jatkui tasaisesti koko kevään ajan. Kummiyritykset olivat opiskelijoille erinomainen kontakti työelämään. Opiskelijat ehtivät perehtyä kummiyrityksensä toimintaan, ja kummiyritysten edustajat tutustuivat opiskelijoihin. Yhteistyö helpotti merkittävästi opiskelijoiden työllistymistä kesän ajaksi: puolet kaikista harjoittelupaikan saaneista opiskelijoista työllistyi nimenomaan kummiyritykseen. Kummiyritysten oli helppoa ja turvallista palkata kesätyöntekijöiksi jo tutuksi tulleita ja yrityksen toimintatavoista perillä olevia opiskelijoita.

Kummiyritysten kokemus Kykylaakso/BioHubissa mukana olosta oli kaiken kaikkiaan myönteinen. Jotkut kummiyritykset ehdottivat jopa nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja vierailuja.

Toimeksiannot liittyivät kummiyritysten toimintaan

bpt1

Böljy-tiimi esittelemässä Valmetin toimintaa SalesUp-myyntitapahtumassa

Opiskelijatiimit mm. osallistuivat TAMKin Liiketalouden koulutuksen helmikuussa järjestämään SalesUp-myyntitapahtumaan. Tapahtumassa tiimit toteuttivat kummiyrityksen toimintaa ja tuotteita esittelevän ständin. Tapahtumaa edelsi vierailu kummiyrityksessä. Käynnin tarkoituksena oli suunnitella ständin ilmettä ja ständitoimintaa yhdessä kummiyrityksen edustajien kanssa. Myyntitapahtumassa ständillä vieraili mm. haamuostajia, joilta tiimit saivat myönteistä ja arvostavaa palautetta asiakaslähtöistä ja asiantuntevasta viestinnästään.

Samaan aikaan kun osa tiimin jäsenistä vastasi ständistä, muut tiimin jäsenet esittelivät Y-kampuksen Backstagella tiimin kehittelemän virtuaaliyrityksen liikeideaa ja toimintaa mm. yritykselle tehtyjen kotisivujen avulla. Esim. Arvoveden www-sivuihin voi tutustua täältä.

Lukukausi huipentui huhtikuussa Kykylaakso/BioHubin prosessipäiviin, joiden tärkein sisältö oli esitellä kummiyrityksissä käytössä olevat valmistusprosessit. Toimeksiannon valmistelu alkoi itsenäisellä tiedonhaulla, jota seurasi vierailu kummiyrityksissä. Vierailu antoi opiskelijoille mahdollisuuden tarkentaa valmistusprosessin yksityiskohtia ja saada materiaalia ja tuotenäytteitä prosessipäivien esitystä varten.

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

Prosessipäivillä, jotka toteutettiin paneelikeskusteluja hyödyntäen, kukin tiimi piti noin puolen tunnin mittaisen alustuksen prosessistaan.  Kullekin tiimille oli osoitettu opponoiva tiimi, joka oli valmistautunut kysymyksillä, joihin tiimin jäsenet yhdessä vastasivat. Opponoivan tiimin kysymysten jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentoida. Keskustelu oli aktiivista, ja valmentajien myötävaikutuksella varmistettiin, että oppimistavoitteet saavutettiin.

Tiimioppiminen opinnäytetyön aiheena

Opiskelijat pitivät tiimityöskentelystä, ja tiimityöskentelyn nähtiin olevan jopa tärkein osa Kykylaakso/BioHub-ympäristöä. Biotuote- ja prosessitekniikan opiskelija Hannareetta Aalto teki kevään aikana opinnäytetyön Tiimioppiminen Kykylaakso/BioHub-opintokokonaisuudessa keväällä 2017, jonka tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden rooleja tiimissä ja tiimien kehitystä kevään aikana.

Opinnäytetyötä varten opiskelijat arvioivat tiimiensä kehitystä suhteessa tiimiteoriaan.  Noin puolet tiimeistä koki tiiminsä päässeen kypsän toiminnan vaiheeseen, puolella tiimeistä kehitys oli rikkonaisempaa. Kaikki pääsivät kuitenkin harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, jakamaan osaamistaan, ottamaan vastuuta ja saamaan onnistumisen kokemuksia esimerkiksi kummiyritysten prosesseja esittelevään prosessipäivään liittyvää toimeksiantoa työstettäessä ja esiteltäessä.

Kehittäminen jatkuu

Lopuksi lainaus yhden opiskelijatiimin Kykylaakso/BioHubia koskevasta palautteesta:

”Hiomaton timantti. Kykylaaksossa on paljon hyviä asioita, mutta myös parannettavaa. On tykätty ja voimme suositella.”

Kykylaakso/BioHubin ensimmäinen toteutus on antanut meille valmentajille arvokasta kokemusta ja hyvät lähtökohdat jatkuvaan kehittämiseen. Onnistumisista pidämme kiinni ja tunnistettavia kehittämiskohteita olemme jo lähteneet viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palveleva Kykylaakso/BioHub.

 

 

 

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1, 2 ja 3.

Aurinkoinen Lund

part4_pelto ja david lund

David esittelee peltoaan Lundissa

Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti rautatieasemaa. Kyseessä on torstai 4.5., matkan viimeinen päivä ennen kotiinpaluuta. Kulkeminen Skånen alueella on järjestetty erittäin miellyttäväksi julkisilla kulkuvälineillä, busseja ja junia kulkee taajaan ja verkostot ovat selkeät.

Kun osaa valita oikean lipun kulkeminen on edullista ja helppoa kaikissa liikennevälineissä. Ja jos ei itse osaa valita oikeaa lippua, niin lipputoimiston asiakaspalvelijat jo muistavat edellisten päivien ostoshistoriasi ja osaavat auttaa oikean lipun valinnassa hymyn kera. Jostain syystä jäimme hyvin mieleen lipputoimiston henkilökunnalle.

Saavuimme Lundissa vaikuttavalle TKI-alueelle, missä sijaitsi isoja IDEON Science park –rakennuksia Alfasta Gammaan. Niissä oli yrityshautomoita, erilaisia tekniikan ja talouden alan yrityksiä ja monenlaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, mukaan lukien Swedish Water Research –toimisto.

Pohjoismaille tyypillisessä massiivipuisessa rakennuksessa meitä tervehti David Gustavsson, Swedish Water Researchin kokopäiväinen tutkija. SWR on paikallisten vesilaitosten ja kuntien omistama T&K organisaatio, joka tekee vesien ja jätevesien käsittelyyn liittyvää tutkimus ja kehittämistoimintaa, samalla kun vesilaitokset keskittyvät omaan ydintoimintaansa eli vesien- ja jätevesien puhdistamiseen ja putkistojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Nerokasta!

part4_nitrifikaatio Lund

Virtsan nitrifikaatiota

David keskittyy kaupungissa tuotettavien ravinteiden hyötykäyttöön. Erityisesti keskustelimme usean tunnin ajan virtsan lannoitekäytön mahdollisuuksista. Samalla ideoimme mm. käymälöitä, jotka voisi asentaa kaupunkiviljelmille, ja jotka tuottaisivat paikan päällä ravinteita viljelijöiden käyttöön.

Pääsimme myös tutustumaan laboratorioon, jossa parhaillaan tutkittiin typen talteenottoa virtsasta nitrifikaation avulla. Kaikista kiinnostavinta Davidin tutkimuksessa oli, että kaikki tähtäsi käytännön sovellusten aikaansaamiseen. Näistä ravinteista voisi tulevaisuudessa olla eritoten hyötyä kaupungissa tapahtuvalle viljelylle. Tämä on tieteen ja käytännön yhdistämistä parhaalla tavalla!

Kirsikkana kakun päällä David vei meidät tutustumaan yhteen Lundin kaupungin palstaviljelmistä, missä hänen perheellään on yhteensä 600 m² palsta-alue, jossa hän viljelee mansikkaa, perunaa, papuja, porkkanaa, pensasmarjoja, yrttejä ym. Alueella oli jo vilkasta, sillä kasvukausi tällä leveysasteella oli jo alkanut.

part4_Lund kanat

Kanat puutarhapalstalla

Lundin kaupunki on tarjonnut kyseisen maa-alueen viljelijöiden käyttöön pientä maksua vastaan. Mikä oli erityisen hienoa, palstalla oli myös erilaisten ryhmien ylläpitämiä kanoja ja mehiläisiä sekä paikallisen työväenopiston kasvihuone, jossa pidetään kaupunkilaisille kasvihuone-kursseja.

 

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Lisäksi Lundin kaupunki toimittaa palstoille kontit, ilmaiset työvälineet, kasteluvettä tankeissa sekä kompostia maanparannukseen. Tätä varten kunta on palkannut puolipäiväisen henkilön, joka kiertää huoltamassa eri palstoja. Tästä mallia Suomeenkin?

Entä nyt?

Tämän matkan aikana tuli vahvasti se käsitys, että jälleen kerran Ruotsissa (ja Tanskassa) ollaan etunojassa kehittämässä kaupunkiviljelyä ja myös sen kaupallista puolta. Me Suomessa tulemme tässä jäljessä. Näkemämme hankkeet olivat aika mittavia ja esimerkiksi ØsterGROn viljely- ja ravintolamalli on oiva esimerkki yhteisöviljelyn ja elinkeinon yhdistämisestä.

Suomessa ollaan vielä pitkälti yhteisöviljelyn tasolla, mikä luonnollisesti on hyvä asia, mutta viljelyn kaupallinen ulottuvuus on vielä pientä.

Toisaalta meillä on aivan samoja, sekä kansallisesta että EU-lainsäädännöstä tulevia, haasteita byrokratian ja säännösten kanssa. Kaupunkiviljely on vielä elinkeinona näkymätön. Kaupunkiviljely ei ole maatalouden tukien tai ohjauksen piirissä, mutta ei myöskään näkyvä osa kaupungin toimintaa.

Esimerkiksi Los Perros ei voinut osallistua maalaismarkkinoille, koska se oli tarkoitettu kaupungin ulkopuolelta tuleville tuottajille, vaikka myytävät tuotteet olisivat olleet tismalleen samoja. Sitä ei myöskään tunnisteta tai tunnusteta toiminnaksi, josta joku voisi saada elantonsa. Stadsbruk-hankkeen liiketoimintamallit tulevat tässä suhteessa olemaan mielenkiintoisia testata myös täällä.

Matka oli osa KIVIREKI-Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hanketta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto EAKR-ohjelmasta.

Matkalla Marsiin!

TAMK on osallistunut Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn Epic Challenge -projektiin, jossa on tutkittu Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita. Yksi Epic Challenge -projektin huippuhetkistä koettiin tiedekeskus Heurekassa 10. toukokuuta, kun projektilaiset pääsivät tapaamaan NASAn astronautti Timothy Kopraa.

DSCF4240

Projektilaisia Heurekassa. Ylärivissä vas. Juha Hyytiäinen, LAMKin Epic Challenge -koordinaattori;  TAMKin koordinaatttori Antti Perttula (toinen vas.); Timothy Kopra (viides vas.); Dawn Kopra (kuudes vas.) sekä TAMKin opettaja Tomi Salo (ylärivissä 1. oikealta)

Astronautti Kopra luennoi täydelle luentosalille työstään kansainvälisellä avaruusasema ISS:llä. Kopra kertoi muun muassa viimeisimmästä kuuden kuukauden avaruusmatkastaan ja siellä tehdyistä tutkimuksista, jotka liittyvät suunnitteilla olevaan Marsin matkaan. Timothy Kopra, jota kutsutaan myös sisunautiksi suomalaisten juuriensa vuoksi, pitää mahdollisena, että matka Marsiin toteutuu 2030-luvulla.

DSCF4208

Timothy Kopra kertoi Heurekassa matkoistaan avaruuteen, keskellä hänen vaimonsa Dawn Kopra.

Heurekan tilaisuuteen osallistui opiskelijoita ja opettajia Epic Challenge -ohjelmassa mukana olevista korkeakouluista. Lämminhenkisessä tapahtumassa opiskelijat saivat esitellä astronautti Kopralle vuoden kestäneen projektinsa tuloksia.

DSCF4225

TAMKin opiskelijat Jessica Mattila (vas.) ja Polina Petrova esittelivät omaa projektiaan Kopralle.

DSCF4228

TAMKin opiskelija Catherine Fait esitteli Timothy Kopralle projekteissa tehtyjä töitä.

DSCF4217

TAMKin opiskelija Svetlana Rybina kuului opiskelijaryhmään, joka kehitteli Marsin oloihin soveltuvaa testikammiota.

Marsin asuttaminen oli esillä myös SciFest 2017 -tapahtumassa Joensuussa 12.5.2017. Mars Matkaan -oppimisympäristösymposiumissa Joensuun ja TAMKin Epic Challenge -tiimit esittäytyvät ja tapasivat Epic Challenge -ohjelman ”isän” astronautti Charles Camaran sekä Timothy Kopran. Tämän vuoden Epic Challenge -ohjelma päättyi, mutta yhteistyön jatkuminen suomalaisten kanssa näyttää hyvältä, sillä NASAn astronautit ovat kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä.

DSCF4269

Astronautti Charles Camarda haluaa jatkaa yhteistyötä suomalaisten kanssa. Kuvassa vas. opettaja Tomi Salo TAMKista, Charles Camarda ja opiskelija Polina Petrova TAMKista.

DSCF4286

Epic Challenge -ohjelman koordinaattori Karelia AMKin yliopettaja Heikki Immonen sai Timothy Kopralta Suomen lipun, joka on ollut kaksi kertaa avaruudessa.

DSCF4376

Epic Challenge -ohjelmalle suunniteltiin jatkoa Kolin upeissa maisemissa. Vas. Charles Camarda, Timothy Kopra, Dawn Kopra ja Antti Perttula.

Challenge -ohjelmassa ovat mukana TAMKin lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Joensuun kaupunki ja Savon koulutuskuntayhtymä.

Teksti: Antti Perttula, konetekniikan yliopettaja, TAMKin NASA Challenge -projektin vetäjä

Mars-projektista lisää:  http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaissukuinen-astronautti-vierailee-heurekassa-timothy-kopralla-yli-200-paivan-kokemus-avaruudesta/6405462

http://yle.fi/uutiset/3-9147108

http://tamknyt.tamk.fi/matkalla-marsiin/

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1 ja 2

Kattopuutarha Kööpenhaminan Østerbrossa

ØsterGRO on perustettu vuonna 2014 kolmen ystävyksen kesken.

CSA(Community-supported Agriculture)-yhdistys, keskittyy tuomaan vihreää kaupunkiin, edistämään kestävää ruoantuotantoa, yhteisöllisyyttä sekä ymmärrystä ruoan tuotannosta.

www.oestergro.dk

______

Keskiviikko-iltapäivänä kävelemme aurinkoista Æbeløgadenia (voi vapaasti yrittää lausua oikein) pitkin kohti tuntematonta kattoviljelmää. Meillä on vain internetistä löydetyt tanskankieliset tiedot ja osoite. Löysimme kattoviljelmän sattumalta yhdysvaltalaiselta kaupunkiviljelyyn keskittyneeltä sivustolta hieman ennen matkaamme. Sivujen mukaan viljelmä on ainoa laatuaan Kööpenhaminassa.

Nousu hirvittää hieman

Nousu hirvittää hieman

Saavumme fitness-keskuksen eteen ja kävelemme sisäpihalle ihmettelemään, mistä sinne katolle oikein pääsee. Perässämme tulee iloinen nuorimies, joka osoittautuu kattoviljelmillä sijaitsevan ravintolan keittiöpäälliköksi.

Emme tienneet, että katolla on aukeamassa myös lähituotteisiin keskittynyt ravintola seuraavana perjantaina. Hän johdattaa meidät ystävällisesti katolle kieltämättä hieman epäilyttäviä kierreportaita pitkin. Oudompaa huimaa.

Samalla nuorimies kertoo innostuneesti perjantaina avattavasta ravintolasta. Saavuimme paikalle juuri sopivasti kiireisimpänä valmistelupäivänä ja kattopuutarhan yleisenä vapaaehtoispäivänä. Ylhäällä meidät ottaa vastaan Livia Urban Swart Haaland, joka vastaa viljelyksen toiminnasta ja on toinen ØsterGROn perustajista.

Katto on henkeäsalpaava. Kööpenhaminassa kesä on paljon pidemmällä ja tillit, mangoldit sekä lehtikaalit kasvavat jo täyttä häkää. 600 m² kattopuutarha käsittää myös kolme mehiläispesää. Kanat saapuvat hieman myöhemmin kesällä.

Istahdamme Livian kanssa penkille auringonpaisteeseen ja kuulemme jännittävän tarinan kattopuutarhan takana.

Viljelmät ja ravintola

Viljelmät ja ravintola

Puutarha on perustettu 2014 tuottamaan ruokaa yhdistyksen nykyiselle 40 jäsenperheelle. Jokainen jäsen maksaa vuoden alussa jäsenmaksun noin 400 euroa, jolla he saavat osuuden kattoviljelmän tuotteista. Lisäksi jäsenet saavat osallistua yhteisiin töihin viljelmällä. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista.

Hulevesikenno

Hulevesikenno

Livia on ammatiltaan puutarhuri. Kaupunkilaisena hän on pitkään ollut kiinnostunut kaupunkiviljelystä ja siitä, miten tuoda ruoantuotanto lähemmäksi siitä kaukana oleville kaupunkilaisille. ØsterGRO tekee myös tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Kööpenhaminassa laajalle kasvanut kaupunki-infrastruktuuri on aiheuttanut ongelmia hulevesien hallintaan ja kaupunki on herännyt viherkattojen mahdollisuuksiin ongelman hallitsemisessa.

ØsterGRO on saanut katon käyttöön talon omistajalta ilmaiseksi. Katto soveltuu kaupunkiviljelyyn täydellisesti, sillä se on alun perin ollut autojen parkkipaikka. Näin ollen katon rakenteet kestävät mullasta aiheutuvan kuorman. Katolla on turvallisuuden kannalta välttämättömät kaiteet ja sinne kulkee iso tavarahissi. Hulevesien hallinnassa katolla kokeillaan tanskalais-valmisteisia muovikennoja, jotka on asennettu multapenkkien alle.

part3_östergro lehtikaalit

Lehtikaalit kukoistavat

Lisäksi ØsterGRO järjestää kursseja kaupunkiviljelystä, ruoan tuotannosta tai vaikkapa kanojen kynimisestä ja valmistamisesta. Kurssien avulla he haluavat tuoda ennen niin olennaisia käytännön taitoja uudestaan lähemmäs kaupunkilaisia.

Rahoituksen viljelmille ja vesi- sekä sähkömaksuihin yhdistys kerää jäsenmaksuilla ja kurssimaksuilla. Lisäksi yhdistys perii perjantain avattavalta ravintolalta, Gro Spiseriltä, vuokraa ja saa sen tuotoista 7 % itselleen. Tällä varmistetaan yhdistyksen työntekijän palkkakustannukset.

Katolla toimi aiemmin ulkopuolinen ravintoloitsija, mutta yhteisöllisen viljelmän ja siihen liittymättömän ravintolatoiminnan yhteensovittaminen oli haastavaa. Nyt ravintolaa pyörittää ØsterGROn ydinporukka erillisenä yrityksenä.

Ai niin, se ystävällinen nuorimies, joka meidät katolle ohjasi, oli kuuluisan kööpenhaminalaisen, kahden Michelin-tähden ravintola Noman entinen kokki. Hänen nimensä valitettavasti lipsahti ohi korviemme, niin ällistyneitä olimme tästä tapaamisesta.

part3_erottelevakäymälä katolla

Erotteleva vähävetinen käymälä

Olemme erittäin pahoillamme, että joudumme lähtemään kotiin jo perjantaina, emmekä pääse maistamaan samana iltana olevien Gro Spiserin avajaisten viiden ruokalajin illallista. Tunnelma ja vastaanotto kattopuutarhassa on sanoinkuvaamattoman lämmin ja edes hutera paluu kierreportaita pitkin maan pinnalle ei himmennä innostustamme. Jackpot.

Iloksemme Livia kertoo myös, että he aikovat tulevaisuudessa käyttää viljelmien kasteluun keittiöstä tulevia harmaita vesiä ja lannoitukseen katolla sijaitsevan erottelevan käymälän virtsaa. Tässä kohtaa Levikset melkein repesivät…

Tarina jatkuu: viimeinen osa 4/4 julkaistaan ma 12.6.2017!

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osa 1

Yrityshautomo vanhassa orpokodissa

Xenofilia on vuonna 2008 perustettu sosiaalinen monimuotoisuuteen keskittyvä yritys. Yritys tekee muun muassa erilaisia projekteja liittyen maahanmuuttajiin, yhteisöllisyyteen ja kaupunkiviljelyyn.

www.xenofilia.se

______

part2_Botildeborg

Botildenborg

Tapaamme Cyril Gaubertin kuulaana keskiviikkoaamuna 3.5. syvällä Rosengårdissa, Botildenborgin pihassa, paikallisen kirkon ja moskeijan välissä. Eteemme nousee vanha kartanonomainen, selvästi huonossa kunnossa oleva rakennus. Mieleemme nousee elävästi kuva Lielahden kartanosta.

Pihalla hyörii iso joukko monenmaalaisia ihmisiä uuden aidan kimpussa. Pihan parakkien edessä kasvaa mansikoita laatikoissa.  Tarkoituksenamme on tavata Cyril Gaubert, Ranskasta kotoisin oleva Xenofilian projektityöntekijä, jonka sattumalta tapasimme edellisenä päivänä Los Perrosin pellolla. Botildenborg on vanha, pitkään tyhjillään ollut rakennus, alun perin orpokodiksi rakennettu.

Cyril tulee ranskalaiseen tapaan hieman myöhässä ja ohjaa meidät sisälle parakkiin, joka toimii Xenofilian toimistona. Saamme Xenofilian työntekijöiltä lämpimän vastaanoton ja keskustelu lähtee heti vilkkaasti käyntiin. Kuulemme Xenofilian eri hankkeista (mm.  Botildenborg, Stadsbruk, Växtplats Rosengård, Kryddor från Rosengård) ja työntekijän suomalaisista juurista.

Stadsbruk pellot ja maahanmuuttajat harjoittelussa

Stadsbruk pellot ja maahanmuuttajat harjoittelussa

Xenofilia osti kauan hylättynä olleen Botildenborgin kartanorakennuksen ja kunnostaa sitä yhteisöprojektina muun muassa vaikeasti työllistettävien henkilöiden, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien kanssa yhteisötilaksi. Samalla kunnostuksessa mukana olleet ihmiset saavat työelämän kannalta tärkeitä taitoja.

Työllistetyt henkilöt ovat mukana Botildenborgin kunnostuksessa ja yhteisten alueiden vihertöissä (esimerkiksi aidan rakentaminen ja puutarhan hoito) noin 10 viikkoa, jona aikana heitä valmennetaan ruotsalaiseen työelämään. Sen jälkeen työntekijät siirtyvät hankkeen yhteistyöyrityksiin harjoitteluun 12 viikon ajaksi. Yritykset ovat halukkaita työllistämään näitä harjoittelijoita, jos he osoittautuvat sopiviksi.

Botildenborgin vieressä on myös hankkeen oma pelto kasvihuoneineen, jossa hankkeeseen osallistuvat työllistettävät pääsevät opettelemaan maisemanhoitoon ja viljelyyn liittyviä, työelämän kannalta tärkeitä taitoja.

Karoliina ja Cyril

Karoliina ja Cyril

Lisäksi Xenofilialla on Stadsbruk niminen hanke, jota rahoittaa Suomen TEKESIä vastaava VINNOVA-organisaatio. Hanketta tehdään tällä hetkellä Göteborgissa, Malmössä ja Växjössä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kaupunkiviljelyyn liiketoiminnallisesti kannattavaa ja tutustuttaa kaupunkiviljelijät pienten yritysten hoitamiseen liittyviin osa-alueisiin (Canvas-malli). Hankkeessa järjestetään muun muassa työpajoja ja monen muotoisia yrityshautomoita.

Valmennus on suunniteltu viljelijöille, joilta puuttuu liiketoimintaosaaminen ja toisaalta yrittäjille, joilta puuttuu kaupunkiviljelyyn liittyvien innovaatioiden ja toimien tuntemus (esimerkiksi vertikaaliviljely, vesiviljely, laitteet ja olosuhteet). Cyrilia kiinnostaa erityisesti pienten yritysten toimintamahdollisuudet yrityksiin kohdistuvien kasvupaineiden alla.

Lena Friblick on Xenofilian johtaja ja hänen journalisti- ja kirjailijataustansa käy heti keskustellessamme selväksi. Lena kertoo Xenofilian eri hankkeista ja innostuu jo muutaman minuutin keskustelun jälkeen kehittelemään kanssamme yhteistä projektia. Tässä heijastuu hyvin pohjoismaalaisten suoraan asiaan käyvä luonne. Yhteistyö kiinnostaa, koska asia on yhteinen. Hahmottelemme muutamassa minuutissa tulevan yhteishankkeen rungon.

Lena esittelee meille innostavan esimerkin Göteborgista. Videolle kaksi ravintolan puutarhaa hoitavaa nuorta miestä kertoo lähemmin katolla sijaitsevista viljelyksistä: linkki videoon.

part2_maakaasubussi

Maakaasubussi Rosengårdissa

Keskusteltu siirtyy jälleen Cyrilin vetämään kaupunkiviljelyyn liittyvään yrityshautomoon. Cyril esittelee meille hissipuheen, jonka hän on valmistanut erityisesti korkeakouluja varten. Cyril on käynyt puhumassa aiheesta sekä maanviljelyyn, yritystoimintaan että ympäristöasioihin keskittyvissä koulutusohjelmissa. Hän on vakuuttunut, että tällä tavalla kaupunkiviljely saadaan osaksi sekä yritystoimintaa että laajemmin osaksi kaupunkisuunnittelua. Olemme samaa mieltä.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä kaupunkien kanssa mm. maankäytön ja kaupunkistrategian osalta. Lisäksi hanke käy vierailulla korkeakouluissa.

Kävellessämme kohti maakaasulla toimivaa Skånetrafikenin vihreää bussia, olemme molemmat ällistyneitä Xenofilian toiminnasta ja iloisia siitä, että Buddha esitteli meidät Cyrilille. Jo pelkästään näiden tapaamisten vuoksi tämä matka kannatti tehdä. Mutta parempaa taisi olla vielä tulossa…

Tarina jatkuu: osa 3/4 julkaistaan ma 5.6.2017!

Teksti ja kuvat: 
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

_______

KIVIREKI- Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hankkeen matka Malmöseen toteutui vihdoin toukokuun alkupäivinä maanantaista perjantaihin 2.–5.5.2017. Ajatuksena oli alun perin vierailla Tukholmassa tutustumassa paikallisiin kaupunkiviljelykohteisiin. Tutustuimme kuitenkin paremmin naapurimaamme eri kaupunkien toimintaan kaupunkiviljelyn saralla ja totesimme, että paremmat mahdollisuudet nähdä laaja-alaista ja monimuotoista kaupunkiviljelyä oli suuntaamalla matka sinne.

Teimme tarkkaa taustatyötä ja otimme yhteyttä useaan paikalliseen toimijaan ja ryhmään päästäksemme vierailemaan heidän kohteissaan. Osa toimijoista ei koskaan vastannut, mutta saimme myös sovittua mielenkiintoisia vierailuita Malmöseen ja lähiympäristöön. Vielä hieman ennen matkaa kuulimme Kööpenhaminassa sijaitsevasta kattopuutarhasta ja päätimme tehdä Kööpenhaminaan päiväreissun, olihan kaupunki vain puolen tunnin junamatkan päässä.

 

part1_moment hotels terassi

Hotellin terassiviljelmät

Myös hotelli, jossa majoituimme, Moment Hotels, valittiin sillä perusteella, että sen sivuilla kehuttiin ravintolan viljelevän terassilla kasviksia ja yrttejä ruokavieraiden käyttöön. Viljely näytti kuitenkin hiipuneen ja terassikin oli vielä selvästi talviteloilla, joten hotellin osalta matkan anti jäi laihaksi.

Los Perros Urban Farming, unelma yrityksestä

Sofia, Buddha, Stretch-koira ja uusimpana tulokkaana pieni tytär Cleo – he ovat Los Perros Urban Farming. Heidän haaveenaan on joku päivä saada koko elanto kaupunkiviljelystä. www.losperrosurbanfarming.com

________

Olemme saapuneet aurinkoisena tiistai-iltapäivänä (2.5.) pahamaineisenakin tunnetun Rosengårdin kaupunginosaan.  Edessämme on iso, n. 2 hehtaarin pelto, jossa näkyy siellä täällä vihreää ja harsoilla hellästi peiteltyjä kasveja. Pellon vieressä kohoavat korkeat kerrostalot ja sen takana näemme kirkon ja hautausmaan. Kohteemme on Los Perros Urban Farming, Västra Skrävlingenissä. Tilan viljelijöillä Buddhalla ja Sofialla on noin 2500 m² kokoinen alue viljelykäytössä.

________

Rosengård on Malmön kaupunginosa, jossa asuu noin 21500 ihmistä. Asukkaista yli 80 % on ulkomaalaistaustaisia. Kuulemamme mukaan vain kolmen maan asukkaita sieltä puuttuu, muutoin kaikki maailman maat ovat edustettuina. Alueen asukkaiden työttömyysaste on korkea ja siellä on rikollisjengejä. Esimerkiksi vuosina 2008–2009 oli vakavia levottomuuksia. On ollut aikoja, jolloin esimerkiksi palokunta ei mennyt paikalle ilman poliisisaattueita. Ruotsalainen jalkapallotähti Zlatan Ibrahimović on kotoisin Rosengårdista.

_________

Sipulit

Sipulit 

Alueella toimii Los Perrosin lisäksi muitakin kaupallisia viljelijöitä, muun muassa Happy Onion Farm. Yksi viljelijöistä on ravintola Saltimporten Canteen.

Los Perros Urban Farming on kahden nuoren, Buddhan ja Sofian, projekti. Australialaissyntyinen Buddha on paljasjalkainen kaupunkilainen, mutta on aina viljellyt jotain, vaikka vain parvekkeella.  Ammatillista viljelytaustaa hänellä ei ole.

part1_pelto los perros

Los Perros Urban Farming

Pellolla kasvaa lähinnä yksivuotisia ruokakasveja, koska sopimus maa-alueen vuokrasta on tällä hetkellä vuoteen 2018 saakka. Sen vuoksi hän ei ole investoinut vielä monivuotisiin kasveihin.

Nuoripari rahoittaa toiminnan suurimmaksi osaksi omasta pussistaan, eikä esim. saa julkisia tai maataloustukia toiminnalleen. Heidän suunnitelmissaan on tulevaisuudessa saada viljelystä kokopäiväinen elanto. Jo nyt he ovat tuplanneet viljelyalansa edellisestä vuodesta.

part1_los perros taimet

Taimien esikasvatusta

Keskustelemme pitkään viljelmän historiasta, viljeltävistä kasveista ja Buddhan ja Sofian haaveista sekä haasteista. He viljelevät mm. valkosipulia, kaaleja, salaatteja, meloni-retiisejä sekä tänä vuonna ensimmäistä kertaa mm. syötäviä kukkia. Kaikki viljely perustuu luomutuotantoon, mutta Luomu-merkkiä viljelijöillä ei ole, sillä se on liian kallis prosessi ja monimutkainen hankkia.

Kun kysymme tuholaistorjunnasta, Buddha kertoo sen perustuvan vahvasti nyrkin puimiseen ja tikkujen heittelyyn. Paikalliset kanit ja linnut aiheuttavat päänvaivaa ja useampikin lintu saa kivisateen peräänsä keskustelumme aikana. Lisäksi heillä on käytössä kierrätysmateriaalista (= kaksi virvoitusjuomatölkkiä) tehty linnunkarkotin, joka kovassa tuulessa on varsin tehokas.

 

part1_linnunpelätin los perros

Buddhan nerokas linnunkarkotin

Viime talvena (2016) Buddha ja Sofia pistivät pystyyn joukkorahoituskampanjan, jonka tavoitteena oli saada kasaan 90 000 kruunua, joka olisi vastannut todellisia kustannuksia vuoden 2017 suunniteltujen viljelysten perustamiselle.

Joukkorahoituskampanja tuotti lopulta noin 30 000 kruunua, joka auttaa heitä kuitenkin valtavasti eteenpäin. Vastineeksi rahoittajat saavat heidän tuotteitaan viljelykseltä. Suunnitteilla on myös laajentaa vapaaehtoisten verkostoa ja kutsua heitä avuksi peltotöihin, missä riittää kyllä puuhaa kahdelle ihmiselle. Ainoa kone, joka heillä on pellolla käytössä, on pieni puutarhajyrsin.

 

part1_los perros karoliina ja buddha

Karoliina Ja Buddha pellon laidalla

Stadsbruk-hankkeen avulla he ovat saaneet pellolle oman varastokontin ja joukkorahoituskampanjan myötä he saivat myös lahjoituksena kasvihuoneen esikasvatuksia varten. Tällä hetkellä asiakkaina heillä ovat yksityiset kuluttajat, joista pieni osa hakee tuotteet suoraan pellosta ja suurimmalle osalle tuotteet jaetaan kerran viikossa niin sanotuissa yllätyskasseissa. Kassiin laitetaan sitä, mitä pellolta sattuu sillä viikolla saamaan.

Eeva-Liisa ja Buddha kasvihuoneessa

Eeva-Liisa ja Buddha kasvihuoneessa

Buddha on talven aikana myös markkinoinut tuotteitaan ravintoloihin. Innovatiivisena kokeilijana hän haluaa testata uusien kasvien viljelyä, kuten meloniretiisiä.

Tarina jatkuu: osa 2/4 julkaistaan ma 29.5.2017!

Työskentely Keskossa ja K-ryhmässä on usein arkista aherrusta ja oman vastuualueen hoitamista päivittäin. Suurimmaksi osaksi se on kuitenkin tiimityötä, jossa jokaisen toimipisteen työntekijä pystyy luottamaan siihen, että jokainen työkaveri hoitaa oman vastuualueensa. Tällainen työpaikan yhteistyö on perusta koko K-ryhmälle. Arjesta voi usein tulla kuitenkin työntekijöille rutiinia, joten Kesko järjestää jatkuvasti työntekijöilleen erilaisia koulutus- ja kilpailumahdollisuuksia.

Mestarimyyjä-kilpailu järjestetään vuosittain verkossa ja siihen voi osallistua jokainen työntekijä Keskon vähittäiskaupoista. Mestarimyyjä on kilpailu työntekijöiden välillä, mutta myös osa jokavuotista työntekijöiden kouluttamista. Kilpailussa opiskellaan ensin omaan toimialaan liittyviä asioita, joiden jälkeen ammattitaitoa mitataan erilaisilla kilpailutehtävillä. Tämä on yksinkertainen ja innostava tapa kouluttaa ja aktivoida työntekijöitä.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Toimialoja kilpailussa oli tänä vuonna kahdeksan, joissa kilpailtiin kolmessa eri vaiheessa. Itse kilpailin urheilukaupassa työskennellessäni luonnollisesti urheilu-alan kilpailussa.

Kilpailun ensimmäinen vaihe on avoinna kaikille työntekijöille ja siihen liittyy eniten tehtäviä ja kouluttamista. Tässä vaiheessa parhaiten pärjänneet pääsevät jatkamaan semifinaali-vaiheeseen, jossa kouluttaminen vähenee mutta ammattitaitoa mittaavat tehtävät vaikeutuvat huomattavasti. Tämän vaiheen kymmenen parhaiten pärjännyttä kilpailijaa valittiin kaksipäiväiseen finaalitapahtumaan Helsinkiin. Finaalitapahtuma järjestettiin huhtikuun alussa hotelli Clarionissa.

Mukana finaalissa

Pelkästään finaalitapahtumaan pääsy oli unohtumaton kokemus. Kesko järjesti jokaisen toimialan kymmenelle finalistille kuljetukset Helsinkiin ja takaisin, majoituksen ja ylläpidon upeassa hotellissa, sekä erilaista hienoa ohjelmaa kilpailun ohessa. Näin jälkeenpäin pystyn sanomaan, että pelkästään finaaliin pääsemiseen kannattaa panostaa, koska ne kaksi päivää antoivat itselleni todella paljon.

Vaikka finaalitapahtumassa tarkoituksena on tiukka kilpailu selvittää jokaisen alan paras ammattilainen, oli yhteishenki tapahtumassa erittäin mieleenpainuvaa. Se oli myös erinomainen tilaisuus tutustua ja verkostoitua ammattilaisiin eri puolelta Suomea. Uskomattoman tapahtumasta teki itselleni se, että pystyin voittamaan oman alani ammattilaiset.

Voitto Keskon arvostetussa kilpailussa on mahdollisuus tehdä itsensä tunnetuksi K-ryhmässä, mutta myös voittajien palkinto oli upea. Kuusi päivää Shanghain keskustassa, tutustumassa paikalliseen kulttuuriin oli käsittämätön palkinto. Uskomattomien pilvenpiirtäjien keskellä miljoonakaupungissa ollessani tajusin, että K-ryhmässä työskentely on loppujen lopuksi erittäin palkitsevaa. Erilaiset kulttuurikohteet ja tehdasvierailu paikallisella tuotantolaitoksella antoivat paljon myös ammattikorkeakoulun opinnoilleni.

Usein kuulen Suomessa puhuttavan ”made in China” -tuotteista ja niiden naurettavan huonosta laadusta. Pelkästään kuusi päivää suurkaupungissa osoittivat minulle, että emme voi arvostella maailmassa mitään kulttuuria johon emme ole tutustuneet kunnolla. Tuotantolaitoksella vierailu osoitti, että tuotteiden valmistus Kiinassa pystyy olemaan erittäin ammattimaista ja hyvin johdettua, joten yleistäminen huonosta laadusta on outo stereotypia. Tietenkin halvemman työvoiman suurvaltiossa tuottaminen avaa mahdollisuuden erittäin halvoille tuotteille, mutta mielestäni jokaista Kiinassa valmistettua tuotetta ei todellakaan pidä tuomita alkuperän vuoksi.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Shanghain keskustassa kaikki oli rakennettu viimeisen päälle upeaksi. Viimeistellyt pilvenpiirtäjät, hotellit ja ostoskeskukset loistivat katukuvassa ja antoivat kuvaa erittäin kehittyneestä kulttuurista. Asioita ja infrastruktuuria verrattuani Suomeen, voin vain todeta, että olemme täällä todellakin pieni kehittyvä valtio isoihin kehittyneisiin maailmanvaltoihin verrattuna. Erilaiset ostoskeskuksetkin olivat massiivisia, täynnä ammattitaitoista henkilökuntaa ja maailman parhaita tuotemerkkejä. Kaikki tuotteetkin olivat viimeistä huutoa ja voin vain odottaa, koska ne saapuvat Suomeen.

Kuuden päivän palkintomatkalla ehdin näkemään myös muutakin kuin Kiinan julkisivukulttuurin. Muutaman kilometrin päässä Shanghain keskustasta alkaa nähdä jo hieman toisenlaista Kiinaa. Ränsistyneitä taloja, isoja tehtaita ja vanhoja autoja. Suosittelen kuitenkin kaikille Kiinaan matkaaville, että tutustuu upeiden keskustojen lisäksi myös normaalien työläisten elämään. Tämän lisäksi historialliset rakennukset, taide ja viihde ovat iso osa Kiinan kulttuuria.

Näiden kokemusteni jälkeen voin vannoa, että muistan vuoden 2017 Mestarimyyjäkilpailun ja sen palkinnon lopun ikääni. Pitkäjänteinen työskentelyni Keskossa ja Budget Sportissa palkitsivat minut lopulta.


Teksti ja kuvat: Teijo Takanen, liiketalouden opiskelija TAMK

Mestarimyyjäkilpailun finaaliin selvinnyt Teijo Takanen opiskelee toista vuotta liiketalouden monimuotototeutuksessa Mänttä-Vilppulassa.