Posts in the Menossa mukana – TAMKissa tapahtuu category

Teksti ja kuvat: Saana Hytönen, Y-kampus

______________________________

Yrittäjyys- ja innovaatiopalveluita tarjoava Y-kampus järjesti perjantaina 29.9. TAMKin juhlasalissa seitsemättä kertaa Nuoret Onnistujat -tapahtuman, joka keräsi lähes 600 opiskelijaa kuulemaan VR-ohjaaja Jannicke Mikkelsenin ja monitaituri Roope Salmisen menestystarinat.

Saana Hytönen (vas.), Anna Laurila ja Vesa-Pekka Latvala

Halusimme tapahtumaan kaksi erilaista, mutta yhtä lailla inspiroivaa, puhujaa. Lähdin tapahtuman päätuottajana kartoittamaan nuoria Suomen tähtitaivaan onnistujia päätyen hyvin pian Roope Salmiseen, josta on tullut muutamassa vuodessa yksi television vakiokasvoista ja musiikkimaailman suosituimmista muusikoista.

Sain vinkin Jannicke Mikkelsenista, joka oli inspiroinut ”Mediapolis live: Where is VR now?” -konferenssissa viime keväänä, ja halusin hänet toiseksi puhujaksi. Molemmat olivat hyvin innokkaita osallistumaan tapahtumaan ja valmistautuivat vajaan tunnin puheenvuoroilla.

Tapahtuman avasi juontajamme, yrittäjä ja Portaali-virtuaalielämysliikkeestä tuttu Aleksi Kauppinen. Sali oli lähes täynnä. Nousin lavalle Student Activatorien Anna Laurilan ja Vesa-Pekka Latvalan kanssa ja esittelimme lyhyesti, mitä Y-kampus tekee. Kerroimme pian alkavista kursseista ja järjestämistämme tulevista tapahtumista. Tämän jälkeen InnoEventin Anna Mikkonen ja Joonas Koto kertoivat tulevasta innovaatiotapahtumasta.

Jannicke Mikkelsen

Ensimmäinen puhuja oli norjalainen VR eli virtual reality -ohjaaja Jannicke Mikkelsen, joka ohjasi maailman ensimmäisen 360° 3D live -konserttivideon, Queen + Adam Lambert ”VR The Champions”. Mikkelsen kertoi puheenvuorossaan, kuinka hän sai Queenilta pyynnön toteuttaa 360° 3D live-konserttivideo ja kuinka hän lähti rakentamaan sitä.

Mikkelsenin esitys oli audiovisuaalinen ja sisälsi havainnollistavia kuvia hänen suunnitelmistaan ja tuotannon toteutustavoistaan. Olen itse elokuva-alan opiskelija ja minua inspiroi kuulla, kuinka omalla alallani oleva menestynyt nainen kertoi tarinaansa lavalla. Hän oli ottanut rohkeasti vastaan suuren haasteen, jonka taustalla oli paljon kunnianhimoa ja tiukka deadline, ja saanut aikaan onnistuneen ja uraauurtavan teoksen. Tapahtuman jälkeen pääsimme katsomaan Mikkelsenin konserttivideota VR-laseilla.

Roope Salminen

Toinen puhuja oli juontaja, näyttelijä, muusikko ja improvisaattori Roope Salminen. Salmisen puheenvuoro oli kasvu- ja menestystarina siitä, kuinka epäonnistumiset ja vastoinkäymiset eivät saa lannistaa ja kuinka sinnikkyydellä pääsee pitkälle – jopa televisioon.

Salminen kertoi, kuinka hänet hylättiin Teatterikorkeakoulusta toistamiseen ja hänelle sanottiin, että hänestä ei koskaan tule näyttelijää, mutta itsepintaisuudella hän löi läpi ja on nyt Suomen katsotuimmissa televisio-ohjelmissa.

Lisäksi Salmisen cover-bändi ”Roope Salminen ja Koirat” on noussut listaykköseksi. Salminen otti yleisöä mukaan, freestyle-räppäsi ja lopuksi vastasi puolen tunnin ajan yleisön kysymyksiin. Hän oli hurmaava, rento ja puhui elämästään avoimesti.

Puheen jälkeen minulle jäi rohkaistu ja inspiroitunut olo. Salminen antoi yleisölle tärkeän opin: ”Unelma ei oo mitään ilman suunnitelmaa ja suunnitelma ei oo mitään, jos sitä ei ala toteuttaa.”.

Nuoret Onnistujat oli tapahtumatuottajan näkökulmasta onnistunut tapahtuma, joka toteutti tavoitteensa inspiroida opiskelijoita ja rohkaista heitä tavoittelemaan unelmiaan.

 

Tiimivalmennus ja valmentava opettajuus näyttäytyvät useimmiten yksittäisen opintojakson tai opetuskerran metodina. Meille TAMKin maakuntatoimipisteissä liiketaloutta opettaville koko tradenomitutkinto on yhtä valmentamista. Tavoitteena on integroida opintokokonaisuudet toisiinsa ja noudattaa valmennuspedagogiikkaa kaikessa työskentelyssä.

Työmuotona sataprosenttinen valmentaminen on haastavaa, mutta antoisaa. Kun perinteisessä opetuksessa jokainen huolehtii vain omasta opintojaksostaan, on meidän mallissamme kaikkien valmentajien hallittava koko opintosuunnitelman sisältö. Opintokokonaisuuksien integrointi ei onnistu, jos tietoisuus koko opintokokonaisuudesta ei ole kaikilla hallussa.

Kaikki valmentajat osallistuvat kokonaisuuksien suunnitteluun. Tradenomiopinnot on jaettu puolen vuoden moduuleihin. Jo edellisen moduulin puolivälissä jokainen valmentaja käy tutustumassa seuraavan puolen vuoden tarjontaan ja esittää rohkeasti omat ajatuksensa siitä, mitä hänen mielestään seuraavan puolen vuoden aikana tehdään – miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan sekä millaiset metodit tukevat oppimista tehokkaimmalla mahdollisimmalla tavalla.

Toki apunamme on myös kokemus siitä, miten sama homma edellisen ryhmän kanssa tehtiin.

Yksittäisille opintojaksoille valitaan vastuuvalmentaja, joka tekee tehtävien hienosäädön ja huolehtii siitä, että työmäärä pysyy suhteessa opintopisteisiin. Silti se lähes aina ylittyy. Integroiduissa isoissa ameebamaisissa tehtävissä on suuri riski sortua liikaan kunnianhimoon, mikä tarkoittaa rutkasti liikaa työtunteja niin opiskelijoille kuin valmentajillekin. Tehtäviä ei saa myöskään olla liian vähän.

Tämän jälkeen valmentajatiimi pohtii yhdessä ehdotettuja tehtäviä ja pyrkii rakentamaan niiden pohjalta mahdollisimman eheän kokonaisuuden – mitä muutellaan vielä useita kertoja matkan varrella. Suunnittelutyö on siis käytännössä vähintään kolminkertainen perinteiseen opetukseen verrattuna.

 

Oppimistulokset ovat hyvin nähtävissä

 

Oppimistuloksia tarkasteltaessa ja yksittäisten opiskelijoiden kehitystä seurattaessa on valmis liputtamaan valmennuksen puolesta. Työ on ollut sen arvoista. Yksilölliset kehityskaaret ovat parhaimmillaan huikaisevia ja opiskelijapalautekin on pääosin positiivista. Paitsi alussa. Etenkin aikuisilla mielikuva perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ja pelkistetyistä tehtävistä elää tiukassa.

Vaikka säännöllisesti joudummekin perustelemaan metodista valintaamme, kuulen vuosittaisissa tuutorikeskusteluissa useita kertoja, ettei perinteistä opetusta kaivata enää takaisin. Valmennuksellista otetta joutuu silti kieltämättä välillä perustelemaan myös itselleen ja valmennustiimilleen.

Luovan kaaoksen kanssa eläminen on ajoittain raskasta. Olisi paljon helpompaa huolehtia vain omasta opintojaksostaan, vain juuri siitä aihealueesta, joka on omaa parasta asiantuntemustasi. Olisi paljon helpompaa käydä vetämässä Power point -sulkeiset parina tuntina kuukaudessa sen sijaan, että on paikalla kaksi peräkkäistä ylipitkää työpäivää. Numeraalisen tentin perusteella tehty arviointi olisi helpompaa kuin isojen tehtäväkokonaisuuksien prosessin ja lopputuloksen sekä opiskelijan oman aktiivisuuden ja kehittymisen arviointi.

Mutta perinteisenä opettajana ei pääsisi samalla tavalla herkuttelemaan oman työnsä tuloksilla. Opettajana ei pääsisi niin lähelle opiskelijan osaamista kuin valmentajana, ei näkisi kehittymiskaarta samoin kuin valmentajana – eikä pääsisi samalla tavalla konttaamaan omalle epämukavuusalueelleenkaan.

Valmennuksessa tulee aina myös epäonnistumisia. Emme juhli niitä kansainvälisen peliyhtiön tapaan, mutta väittäisin meidänkin ottavan niistä opiksemme. Samaa virhettä ei toisteta ja epätäydellinen suoritus antaa aina mahdollisuuden päästä seuraavalla kerralla lähemmäs täydellisyyttä. Se tarkoittaa myös omaa kehittymistä.

Omaa kehittymistä tukee myös yhteisopettajuus. Valmentajia on useimmiten paikalla samanaikaisesti vähintään kaksi. Toinen on assistentin roolissa, jolloin hän oppii valmentajapariltaan uusia aihealueita ja voi samalla terävöittää tämän ohjausta omilla spontaaneilla kommenteillaan. Samanaikaisopetuksessa myös kollega omine työtapoineen tulee tutuksi, eikä opettaminenkaan ole enää niin yksinäistä puurtamista. Parhaimmillaan parityöskentely on luovaa improvisaatiota.

Valmentajana et ole koskaan valmis. TAMKissa on mahdollista osallistua valmentajakoulutukseen ja jatkovalmentajakoulutukseen. Koko maakuntatiimimme on käynyt molemmat koulutukset ja kerännyt matkan varrelta paljon ideoita talteen. On ollut myös hienoa tutustua oman organisaation muiden yksiköiden opettajiin ja jakaa kokemuksia ja ajatuksia niin valmennuksesta kuin kaikesta muustakin. Yhteiset koulutukset ovat synnyttäneet myös moniammatillista yhteistyötä TAMKin sisällä.

Seuraava askel valmentajakoulutuksissa voisikin olla työelämäyhteistyöhön panostaminen – valmentaminen yhdessä yritysten kanssa.

 

Heli Antila

lehtori, liiketoiminta ja palvelut

Päävalmentaja, Mänttä-Vilppula ja Virrat

F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen

Tampereen ammattikorkeakoulun ICT-koulutusohjelmien (tietojenkäsittely ja tieto- ja viestintätekniikka) lukukausi avattiin 1. syyskuuta yhteisellä seminaaripäivällä. Asiantuntijavetoiseen päivään oli kutsuttu mukaan TAMKin opiskelijoiden lisäksi Tampere3-yhteisön vastaavien koulutusten opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Päivän avasi Oula Välipakka (Business Tampere) tuomalla tietoa ICT-alan kehityksestä Tampereen seudulla ”jälkeen Nokian” esityksellään Tiesitkö tämän kaiken Tampereen seudun ICT-osaamisesta? – Ei varmasti tiedetty. Tampereen alueella on meneillään todellakin monenlaisia mielenkiintoisia kehityshankkeita niin laivojen etäohjaukseen, kallioporiin kuin pelialaankin liittyen. Alueelle on syntynyt kukoistava ja monipuolinen ICT-alan yrityskenttä, jossa on hyvä vauhti päällä ja tulevaisuuden näkymät erittäin positiivisia.

Oula Välipakan esityksen jälkeen puheenvuoron sai yksi alueen menestyneimmistä yrityksistä M-Files. Esityksessään Avaimia tietokaaokseen Olli Nuutinen toi hyvin esille tiedonhallinnan tärkeyden yrityksille sekä avasi siihen liittyvää problematiikkaa. Hän kertoi myös M-Filesin yrityskulttuurista ja tavoista, joilla yrityksessä löydetään kiinnostavia työtehtäviä monenlaisille ihmisille ja erilaisten asioiden osaajille: ”Ei moniosaajia vaan monia osaajia tarvitaan”.

Tämän jälkeen seminaari jakautui kahteen auditorioon rinnakkaissessioihin. Toisessa sessiossa puheenvuoron pitivät Ville Kankare (Elisa Oyj) Pilvipalvelut työtä muuttamassa sekä Mira Sohlman (Leanware) Digitalisaation vaateet materiaalivirroille ja varastoinnille. Toisessa sessiossa Viljami Kuosmanen (Futurice) jatkoi yrityskulttuuriteemalla esityksellään How to hack services and influence people ja hänen jälkeensä Jouni Hautamäki (Crosshill) viritteli kuulijoita tietoturvateemaan esityksellä Hyökkäysmenetelmät ja suojautuminen sulautetuissa järjestelmissä.

Jouni Hautamäen luento auditoriossa.

Iltapäivällä TAMKin juhlasali täyttyi, kun tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen (F-Secure) huipensi seminaarin puheenvuorollaan STATE OF THE NET. Mukaansa tempaava esitys ja Mikko Hyppösen tapa tuoda asioita esille piti kuulijat mukana ja herätti kiitosta. Erittäin hyvä kiteytys löytyi Twitteristä:

Alla Mikko Hyppösen luento videoituna. Sieltä löytyy myös hänen vinkki kaikille meille Internetin käyttäjille siitä, mitä nyt ei ainakaan kannata mennä tekemään.

Kaiken kaikkiaan seminaaripäivä oli oikein onnistunut ja kuulijat poistuivat viikonlopun viettoon varsin tyytyväisen oloisina. Tämä oli onnistunut päivä ja hieno tapa aloittaa uusi lukuvuosi.

Teksti: Ville Haapakangas
Kuvat: Jarmo Vihmalaakso ja Ville Haapakangas

Miten hyödyntää digitaalisuutta ohjauksessa ja opetuksessa?

Digiosalliseksi-hankkeessa kartoitetaan digitaalisen ohjauksen menetelmiä sekä kehitetään uudenlaisia innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja.

Kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat alle 30-vuotiaat nuoret. Huomio kohdistuu erityisesti perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työpajatoimintaan.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kohderyhmään kuuluville nuorille paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeella lisätään digiosallisuutta, inkluusiota ja yhdenvertaisuutta.

Kuva on muokattu Prisma-sovelluksella. Kuva Digiosalliseksi-työpajasta. Kuvaaja ja lisenssi: Matleena Laakso, CC BY-SA

Nuorten lisäksi toisena merkittävänä kohderyhmänä ovat opetus- ja ohjaushenkilöstö. Heidän valmiuksiaan ohjata ja kohdata erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa pyritään parantamaan. Myös opettajien digitaalisia valmiuksia pyritään parantamaan. Samalla tuetaan opettajan roolin muuttumista ohjauksellisempaan ja valmentavampaan suuntaan.

Opettajille ja ohjaajille on Tampereella, Valkeakoskella ja Virroilla järjestetty kevään 2017 aikana kuusi Workshopia, joihin osallistui useita kymmeniä opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvia osallistujia sekä opiskelijoita. Kevään Workshopien materiaalit löytyvät hankkeen Facebook-sivulta.

Digiosalliseksi hankkeen koordinaattorina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajina ovat Kiipulan ammattiopisto, Tampereen seudun ammattiopisto, Silta-Valmennusyhdistys ry sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto.

Syksylle on jo suunniteltu useita workshopeja. Teemoina ovat muun muassa verkon helpot palvelut, valmentava opettajuus ja esteetön Moodle-oppimisympäristö. Syksyn ensimmäinen workshop järjestetään tiistaina TAMKin tiloissa.

  • Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi, kertoo kouluttajana toimiva hankkeen asiantuntija Matleena Laakso.

Valmentavasta opettajuudesta puhutaan puolestaan 5.9. Tredun Santalahdentien toimipisteessä. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

  • Tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille, kertoo kouluttajana toimiva TAMKin lehtori Heli Antila.

Kuva: Tiina Pouhakka. CC BY-SA

Syksyn Digiosalliseksi-workshopit:

Workshop 7: Verkon helpot palvelut

29.8.2017 klo 12-15 TAMK, Tampere
Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi.

Kouluttajana Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24378/lomake.html

Workshop 8: Valmentava opettajuus

5.9.2017 klo 12.30-15.30 Tredu, Tampere
Mitä on valmentava opettajuus? Miten opettajan ja opiskelijan rooli on muuttunut valmennuksen myötä? Digiosalliseksi-hankkeen workshopissa tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24356/lomake.html

Workshop 9: Verkon helpot palvelut (sanapilvet, Padlet ja ajatuskartat)

12.9.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Kuvaus: Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja pääosin ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita. Tutustumme opetuksen näkökulmasta etenkin sanapilviin, Padletiin ja käsitekarttoihin.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24696/lomake.html

Workshop 12: Sähköiset kyselytyökalut

10.10.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Teemana ovat verkon maksuttomat sähköiset kyselytyökalut, joilla voi tehdä monivalintakokeita, aktivoida oppitunteja tai antaa kotona tehtäviä harjoituksia. Pääset ensin kokeilemaan niitä oppijan roolissa ja sen jälkeen voit tehdä oman kyselyn haluamallasi työkalulla. Esillä ovat Kahoot, Quizizz, Socrative ja Quizlet.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24697/lomake.html
Työpajan materiaalit löytyvät tältä Sähköisten kokeiden sivulta

Workshop 10: Moodle – esteetön ja helppo hahmottaa

Workshop järjestetään 16.11.2017 klo 14-16 webinaarina osoitteessa https://connect.funet.fi/digiosalliseksi/
Moodle on yleisesti käytetty oppimisympäristö eri organisaatioissa. Monet opettajista pitävät Moodlea selkeänä ja toimivana, mutta opiskelijapalautteessa oppimisympäristöä pidetään melko usein sekavana ja vaikeana. Haluttuja tietoja ei aina löydetä oppimisympäristöstä toivotulla tavalla. Webinaarissa pohditaan Moodlea esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Esille tuodaan opiskelijoiden kokemuksia sekä luodaan mallia erityisen tuen opiskelijoille soveltuvasta ”helposta” Moodle-kurssista.
Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24384/lomake.html

Lista päivittyy myöhemmin ja kannattaa seurata FB-ryhmäämme

Työskentely Keskossa ja K-ryhmässä on usein arkista aherrusta ja oman vastuualueen hoitamista päivittäin. Suurimmaksi osaksi se on kuitenkin tiimityötä, jossa jokaisen toimipisteen työntekijä pystyy luottamaan siihen, että jokainen työkaveri hoitaa oman vastuualueensa. Tällainen työpaikan yhteistyö on perusta koko K-ryhmälle. Arjesta voi usein tulla kuitenkin työntekijöille rutiinia, joten Kesko järjestää jatkuvasti työntekijöilleen erilaisia koulutus- ja kilpailumahdollisuuksia.

Mestarimyyjä-kilpailu järjestetään vuosittain verkossa ja siihen voi osallistua jokainen työntekijä Keskon vähittäiskaupoista. Mestarimyyjä on kilpailu työntekijöiden välillä, mutta myös osa jokavuotista työntekijöiden kouluttamista. Kilpailussa opiskellaan ensin omaan toimialaan liittyviä asioita, joiden jälkeen ammattitaitoa mitataan erilaisilla kilpailutehtävillä. Tämä on yksinkertainen ja innostava tapa kouluttaa ja aktivoida työntekijöitä.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Toimialoja kilpailussa oli tänä vuonna kahdeksan, joissa kilpailtiin kolmessa eri vaiheessa. Itse kilpailin urheilukaupassa työskennellessäni luonnollisesti urheilu-alan kilpailussa.

Kilpailun ensimmäinen vaihe on avoinna kaikille työntekijöille ja siihen liittyy eniten tehtäviä ja kouluttamista. Tässä vaiheessa parhaiten pärjänneet pääsevät jatkamaan semifinaali-vaiheeseen, jossa kouluttaminen vähenee mutta ammattitaitoa mittaavat tehtävät vaikeutuvat huomattavasti. Tämän vaiheen kymmenen parhaiten pärjännyttä kilpailijaa valittiin kaksipäiväiseen finaalitapahtumaan Helsinkiin. Finaalitapahtuma järjestettiin huhtikuun alussa hotelli Clarionissa.

Mukana finaalissa

Pelkästään finaalitapahtumaan pääsy oli unohtumaton kokemus. Kesko järjesti jokaisen toimialan kymmenelle finalistille kuljetukset Helsinkiin ja takaisin, majoituksen ja ylläpidon upeassa hotellissa, sekä erilaista hienoa ohjelmaa kilpailun ohessa. Näin jälkeenpäin pystyn sanomaan, että pelkästään finaaliin pääsemiseen kannattaa panostaa, koska ne kaksi päivää antoivat itselleni todella paljon.

Vaikka finaalitapahtumassa tarkoituksena on tiukka kilpailu selvittää jokaisen alan paras ammattilainen, oli yhteishenki tapahtumassa erittäin mieleenpainuvaa. Se oli myös erinomainen tilaisuus tutustua ja verkostoitua ammattilaisiin eri puolelta Suomea. Uskomattoman tapahtumasta teki itselleni se, että pystyin voittamaan oman alani ammattilaiset.

Voitto Keskon arvostetussa kilpailussa on mahdollisuus tehdä itsensä tunnetuksi K-ryhmässä, mutta myös voittajien palkinto oli upea. Kuusi päivää Shanghain keskustassa, tutustumassa paikalliseen kulttuuriin oli käsittämätön palkinto. Uskomattomien pilvenpiirtäjien keskellä miljoonakaupungissa ollessani tajusin, että K-ryhmässä työskentely on loppujen lopuksi erittäin palkitsevaa. Erilaiset kulttuurikohteet ja tehdasvierailu paikallisella tuotantolaitoksella antoivat paljon myös ammattikorkeakoulun opinnoilleni.

Usein kuulen Suomessa puhuttavan ”made in China” -tuotteista ja niiden naurettavan huonosta laadusta. Pelkästään kuusi päivää suurkaupungissa osoittivat minulle, että emme voi arvostella maailmassa mitään kulttuuria johon emme ole tutustuneet kunnolla. Tuotantolaitoksella vierailu osoitti, että tuotteiden valmistus Kiinassa pystyy olemaan erittäin ammattimaista ja hyvin johdettua, joten yleistäminen huonosta laadusta on outo stereotypia. Tietenkin halvemman työvoiman suurvaltiossa tuottaminen avaa mahdollisuuden erittäin halvoille tuotteille, mutta mielestäni jokaista Kiinassa valmistettua tuotetta ei todellakaan pidä tuomita alkuperän vuoksi.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Shanghain keskustassa kaikki oli rakennettu viimeisen päälle upeaksi. Viimeistellyt pilvenpiirtäjät, hotellit ja ostoskeskukset loistivat katukuvassa ja antoivat kuvaa erittäin kehittyneestä kulttuurista. Asioita ja infrastruktuuria verrattuani Suomeen, voin vain todeta, että olemme täällä todellakin pieni kehittyvä valtio isoihin kehittyneisiin maailmanvaltoihin verrattuna. Erilaiset ostoskeskuksetkin olivat massiivisia, täynnä ammattitaitoista henkilökuntaa ja maailman parhaita tuotemerkkejä. Kaikki tuotteetkin olivat viimeistä huutoa ja voin vain odottaa, koska ne saapuvat Suomeen.

Kuuden päivän palkintomatkalla ehdin näkemään myös muutakin kuin Kiinan julkisivukulttuurin. Muutaman kilometrin päässä Shanghain keskustasta alkaa nähdä jo hieman toisenlaista Kiinaa. Ränsistyneitä taloja, isoja tehtaita ja vanhoja autoja. Suosittelen kuitenkin kaikille Kiinaan matkaaville, että tutustuu upeiden keskustojen lisäksi myös normaalien työläisten elämään. Tämän lisäksi historialliset rakennukset, taide ja viihde ovat iso osa Kiinan kulttuuria.

Näiden kokemusteni jälkeen voin vannoa, että muistan vuoden 2017 Mestarimyyjäkilpailun ja sen palkinnon lopun ikääni. Pitkäjänteinen työskentelyni Keskossa ja Budget Sportissa palkitsivat minut lopulta.


Teksti ja kuvat: Teijo Takanen, liiketalouden opiskelija TAMK

Mestarimyyjäkilpailun finaaliin selvinnyt Teijo Takanen opiskelee toista vuotta liiketalouden monimuotototeutuksessa Mänttä-Vilppulassa.

Osallistuimme syksyllä 2016 Pk-innoviikot -kurssille, jossa liiketalouden ja konetekniikan opiskelijoista kootut ryhmät saivat jokainen toimeksiannon yritykseltä. Meidän yrityksemme oli Visu Kaluste, joka valmistaa muun muassa laboratoriokalusteita, vetokaappeja sekä työpöytiä ja -tuoleja. Meille kerrottiin, että laboratoriokalusteita valmistettaessa täytyy ottaa tietyt erityisominaisuudet huomioon, muun muassa puhdistettavuus, muunneltavuus ja ergonomia.

Toimeksiannon aiheena oli innovoida tulevaisuuden laboratorio. Mukaansatempaavien suunnittelujen jälkeen paperille piirtyi kuva ergonomisesta, helposti puhdistettavasta, työhyvinvointia korostavasta työtilasta. Tilan johtotähdeksi valikoitui pöytä, jonka pohjalta pystyimme konkreettisesti havainnollistamaan suunnitelmaamme. Kurssi huipentui joulukuussapäätöstapahtumaan, jossa kaikki suunnitelmat esitettiin yrityksille.

Visu Kaluste oli selvästi vaikuttunutaikaansaannoksestamme, sillä pöytä luvattiin valmistaa maaliskuussa 2017 pidettäville messuille!

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chambio-messuilla.

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chembio-messuilla.

Kevättalvella 2017 messut lähenivät ja yhteistyö Visu Kalusteen kanssa jatkui. Eija sai yrityksestä työharjoittelupaikan ja Eeva tarjoutui suunnittelemaan messuille kalustejärjestyksen. Maaliskuun lähestyessä myös suunnittelemamme pöytä sai konkreettisen muodon ja pääsimme ihastelemaan sitä Visu Kalusteen tehtaalla.

Pöydän jalkojen koteloissa on integroituna sähköinen korkeussäätö, sekä pyörät, jotta sitä pystyy liikuttamaan haluttuun paikkaan. Pöydän alapinnassa on sähkökouru, johon saa liitettyä pöydällä olevien laitteiden johdot, sekä kourun alapinnassa led-valot työturvallisuutta luomaan.

Pöytälevynä olevan lasin alla on integroituna tabletti. Tämä kuvastaa tulevaisuuden älypöytää. Etenkin tämä lasilevy pöydänpintana ja kolo tabletille keräsivät kehuja messuilla. Se tuleekin varmasti olemaan tulevaisuuden laboratorioissa ja muissakin työpöydissä myyntivaltti.

Chembio-messut järjestetään joka toinen vuosi, joten messut ovat tärkeä markkinointitapahtuma Visu Kalusteelle. Messuilla oli hyvä fiilis, ihmiset olivat innostuneita ja vastaanottavaisia. Meidän osastomme herätti paljon kiinnostusta ja kun teimme tuote-esittelykierroksia, ihmiset olivat välillä jopa aivan haltioissaan ja vaikuttuneita kalusteista. Ja ei siinä, kalusteet olivat upean näköisiä ja vielä parempi,oikeasti toimivia ja ergonomisia!

Messukalusteisiin oli valittu kunnolla väriä perinteisen valkoisen sijaan ja siitä tulikin paljon positiivista palautetta. Suunnittelemamme pöytä herätti myös paljon kiinnostusta sekä se, että yritys tekee opiskelijoiden kanssa yhteistyötä. Toteutimme pöytämme päällä myös markkinointitutkimus–kyselyn ja kyselyyn vastanneet osallistuivat myös VISU satulatuolin arvontaan. Vastauksia saimme lähemmäs 400 ja tulokset hyödyntävät varmasti jatkossa Visu Kalusteen markkinointia.

On ollut suuri ilo ja etuoikeus olla yhteistyössä Visu Kalusteen kanssa. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä kokonaisuuteen ja iloisesti
yllättyneitä, kuinka yhdestä kurssista on poikinut näin paljon hyvää jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Messujen jälkeen selvisi sekin, että Eija jatkaa Visu Kalusteella palkattuna työntekijänä. Ehkä tässä voisimme myös kiittää Visu Kalusteen lisäksi itseämme, olemme tehneet hyvää työtä! 😀

Eeva Osa ja Eija Kantonen
Liiketalouden opiskelijat TAMK/Virrat

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

Biotuote- ja prosessitekniikan uudet opiskelijat aloittivat opintonsa Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristössä

Kykylaakso/BioHub on uudenlainen insinöörikoulutuksen oppimisympäristö, jonka pilottina toimivat Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksen ensimmäisen vuoden kevätlukukauden opinnot. Kykylaakso/BioHubissa sovelletaan tradenomikoulutuksessa jo vuosia käytössä ollutta tiimioppimista tuotantohyödykemarkkinoihin.

Uudenlaiseen oppimiseen siirtymisen taustalla oli havainto siitä, että yksittäiset suppeat opintojaksot voivat usein jäädä opiskelijalle irrallisiksi eikä opiskelija hahmota kokonaisuutta eikä näin pysty tarkasteleman opiskelemaansa alaa analyyttisesti. Syntyi halu parantaa opintojen aitoa työelämälähtöisyyttä, biotuote- ja prosessiteollisuuden alan kokonaisuuden hahmottamista ja ammatillisen kasvun tukemista sekä vahvistaa työelämävalmiuksia ja helpottaa kesätyön/harjoittelupaikan saantia jo opintojen alussa.

Kykylaakso/BioHub muodostuu kymmenestä opiskelijatiimien perustamasta tiimiyrityksestä, joissa kussakin on kuusi ensimmäisen vuoden biotuote- ja prosessitekniikan opiskelijaa. Kykylaaksossa toteutuu kevätlukukauden opetussuunnitelman mukainen oppiminen: ”Opiskelija tuntee biotuote- ja prosessiteollisuuden tärkeimmät prosessit, tuotteet ja ympäristönäkökohdat. Opiskelija tietää, mitkä asiat ovat tärkeitä yritys- ja liiketoiminnan kannalta sekä ymmärtää laadun, turvallisuuden ja viestinnän merkityksen yrityksen menestymisessä.”

Tiimivalmentajat opiskelijatiimien oppimismahdollisuuksien varmistajina

TyöskentelyäKullekin tiimiyritykselle on nimetty tiimivalmentaja. Opiskelijat rakentavat opiskelijatiimeissä yhteistoiminnallisten menetelmien avulla omaa oppimistaan valmentajien ohjauksessa. Valmennuspedagogiikka pohjautuu oppimiskäsitykseen, jossa oppija nähdään aktiivisena tiedon ja kokemusten prosessoijana yhteistoiminnallisissa oppimistilanteissa.

Menetelmän tavoitteena on tuottaa opiskelijalle sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Metakognitiivinen ajattelu on taitoa tarkastella omaa oppimista, eritellä omia vahvoja ja heikkoja puolia sekä suunnitella, seurata ja arvioida omaa ja myös tiimin toimintaa.

Kummiyritykset opiskelijatiimien sparraajina

Tiimiyritysten kummiyrityksinä toimii kymmenen Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksen toimialoihin kuuluvaa todellista yritystä, jotka tulevat toimimaan opiskelijatiimien virtuaaliyritysten esikuvina ja sparraajina. Opiskelijatiimit toteuttavat ja innovoivat virtuaaliyrityksen toimintaa mahdollisimman aidolla tavalla. Kukin tiimi tekee oman liiketoimintasuunnitelman ideoiden tuotteet, niiden raaka-aineet, valmistusprosessit, asiakkaat, markkinat, kilpailijat, raaka-ainetoimittajat ym. hyödyntäen ideoinnissaan kummiyrityksen aitoa liiketoimintaa.

Kykylaakso/BioHubiin osallistuminen tuo monenlaisia hyötyjä myös kummiyrityksille: Ne voivat olla tukemassa ja kokemassa uudenlaista oppimista sekä olla mukana kehittämässä TAMKin insinöörikoulutusta. Yhteistyön myötä kummiyritykset saavat mahdollisuuden palkata kesätyöntekijöiksi ja mahdollisiin projektitoimeksiantoihin yritykseen jo valmiiksi perehtyneitä ja tuttuja opiskelijoita. Aloittavilla opiskelijoilla on tuoreita alaan liittyviä ideoita ja ajatuksia, joista kummiyritys voi niin ikään hyötyä. Kaiken lisäksi yhteistyö tarjoaa kummiyrityksille myönteistä näkyvyyttä TAMKissa, Pirkanmaalla ja valtakunnallisella Kokeileva Suomi -kiertueella.

Kykylaakso/BioHub mukana Kokeileva Suomi ja Experimental Tampere -projekteissa

SalikuvaInsinöörikoulutuksen uudenlainen tapa oppia on mukana edellä mainitulla valtakunnallisella Kokeileva Suomi -kiertueella.
Kokeilukulttuurin vahvistaminen on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen.

TAMKissa järjestettiin perjantaina 13.1.2017 Experimental Tampere -tapahtuma osana Kokeileva Suomi -kiertuetta. Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota keskustelufoorumi kaupungin ja yritysten edustajille, kaupunkilaisille sekä opiskelijoille ja oppilaitosten henkilöstölle mm. kaupungissa toteutettavan älykkään koulutuksen edistämiseksi. Kykylaakso/BioHubin opiskelijat osallistuivat tapahtumaan menestyksekkäästi esittelemällä yleisölle tiimiyritysten ensimmäisten toimeksiantojen tuotoksia.

Kykylaakso/BioHubin alku on ollut lupaava niin opiskelijoiden kuin valmentajienkin näkökulmasta. Käynnistyneestä toiminnasta saatavat kokemukset auttavat valmentajatiimiä kehittämään oppimisympäristöä kaikkia yhteistyön osapuolia yhä paremmin palvelevaksi.

Teksti: Marja-Leena Gustafsson, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut
Kuva: pixabay.com, muokkaus Marjatta Ojala

 

uusivuosi2017Vuoden vaihtuessa tarkastelemme kaikki hetkittäin kulunutta vuotta ja pohdimme tulevaa uutta vuotta. Päättynyt vuosi on sisältänyt niin iloa ja onnistumisia kuin surua ja vastoinkäymisiä.

Monesti mietimme, mitä asioita voisimme tehdä toisin alkavan vuoden aikana kodin piirissä, työelämässä, harrastuksissa tai oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Tällaisiin aiheisiin ne uudenvuodenlupaukset yleensä liittyvät.

Uudenvuodenlupaukset ovat aika usein radikaaleja lupauksia oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Lupaukset kestävät yleensä kuukauden tai kaksi ja sitten palaamme taas entisiin tapoihimme.

Kirjallisuudesta voisi olla apua uusien ideoiden tai näkökulmien etsimiseen. Lukemalla muutaman kirjan saattaa saada jonkun oivalluksen itselleen, vaikkei mitään lupauksia tekisikään – ehkä ne myös kantavat pidempään.

Kirjaston tarjoamaan kirjallisuuteen tutustumalla voit löytää uuden harrastuksen alkavalle vuodelle. Tässä muutamia poimintoja kokoelmasta, joihin kannattaa tutustua:

 

Onnellisuus

Liikunta ja ravinto

Lihaskunto

Henkinen hyvinvointi

Laihduttaminen

Söisinkö vai en?: tämä kirja kannattaa lukea ennen kuin sukeltaa erilaisten dieettikirjojen saloihin.

Laihdu ilman nälkää: tässä oppaassa perehdytään hiilihydraattipitoiseen dieettiin.

2:2:3 Aineenvaihduntadieetti: perustuu syömisten vuorotteluun, viikon aikana syöt kolmella eri ruokavaliolla, pudottaa painoa siis nopeasti ja kestävästi.

Voit tutustua Terveysportin sairaanhoitajan tietokantaan, josta löydät ammatillista tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen.

Muut vinkit

Neulominen on nyt trendikästä ja rentouttavaa ja lisää aivojen vireyttä. Käsitöiden tekeminen ja käsillä puuhastelu on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän ihmisen hyvinvointia, parantavan aivoterveyttä ja kehittävän muistia sekä ylläpitävän positiivista mielialaa.

Uuden vuoden voi myös aloittaa ihan hidastamalla tahtia. Kiireetön suhtautuminen aikaan ja tekemiseen voi tuoda uutta sisältöä elämään.

Tai hyggeillä eli rauhoitutaan, kotoillaan ja käperrytään lämpimään aina kun se on mahdollista! Tanskalaisten hyggeily on tullut Suomessakin tänä syksynä terminä tutuksi. Se on kotoilua ja yhdessä hengailua pimeinä syys- ja talvi-iltoina. Sitä voidaan myös kutsua hidastamiseksi. Keskeistä on että nautitaan pimeän vuodenajan suomasta joutilaisuudesta. Ei olla tehokkaita ja suorituskeskeisiä, vaan tunnelmoidaan. Aistitaan ja uppoudutaan hetkeen. Ei kiirehditä mihinkään, ei edes ajatuksissa. Sytytetään kynttilöitä, haudutetaan teetä, laitetaan villasukat jalkaan ja syödään suklaata. Luetaan lempikirjaa, palataan vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Loikoillaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9296289.

Tästä lähtee hieno oman näköinen uusi vuosi käyntiin!

 

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat Gummerus, 2015. ISBN: 9789512098774 Finlandia-ehdokas 2015, EU:n kirjallisuuspalkinto 2016

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Gummerus, 2015.
ISBN: 9789512098774
Finlandia-ehdokas 2015, EU:n kirjallisuuspalkinto 2016

Kirjastolaisen kirjavinkkaus 14.12.2016

2000-luvun alussa lapseni päiväkotiryhmä löysi Pyhäjärven venerannasta aivan vedenrajasta kookospähkinän. Taivaaltako se siihen oli tippunut? Tätä ihmettelivät aikansa, ja päättivät ottaa pähkinän mukaansa. Pähkinä toimi pitkään virikkeenä monenlaiselle toimelle. Ei kulunut kovin kauaa, kun kävelyllä Pyynikinharjua halkaisevalla tiellä kohtasin merkillisen näyn. Rinteessä olevan muurahaispesän päällä oli kookospähkinä. Vieläkö niitä tippuu lisää – taivaalta? Pitkän aikaa näiden tapahtumien jälkeen kuljin ulkona hieman varuillani.

Mitä kaikkea taivaalta voi tippua? Meteoriitteja, jääkimpaleita, lentokoneiden moottoreita, ovia, rupikonnia ja kaloja, ruplan kolikoita, hämähäkkejä, kottaraisia ja hyytelöä. Ja kookospähkinöitä. Jos huonosti sattuu, voi jäädä tavaran alle. Esimerkiksi hämähäkin alle olisi jotakuinkin karmaisevaa jäädä. Tosin siitä ei välttämättä kuole. Kirjassa esiintyvän Saaran äiti jäi jäälohkareen alle ja kuoli.

Selja Ahavan kirja kertoo sattumista, ennalta aavistamattomista ja taivaalta tippuvista asioista. Milloin se on jääkimpale, milloin salama. Kysymyksessä ei ole tietokirja eikä mikään Mitä taivaalta yleensä tippuu, vähäisimmästä hurjimpaan top 10. Se on romaani nuoresta, lapsesta murrosikään kehittyvästä tytöstä, isästä, tädistä, joka voittaa loton jättipotin kaksi kertaa, lampaista, sahanpurutalosta, Förstorgårdista, lukuisista huoneista, isän uudesta puolisosta, ja äidistä. Ja kummituksesta. Ja miehestä, johon salama iskee viisi kertaa. Kuudetta ei enää tullut.

Mikä on todennäköisyys, että voittaa lotossa kaksi kertaa? Annu-täti kuitenkin voitti, eikä kestänyt järkytystä, vaan nukkui monta viikkoa yhteen menoon kartanonsa tornihuoneessa. Myöhemmin täti pohti lottovoittojensa tarkoitusta, tunsi syyllisyyttä, etsi vastauksia. Onko tämä pilaa? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Entä mikä on todennäköisyys, että salama iskee samaan ihmiseen toisenkin kerran, tai kolmannen, tai viidennen? Elämä jatkuu, mitä muuta voi tehdä! Ahdistustaan helpottaakseen Annu-täti ottaa yhteyttä salamaniskeneeseen mieheen, ja kirjeenvaihto kohtalotoverin kanssa alkaa ja kestää kunnes salama iskee viidennen kerran.

Kirjan läpi kuljetaan nuoren Saaran elämää, tytön sanoin ja ajatuksin. Se on kasvutarina, jossa sattumia ei puutu, eikä satuja. Lukijalle vastaan tulee naiiveja huomautuksia ja ihania oivalluksia arkisista asioista. Äidin menetys on lapselle rankka asia. Muutto Annu-tädin kartanoon aloittaa uuden elämänvaiheen lampaiden keskellä. Vaikka äiti onkin tytön mukana koko ajan, vuosien kuluttua hän ilmestyy Saaran uniin kummituksena öisin ja kertoo taas itse sepittämiään (kauhu)tarinoitaan. Murrosikään tuleva Saara on hiljaa päivät ja huutaa yöt. Jälleen on menossa tytön elämässä uusi vaihe, ja isä ja uusi puoliso odottavat vauvaa ja perhe muuttaa takaisin alkuperäiseen kotiinsa, Sahanpurutaloon.

Kirja on palasista koottu kertomus, iloinen tarina kaikkine suruineen, ahdistuksineen ja onnettomuuksineen. Sen kaikki henkilöt kohtaavat outoja tapahtumia, kokevat ahdistusta ja etsivät selitystä elämälleen.

Parisataasivuisen kirjan lukee yhdellä istumalla, valitettavasti. Olisin voinut viettää sen kanssa vähän kauemminkin. Kirja oli Finlandia-palkintoehdokas syksyllä 2015.

Teksti: Leeni Pukkinen, informaatikko, TAMK Kirjasto- ja tietopalvelut

Killinkosken Wanha Tehdas

Killinkosken Wanha Tehdas

Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain liiketalouden monimuoto-opiskelijoiden ryhmä kokoontui Killinkosken Wanhalla Tehtaalla 13.-14.10.2016. Kaksipäiväisen tehokurssin aikana tarkoitus oli pohdiskella ja ennen kaikkea innovoida pienryhmissä Killinkosken kylän tulevaisuutta ja samalla kehittää entisestään Virtain matkailun vetovoimaisinta kohdetta.

killi2-jpg

Killinjätti.

 

Torstai alkoi kokoontumisella Wanhan Tehtaan kahvilaan aamupalalle. Suurimmalle osalle opiskelijoista Killinkosken Wanhan Tehtaan alue ei ollut entuudestaan tuttu, joten monenlaisia mietteitä ja odotuksia oli ilmassa. Aamupalan jälkeen saimme harvinaisen mahdollisuuden tutustua Wanhan Tehtaan näyttelyihin ja historiaan Killinkosken kyläyhdistyksen puheenjohtajan Vesa Postisen opastuksella. Lounaan jälkeen pääsimme myös käymään tunnelmallisessa Killinkosken kirkossa, joka on suosittu nähtävyys Wanhan Tehtaan ohella.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Postinen.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Postinen.

Nauhateollisuusmuseo.

Nauhateollisuusmuseo.

 

Ryhmäjaon jälkeen saimme vielä rauhassa kierrellä Tehtaalla ja Killinkosken kylänraitilla, ottaa valokuvia ja alkaa hiljalleen visioida, mitä kaikkea mahdollisuuksia Killinkosken Wanha Tehdas ja koko kylänraitti saattaisi pitää sisällään. Erilaisten innovointimenetelmien avustamina suuret ajatusten ja ideoiden pyörät alkoivat vähitellen pyöriä ja ryhmät pääsivät kunnolla innovoinnin makuun. Loppupäivä ja -ilta kuluivat Marttisen ja Lomasaaren eri tiloissa ideoita hioen ja tarkentaen toimivaksi ja ehyeksi kokonaisuudeksi. Välillä käytiin valmentajien luona tarkistamassa, että suunta on oikea. Kellon lyödessä nukkumatin aikaa ryhmät vetäytyivät hiljalleen yöpuulle hieman sekavin ja odottavin tunnelmin. Päivä oli ollut intensiivinen ja pitkä, mutta monella tapaa antoisa.

 

Killinkosken kirkko.

Killinkosken kirkko.

 

Perjantaina koitti sitten se hetki, kun oli aika saada innovointien tulokset siistiin pakettiin ja esitettävään muotoon. Iltapäivällä järjestettiin Killinkosken Wanhalla Tehtaalla julkinen tilaisuus, jossa jokainen ryhmä sai esittää oman työnsä tulokset Powerpointin muodossa. Paikan päälle tilaisuutta oli tullut seuraamaan mm. median edustajia, killinkoskelaisia sekä Virtain kaupungin edustajia. Jokainen ryhmä oli onnistunut innovoimaan omanlaisensa kehittämiskonseptin Killinkosken Wanhan Tehtaan ja sen ympäristön tulevaisuudelle. Muun muassa Killin jättiläinen ja Wanhan Tehtaan toiminta herätettiin henkiin, koko kylä nostettiin ilmojen teille sekä tuotiin koko alueelle väriä, valoja ja varjoja.  Ryhmien kehittämisajatukset saivat paljon kiitosta yleisöltä ja toimeksiantajilta, ja useampi niistä tulee päätymään myös toteutukseen asti.

 

Kaiken kaikkiaan koko innovoinnin kaksipäiväinen työpaja oli todella antoisa kokemus opiskelijoille. Ainutkertainen tilaisuus päästä testaamaan, kuinka innovointi käytännössä tapahtuu, ja kuinka toteutuskelpoisia ideoita syntyy, kun vain antaa ajatusten lentää yhdessä toisten kanssa. Suuri kiitos kuuluu myös valmentajillemme, jotka opastivat oikeaan suuntaan ja tsemppasivat loppuun asti. Hyvä me! 😀

 

Teksti ja kuvat: Leena ja Henriikka

Tallenna