Posts in the Sorvin ääreltä – asiantuntijoiden juttuja category

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

____________________________________________

Kykylaakso/BioHub tuotti työelämävalmiuksia ja auttoi verkostoitumaan

Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristö, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat yhden lukukauden opinnot. Uuteen oppimisympäristöön siirtymisen taustaa, opintojen sisältöä ja toteutustapaa on kuvattu 23.1.2017 julkaistussa blogikirjoituksessamme Kykylaakso/BioHub opettaa, miten yrityksissä toimitaan.

Uuden toteutustavan avulla opiskelijoille pyrittiin tuottamaan sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Opiskelijoilta edellytettiin aktiivista tiedonhakua sekä tiedon ja kokemusten prosessoimista ja soveltamista annettuihin työelämälähtöisiin toimeksiantoihin. Opiskelijatiimit muodostivat yhdessä tekemisen kautta yhteistä ymmärrystä biotuote- ja prosessitekniikan alalla tarvittavista tiedoista ja taidoista. Valmennuspedagogiikan avulla tuettiin oppijoiden ja tiimien aktiivista roolia ja ohjattiin vastuunottoon erilaisissa oppimistilanteissa.

Otsikon suora lainaus ”Tehokas ja käytönnönläheinen BPT:n kulttuurikylpy” yhden opiskelijatiimin palautteesta kuvaa hyvin Kykylaakso/BioHubin ideologiaa: tavoitteena on työelämälähtöinen yhdessä tekemällä oppiminen. Oppimistilanteet luodaan mahdollisimman autenttisesti työelämää simuloiviksi. Jotta kytkös yrityselämään olisi mahdollisimman konkreettinen, yhteistyössä on ollut tiiviisti mukana 10 kummiyritystä. Kummiyritysten edustajat ovat vierailleet TAMKissa ja opiskelijat vastaavasti kummiyrityksissä.

Yhteistyö kummiyritysten kanssa toteutui tiiviinä

Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyi jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ja jatkui tasaisesti koko kevään ajan. Kummiyritykset olivat opiskelijoille erinomainen kontakti työelämään. Opiskelijat ehtivät perehtyä kummiyrityksensä toimintaan, ja kummiyritysten edustajat tutustuivat opiskelijoihin. Yhteistyö helpotti merkittävästi opiskelijoiden työllistymistä kesän ajaksi: puolet kaikista harjoittelupaikan saaneista opiskelijoista työllistyi nimenomaan kummiyritykseen. Kummiyritysten oli helppoa ja turvallista palkata kesätyöntekijöiksi jo tutuksi tulleita ja yrityksen toimintatavoista perillä olevia opiskelijoita.

Kummiyritysten kokemus Kykylaakso/BioHubissa mukana olosta oli kaiken kaikkiaan myönteinen. Jotkut kummiyritykset ehdottivat jopa nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja vierailuja.

Toimeksiannot liittyivät kummiyritysten toimintaan

bpt1

Böljy-tiimi esittelemässä Valmetin toimintaa SalesUp-myyntitapahtumassa

Opiskelijatiimit mm. osallistuivat TAMKin Liiketalouden koulutuksen helmikuussa järjestämään SalesUp-myyntitapahtumaan. Tapahtumassa tiimit toteuttivat kummiyrityksen toimintaa ja tuotteita esittelevän ständin. Tapahtumaa edelsi vierailu kummiyrityksessä. Käynnin tarkoituksena oli suunnitella ständin ilmettä ja ständitoimintaa yhdessä kummiyrityksen edustajien kanssa. Myyntitapahtumassa ständillä vieraili mm. haamuostajia, joilta tiimit saivat myönteistä ja arvostavaa palautetta asiakaslähtöistä ja asiantuntevasta viestinnästään.

Samaan aikaan kun osa tiimin jäsenistä vastasi ständistä, muut tiimin jäsenet esittelivät Y-kampuksen Backstagella tiimin kehittelemän virtuaaliyrityksen liikeideaa ja toimintaa mm. yritykselle tehtyjen kotisivujen avulla. Esim. Arvoveden www-sivuihin voi tutustua täältä.

Lukukausi huipentui huhtikuussa Kykylaakso/BioHubin prosessipäiviin, joiden tärkein sisältö oli esitellä kummiyrityksissä käytössä olevat valmistusprosessit. Toimeksiannon valmistelu alkoi itsenäisellä tiedonhaulla, jota seurasi vierailu kummiyrityksissä. Vierailu antoi opiskelijoille mahdollisuuden tarkentaa valmistusprosessin yksityiskohtia ja saada materiaalia ja tuotenäytteitä prosessipäivien esitystä varten.

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

Prosessipäivillä, jotka toteutettiin paneelikeskusteluja hyödyntäen, kukin tiimi piti noin puolen tunnin mittaisen alustuksen prosessistaan.  Kullekin tiimille oli osoitettu opponoiva tiimi, joka oli valmistautunut kysymyksillä, joihin tiimin jäsenet yhdessä vastasivat. Opponoivan tiimin kysymysten jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentoida. Keskustelu oli aktiivista, ja valmentajien myötävaikutuksella varmistettiin, että oppimistavoitteet saavutettiin.

Tiimioppiminen opinnäytetyön aiheena

Opiskelijat pitivät tiimityöskentelystä, ja tiimityöskentelyn nähtiin olevan jopa tärkein osa Kykylaakso/BioHub-ympäristöä. Biotuote- ja prosessitekniikan opiskelija Hannareetta Aalto teki kevään aikana opinnäytetyön Tiimioppiminen Kykylaakso/BioHub-opintokokonaisuudessa keväällä 2017, jonka tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden rooleja tiimissä ja tiimien kehitystä kevään aikana.

Opinnäytetyötä varten opiskelijat arvioivat tiimiensä kehitystä suhteessa tiimiteoriaan.  Noin puolet tiimeistä koki tiiminsä päässeen kypsän toiminnan vaiheeseen, puolella tiimeistä kehitys oli rikkonaisempaa. Kaikki pääsivät kuitenkin harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, jakamaan osaamistaan, ottamaan vastuuta ja saamaan onnistumisen kokemuksia esimerkiksi kummiyritysten prosesseja esittelevään prosessipäivään liittyvää toimeksiantoa työstettäessä ja esiteltäessä.

Kehittäminen jatkuu

Lopuksi lainaus yhden opiskelijatiimin Kykylaakso/BioHubia koskevasta palautteesta:

”Hiomaton timantti. Kykylaaksossa on paljon hyviä asioita, mutta myös parannettavaa. On tykätty ja voimme suositella.”

Kykylaakso/BioHubin ensimmäinen toteutus on antanut meille valmentajille arvokasta kokemusta ja hyvät lähtökohdat jatkuvaan kehittämiseen. Onnistumisista pidämme kiinni ja tunnistettavia kehittämiskohteita olemme jo lähteneet viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palveleva Kykylaakso/BioHub.

 

 

 

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: Marjatta Ojala

2017_Voimaannu_luonnostaMiten mahtava onkaan kevät! Auringon lämpö, lintujen laulu, puron solina ja vihertävä maa.
Luonnossa käveleminen herkistää aistit ja antaa mielenrauhaa. Luonto on monelle kävelymatkan päässä. Metsä tai luonnonpuisto on mahdollista saavuttaa jopa polkupyörällä tai linja-autolla.

Terveyttä ja mielenrauhaa

Arki on monesti kiireistä ja aikataulutettua. Työ, opiskelu, vapaa-aika ja niiden yhteensovittaminen aiheuttavat stressiä. Tietotulva tai kaupungin hälinä saattavat myös uuvuttaa. Luontokokemuksilla on sen sijaan terveyttä edistäviä ja stressiä poistavia vaikutuksia. Tämä käy ilmi Marja Tourulan ja Arja Raution (2014) Terveyttä luonnosta kirjallisuuskatsauksesta, johon on koottu laajasti eri tutkimusten tuloksia liittyen luontoon ja terveyteen.

Luontokokemukset vaikuttavat positiivisesti niin mieleemme kuin kehoomme. Luonto auttaa palautumaan väsymyksestä, stressistä tai raskaista kokemuksista. Havaintojen perusteella pelkästään ikkunasta avautuva luontonäkymä on yhteydessä parempaan mielialaan, itsetuntoon ja tyytyväisyyteen. Luontokokemukset vaikuttavat myös fyysisesti. Luontokokemus alentaa

  • verenpainetta
  • sykettä
  • kortisolin määrää
  • lihasjännitystä.

Myös kognitiivisien toimintojen kuten tarkkaavaisuuden ja muistin katsotaan parantuvan luontokokemusten myötä.

Tämän hetken mielen hyvinvointiin liittyviä trendejä ovat ekologinen mindfulness ja metsäkylvyt (Shinrin-yoku). Niissä keskitytään erityisesti luonnon mieltä rauhoittaviin aistimuksiin kuten ääniin, tuoksuihin ja näkymiin. Luonnossa oleillessa aistit virittäytyvät ja koetut aistimukset keskittävät ajatukset juuri käsillä olevaan tilanteeseen.

Kuluttamiseen liittyvissä trendeissä ekologisuus ja eettisyys ovat nostaneet voimakkaasti päätään. Luonnon arvostaminen ja kestäväkehitys ovat yhä keskeisempää monilla aloilla. TAMK on mukana Hiilinielu Design Studio –yhteishankkeessa jossa kehitetään uusia asiakaslähtöisiä metsäbiotuotteita.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston toukokuun aineistonäyttely esittelee kirjallisuutta liittyen luontoon, terveyteen ja mielenrauhaan. Näyttelyyn on voi tutustua vielä kesäkuussakin.

Kirjastossa on mahdollisuus lukea ja lainata painettuja lehtiä aiheista luonto, metsä ja ympäristö tai aiheista terveys ja hyvinvointi. Aihealueen e-aineistoja löydät TAMK Finnasta. E-aineistoissa on runsaasti artikkeleita ja e-kirjoja, esimerkiksi

Toukokuussa järjestetään Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi erilaisia luontotapahtumia ympäri Suomea.

Kesäkuussa kannattaa osallistua Ulos – Ut – Out! – kansainvälinen ulkona oppimisen suurtapahtumaan.

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko ja Eija Lähteenmäki, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Kuva: Joel Forsman

 

Kirjaston henkilöstöltä ja suomen kielen ja viestinnän opettajilta kysytään aina silloin tällöin opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista, joihin TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohje ei anna täysin yksiselitteisiä vastauksia tai malleja. Erilaisten sähköisten aineistojen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Koska sähköisiä lähteitä on hyvin erilaisia, on tyhjentävien ohjeiden ja esimerkkien antaminen kaikista mahdollisista lähdetyypeistä mahdotonta.

Tämä teksti on tarkoitettu täydennykseksi Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyiseen versioon. Alla käsitellyt tapaukset ovat niitä, joihin opinnäytetyön tekijöiden ja ohjaajien kysymykset useimmiten liittyvät.

Sivunumeron merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on e-kirja

ScreenwriterKirjaston hankkimissa e-kirjoissa ei aina ole sivunumerointia. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat mm. Duodecimin terveysalalla julkaisemat Oppiportin kirjat ja liiketalouden aineisto Alma Talent Fokus-teokset.

Tieto siitä, että tekstiviitteeseen kuuluu sisällyttää sivunumero, on aiheuttanut monessa tapauksessa epävarmuutta oikeasta viitteen kirjoittamisesta niin opiskelijoille kuin opinnäytetyön ohjaajille. Ohjaajaa saattaa hämmentää se, että toisin kuin paperiversiossa, e-kirjassa ei välttämättä ole sivunumeroita. Yleisin syy siihen, miksi e-kirjassa ei ole sivunumeroita, on tekstin erilainen skaalautuvuus sen mukaan, millaisella laitteella aineistoa luetaan. Teksti kokonaisuudessaan on ikään kuin www-sivu.

Kun lähteenä käytetystä aineistosta puuttuu sivunumerointi, on sivunumeron tuottaminen tekstiviitteeseen mahdotonta. Näissä tapauksissa riittää, että  tekstiviitteeseen merkitään lähteen tekijä ja julkaisu- tai päivitysvuosi.

 

Teksti- ja lähdeviite Oppiportti-palvelussa olevaan toimitettuun Lastentaudit-teokseen:

  • Tekstiviite: (Rajantie, Mertsola & Heikinheimo 2016)
  • Lähdeviite: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) 2016. Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 29.3.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00498/do

Teksti- ja lähdeviite Lastentaudit-teoksessa olevaan artikkeliin:

  • Tekstiviite: (Tammelin 2016)
  • Lähdeviite: Tammelin, T. 2016. Liikunnan merkitys lasten kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Teoksessa: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 19.5.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00600/do

 

Teksti- ja lähdeviite Fokus-teokseen Sopimusoikeus:

Tekstiviitteestä puuttuva sivunumero vaikeuttaa tiedon tarkistamista. Kuitenkin useimmissa e-kirjoissa on hakuominaisuus, jota voidaan käyttää viitatun kohdan etsimiseen.

Vuosiluvun merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on www-sivu

Kysymyksiä esitetään usein myös vuosiluvun merkitsemisestä tekstiviitteeseen ja lähdeluetteloon, jos lähteenä on käytetty esim. www-sivua, jolta ei löydy tietoa sivun julkaisu- tai päivitysvuodesta. Kirjallisen raportoinnin ohje ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat ylipäätään ohjeistavat tyypillisesti, että verkkolähteeseen viitattaessa tekstiviitteeseen merkitään julkaisijayhteisö tai sivun otsikko sekä julkaisu- tai päivitysvuosi. Jos julkaisu- tai päivitysvuotta ei ole ilmoitettu, merkitäänkö tekstiviitteeseen silloin lähteen lukemisvuosi? Tätä menettelyä puoltaa se, että näin tekstiviitteen muoto vastaa totuttua Harvard-järjestelmän mukaista nimi-vuosiviitettä. Viite on näin ongelmitta tunnistettavissa tekstiviitteeksi eikä muuksi mahdolliseksi sulkuihin merkityksi lisäykseksi tai tarkennukseksi, jollaiseksi se saatettaisiin tulkita, jos viitteenä olisi pelkästään julkaisijayhteisön nimi.

Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyisessä versiossa ei oteta sähköisten lähteiden osalta kantaa tapauksiin, joissa lähteessä ei ole mainintaa julkaisu- tai päivitysvuodesta. Ohjeessa kuitenkin neuvotaan painettujen lähteiden osalta, että tilanteissa, joissa painetusta lähteestä puuttuu julkaisuvuosi, voidaan vuosi korvata lyhenteellä n.d. (no date). Yhdenmukaisuuden vuoksi samaa menettelyä voidaan käyttää myös www-sivujen ja muun sähköisen aineiston tapauksissa. Vastaavasti sama n.d.-lyhenne merkitään myös lähdeluetteloon.

Standardit ja direktiivit

Varsinkin tekniikan alan opinnäytetöissä viitataan usein standardeihin ja direktiiveihin. Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyinen versio antaa ohjeita ja esimerkkejä pelkästään lakeihin ja asetuksiin viittaamisesta. Standardeihin ja EU-lainsäädäntöön viittaamisessa noudatetaan kuitenkin vastaavaa  mallia.

  • Tekstiviite: (SFS 5989 2012, 15)
  • Lähdeviite: SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. Luettu 3.4.2017. Vaatii käyttöoikeuden. https://online.sfs.fi/fi/index.html.stx

 

 

Kuten tekstin alussa todettiin, sähköisten lähteiden kirjo on laaja. Erilaisia lähdetyyppejä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa vielä lisää. Kirjallisen raportoinnin ohjeen haasteena on pysyä täydennyksissä ajan tasalla. Koska kaikkia mahdollisia tilanteita ei voida esimerkein havainnollistaa, joudutaan merkitsemistapojen suhteen joskus tekemään kompromisseja. Kun tiettyyn merkitsemistapaan on päädytty, on tärkeää, että sitä noudatetaan johdonmukaisesti.

Teksti: Jari Suojoki, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto-ja tietopalvelut

2017_Suomi100_kuvaAineistonäyttely Pääkampuksen kirjastossa huhtikuussa

Tänä vuonna on aika juhlia Suomen itsenäisyyden sadatta juhlavuotta. Suomi 100-ohjelmaan on suunniteltu runsaasti hankkeita ja tapahtumia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomen historian suurimmat juhlat ovat siis käynnissä, huipentuen itsenäisyyspäivän 6. joulukuuta tienoille. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä.

TAMKin Pääkampuksen kirjastoon on Suomen juhlavuoden kunniaksi koottu aineistonäyttely kirjaston kaikista toimipisteistä teemanaan ”Elämää Suomessa”. Näyttelyssä on monipuolisesti aineistoa Suomen lähihistoriasta ja kulttuurista.

Maamme menestystarina itsenäisyytemme ajalta on kaikille tuttu. Aika heikoista lähtökohdista Suomi on noussut yhdeksi maailman parhainta elintasoa nauttivista valtioista. Nyt on hyvä aika palauttaa mieliimme lähihistorian menestykset ja joskus dramaattisetkin vaiheet. Ylpeyden aihetta toki riittää. Suomi on monessa kansainvälisessä vertailussa kärjessä, niin koulutuksessa kuin sosiaalisessa yhdenvertaisuudessa. Suomalainen kirjastolaitos on myös maailman huippua ja monella tapaa ainutlaatuinen. Se on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten sivistystason nousuun ja kansalaisten tiedon lisäämiseen.

Kannattaa muistaa myös Kirjojen Suomi -verkkokirjastohanke. Ohjeet e-kirjojen käyttöön on luettavissa kirjaston sivuilta. Kirjakokoelmaan voi tutustua TAMK Finnasta löytyvän listan avulla. Kirjoja voi vapaasti lukea vain vuoden 2017 ajan.

Ylen toimittajat ovat valinneet 101 kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Sadan vuoden aikana kirjallisuus on muuttunut samoin kuin koko yhteiskunta. Nyt mahdollisuus tutustua suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, ja samalla innostua lukemisesta tai löytää unohtuneita klassikoita.

Finna.fi on hakupalvelu, missä voi kätevästi tutustua Suomen kulttuuriperintöön. Yhteen palveluun on kerätty sadan eri organisaation aineistot. Samalla haulla voi löytää kuvia vaikka eri museoiden arkistoista. Viime vuonna Finnassa otettiin mukaan uusi hakuominaisuus, minkä avulla voi katsella vapaasti jopa 200 000 kuvaa.

Jos klassinen musiikki kiinnostaa Sibeliuksesta Saloseen, Naxos Music Library on käytössä TAMKin kirjaston palveluna. Tarkemmin palveluun voi perehtyä klikkaamalla tätä uutislinkkiä. Naxos tarjoaa musiikin kuuntelumahdollisuuden sekä musiikkiaiheisia videoita.

Linkkejä juhlavuoden ohjelmaan:

smartphone

Minulla on älypuhelin, tai ei se oikeastaan ole minun vaan TAMKin. Tai vielä tarkemmin minulla oli TAMKin älypuhelin, ei ole enää. Olin ruokailemassa ja laskin sen ikkunalaudalle ja siihen se jäi, ei löytynyt, kun menin takaisin hakemaan. Siis vain muutaman minuutin päästä.

Suunnistin Helpdeskiin kertomaan asiasta.

– No ei hätä ole tämännäköinen, suljetaan nyt ensin liittymäsi. Tietosikin ovat turvassa, koska olihan sinulla siinä näytön lukituskoodi käytössä ohjeemme mukaan.

Hups! Ei ollut, kun otin sen pois, vaikka se puhelimen saadessani siihen laitettiin, hankala käytössä, kun se piti naputella jopa kymmeniä kertoja päivässä…

– No sitten tilanne onkin paljon ikävämpi, tai ehkä katastrofaalinen. Olihan sisältö varmuuskopioitu?

Ei ollut!

– Ikävä kyllä sinne sitten menivät kaikki tiedot, numerot, viestit ja valokuvat.

Valokuvat? Niin, myös ne siskon häissä ja tyttären viime kesän rippijuhlissa otetut. Hankalasta tasosta siirryttiin sujuvasti katastrofaaliselle vain sillä, että ilman suojakoodia on pääsy aivan kaikkeen, mitä laite sisältää. Aloin miettiä, että mitä se puhelimeni oikein sisältää, ja hiki nousi pintaan.

Siellähän ovat kaikki omat ja TAMK-meilini, tekstiviestit, yhteystiedot. Ai niin, sieltähän pääsee suoraan myös OneDriveen ja Dropboxiini ja niiden tiedostoihin. Ja ne hassut WhatsApp-viestit, joita kavereiden ja perheen kesken on lähetelty… Kaikki valokuvat, ei ne vielä hävinneetkään, vaan joku voi niitä lähetellä eteenpäin, niitä viihteelläkin otettuja! Ja lasten kuvia! Facebook ja vielä TAMKinkin Facebook, mitä jos joku nimissäni kirjoittelee sinne ihan mitä sattuu. Apua, myös TAMKin Twitterin kautta voi heittää minuna herjaa, vaikka Donaldille!

Tässä vaiheessa hiki alkoikin olla jo kylmää. Se, mitä helpparin päivystäjä (joka ymmärtää tietotekniikkaa huomattavasti minua paremmin) sanoi seuraavaksi, oli sitten se todellinen tyrmäys.

– Mobiilivarmenteen kadottaminen, jos sekin oli tehdasasetuksen mukainen 0000, on suunnilleen sama asia kuin sinulla olisi pankkitunnukset kateissa, tai ”lahjoitettuna” jollekulle. Mobiilivarmenne on se puhelimen avulla tehtävä tapa identifioida henkilöllisyytesi, jota Soneran kaverit täällä juuri jokunen viikko sitten olivat markkinoimassa. Sen avulla nimissäsi voi tunnistautua palveluihin ja hankkia rahoituksella – vaikka auton.

– Sitten vielä, jos nettiselaimessasi on kaikkien tietojen tallennus ja synkronointi päällä – näin taitaa ainakin Googlella olla oletuksena – tätä kautta on pääsy myös kaikkiin Google-hakuihisi, mietipä hetki mitä ne sinusta kertovat. Jos olet ostanut jotain luottokortillasi, niin tiedot voi sieltä kaivaa, varmaan samalla löytyy henkilötunnuksesi. Oletko käynyt Omakannassa, sitten sieltä saa terveystietosi. Kotiosoitteesi löytynee?

– Kun selain on tallentanut tunnuksia ja salasanoja käyttämiisi palveluihin, niin nyt niihin voi päästä joku muu! Pääsy sähköpostiisi on pääsy oikeastaan ihan mihin vain, jos salasanan resetointiviestit tulevat muista palveluista puhelimessa oleviin sähköposteihin. Tadaa, täydellinen identiteettivarkaus ja mahdollisuus aika pahaankin kiusantekoon ja rikoksiin.

Tässä sitä sitten ollaan!

Tämä tarina on – onneksi – fiktiota, mutta se voisi olla myös faktaa. Jokaisen on omalla kohdallaan syytä suorittaa alla kuvatut toimenpiteet, joilla voi suojata itsensä tämänkaltaiselta kohtalolta.

  1. Varmuuskopioi laitteesi ja sen sisältämät tiedot ja tiedostot, mielellään ainakin kahteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun ja/tai ulkoiselle kovalevylle.
  2. Käytä näytön lukituksessa suojakoodia, joka on mahdoton arvata.
  3. Vaihda myös SIM-korttisi koodi pois tehdasasetuksesta (0000, 1234 tms.).
  4. Samoin vaihda Mobiilivarmenteen koodi vielä erikseen ja sekin eri koodiksi kuin nuo muut.
  5. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista nettipalveluissa, jotka sen mahdollistavat.
  6. Älä käytä samoja salasanoja useissa eri palveluissa – yksi kun paljastuu, paljastuvat muutkin.

Tämä fiktio voi muuttua faktaksi ihan kenelle tahansa, joten jos tarvitset apua koodien ja suojauksen kanssa, niin rohkeasti vaan yhteyttä TAMKin Helpdeskiin. Siellä autetaan ja palvellaan näissäkin asioissa.

TAMKin matkapuhelimen käyttäjän tietoturvaohje löytyy TAMKin intranetistä.

Tarinankertojat
Matti Pietilä ja Antti Salo

Kuva: Pixabay, geralt

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis ja Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

Kuva: Marjatta Ojala

 

2017_kaikki_aineistotMaaliskuussa TAMKin kirjastossa on esillä eri toimipisteiden aineistoja. Tule tutustumaan eri alojen aineistoihin ja lainaamaan itsellesi jotain uutta ja erilaista!

TAMKin kirjasto Mediapoliksessa

TAMK Media on 400 opiskelijan ja 40 henkilöstöön kuuluvan toimipiste Tohlopissa. TAMK Kirjasto Mediapolis palvelee erityisesti Mediapoliksessa työskenteleviä, mutta on myös kaikkien muiden TAMKilaisten ja tamperelaisten käytettävissä.

Mediapolikseen tulijoita tervehtii aulainfo ja aulakahvio, josta on mukava seurata Yle Tampereen Radion lähetystä. Muualta löytyvät YLEn tilat ja studiot, Technopoliksen audiotoriot, kokoustilat ja ravintolat sekä noin 30 yrityksen tilat. TAMKin ja Tredun opetustilat on sijoitettu Future-siiven kerroksiin. Maantasokerroksesta löytyvät TAMKin opettajat ja opintopalvelut, työmestarit ja av-kioskit sekä TAMK Mediapoliksen kirjasto.

Kirjaston edustalla on ns. kirjastoaula, johon on sijoitettu lehtikokoelma, oleskelu-työtilaa sekä pari tietokonetta ja monitoimilaite. Koska aulasta on kulku opettajainhuoneeseen, opintotoimistoon, opon huoneeseen ja suurimpaan luokkatilaan, ADAan, aulassa on yleensä väkeä ja toimintaa. Kirjastoaulassa pidetään monenlaisia palavereja ja tapaamisia, ja mm. Tamko pitää täällä vastaanottojaan.

Mediapoliksen kokoelmassa on noin 7 000 nidettä, kun koko TAMKin kirjaston kokoelmassa on 70 000 nidettä. Kokoelma keskittyy median opinnoissa käytettävään aineistoon, muu aineisto lainataan muista TAMKin toimipisteistä.

Eniten Mediapoliksen kokoelmasta lainataan elokuva-alan kirjallisuutta, ja erityisesti leffakokoelma on innokkaasti käytössä. Taiteen opiskelijat selaavat mielellään taide- ja valokuvauskirjoja, kun taas liiketalouden ja johtamisen kirjallisuutta tarvitsevat eniten mediatuottamisen opiskelijat. Muita tärkeitä aloja Mediapoliksessa ovat mm. pelisuunnittelu, visuaalinen suunnittelu ja musiikin tuotanto.

Mediapoliksen kirjaston asiakkaat ovat tottuneet omatoimisuuteen ja itsepalveluun, sillä henkilökuntaan kuuluu vain yksi henkilö. Mediapoliksessa on tavallista, että eri toimintojen henkilöstö auttaa toisiaan eri toiminnoissa. Niinpä kirjaston materiaalin löytämisessä voi auttaa tuotantokoordinaattori tai opintosihteeri ja informaatikko antaa tarvittaessa myös opiskelutodistuksia, opintosuoritusotteita ja ateriatukikortteja.

Olennaista on, että Mediapoliksessa on oma kirjasto, sillä matkaa keskustaan on 8 kilometriä ja bussimatka pääkampukselle kestää yli puoli tuntia. Vaikka digitaalisuus tuo apua palveluun ja kokoelmaan käyttöön, on oma painettu kokoelma välttämätön median ja taiteen opiskelulle ja opetukselle. Mediapoliksessa arvostetaankin kovasti kirjaston kompaktia kokoelmaa.

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis.

 

TAMKin kirjastopalvelut Musiikkiakatemiassa

Pyynikintorin laidalla, Tampereen Musiikkiakatemiallan tiloissa järjestetään TAMKin musiikin koulutus. Talossa on noin 220 TAMKin opiskelijaa, 80 Tampereen konservatorion ammatillisen toisen asteen opiskelijaa ja noin 1 350 musiikkiopistolaista.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee Musiikkiakatemian kirjasto. Enemmistö kirjaston asiakkaista on TAMK Musiikin ja Tampereen konservatorion opiskelijoita ja henkilökuntaa, mutta kirjasto on avoinna myös kaikille muille.

Suurin osa kirjaston aineistosta on nuotteja, joita on yli 14 000. Kirjoja on noin 2 500. Eniten nuotteja on piano- ja laulumusiikin hyllyissä. Niiden lisäksi löytyy kattavasti myös eri jousisoitinten ja puhaltimien nuotteja – kaikki sinfoniaorkesterin soittimet ovat edustettuina.

Kirjastossa on 4 000 cd- ja vinyylilevyä, joita voi kuunnella kirjaston kuunteluhuoneessa tai lainata kotiin. Kirjaston tietokonetilassa on opiskelijoita ja henkilökuntaa varten 5 tietokonetta ja monitoimitulostin. Kaikki asiakkaat saavat käyttää kirjaston sähköpianoa… ja toki myös kuulokkeita, jos julkinen soittaminen ujostuttaa.

Maaliskuun näyttelyä varten Pääkampukselle ja Mediapolikseen valikoitiin erityisesti piano-, laulu- ja kitaranuotteja, sekä kevyempää musiikkia. Näitä kaikkia ja paljon muuta löytyy kirjastostamme enemmänkin. Musiikkiakatemian kirjasto saa säännöllisesti kiitosta laadukkaasta kokoelmasta ja kotoisasta tunnelmasta. Tervetuloa tutustumaan!

Teksti: Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

 

Teksti: Paula Etelänsaari, kirjastoapulainen ja sosionomiopiskelija, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut & Mari Koskimäki, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: pixabay.com, kuvan muokkaus Marjatta Ojala


sosionomintyo_posteriSosionomin (AMK) ihmisläheinen työ ja monipuoliset työskentelymahdollisuudet innostavat useita tuhansia ihmisiä hakeutumaan alalle vuosittain. Myös TAMK kouluttaa usean muun ammattikorkeakoulun tavoin sosionomeja laaja-alaisiin kasvatus-, ohjaus- ja esimiestehtäviin.

Sosionomit rinnastetaan usein yliopistosta valmistuviin sosiaalityöntekijöihin. Sosionomin työ on kuitenkin monesti käytännönläheisempää sekä asiakaskeskeisempää kuin sosiaalityöntekijöiden, ja sosionomien työnimikkeenä saattaakin olla esimerkiksi (sosiaali)ohjaaja, lastentarhanopettaja tai palveluohjaaja. Työtä tehdään niin kunnan, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluksessa. Laajaan työkenttään kuuluvat esimerkiksi lastensuojelu, mielenterveys-, päihde- ja kriisityö, monikulttuurinen työ, vammais- ja seniorityö sekä aikuissosiaalityö. Koko elämänkaaren ja -kirjon parissa työskentelevää sosionomia pidetäänkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, tukijana sekä kehittäjänä muuttuvassa yhteiskunnassamme.

Tänä vuonna TAMKin kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat järjestävät yhdessä Tampereen sosionomiopiskelijat – SOPU ry:n kanssa ”Sosionomin työ nyt ja tulevaisuudessa” -tapahtuman. Asiantuntijaluennoista, vuorovaikutuksellisista työpajoista sekä paneelikeskusteluista koostuva tapahtuma on suunnattu kaikille TAMKin sosionomiopiskelijoille sekä Pirkanmaan alueella työskenteleville sosionomeille. Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan ja siitä toivotaan muovautuvan vuosittainen työelämän ammattilaisia sekä alan opiskelijoita yhdistävä foorumi.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston helmikuun aineistonäyttelyyn on tapahtuman innoittamana koottu kirjallisuutta liittyen sosionomin ammatin eri osa-alueisiin.

Pääkampuksen kirjastoon tulee useita sosiaalialaan liittyviä painettuja lehtiä ja lehdet löydät TAMK Finnan haussa (Sosiaalialan painetut lehdet kirjastossa). TAMK Finnan kautta löydät myös alan e-lehtiä. Näitä voit selata esim. TAMK Finnan kohdassa Haku – Selaa e-lehtiä ja valita haluamasi aihealueen tai kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. e-lehtiä aiheesta social work.

Verkkoaineistoista kannattaa muistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto THL.fi. Sivustolta löydät mm. sähköiset käsikirjat Vammaispalvelujen käsikirja, Lastensuojelun käsikirja ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Sivuston kautta löydät myös Julkarin, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto.

Ajankohtainen aihe sosiaalialalla on maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Tästä aihealueesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua sivustoon Kotouttaminen.fi, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitämä. Sivustolle on koottu tietoa maahanmuuttajien, kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton parissa toimiville.

 

 

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut


Kansallinen Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke pyrkii tehostamaan korkeakoulujen tuottaman tiedon avoimuutta. OKM käynnisti ATT-hankkeen vuonna 2014. Hankkeen tavoitteita ovat:

  • vuonna 2017 Suomi on yksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa
  • avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa
  • tieteen ja tutkimuksen luotettavuuden sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan edistäminen
  • tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden edistäminen.

avoin-tiede-ja-tutkimus-logo (1)ATT-hanke on osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. EU on linjannut strategioissaan, että kaikki Euroopassa tuotettu tieteellinen tieto on avointa vuoteen 2020 mennessä. Aineistojen avoimuutta edellytetään useissa EU-hankeohjelmissa.

Myös tutkimusprojektien ja hankkeiden rahoittajat ovat alkaneet vaatia aineistojen avoimuutta. Mm. Suomen Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista jatkokäyttöä varten.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden tulisi varmistaa tutkimusaineistojen, -menetelmien, ja -julkaisujen avoimuus ja saavutettavuus sekä jatkokäyttö. Yhä enemmän tulisi siis tavoitella läpinäkyvyyttä läpi koko tutkimusprosessin. Näin erilaiset hankkeet, yritykset ja kansalaiset voisivat olla laajemmin hyödyntämässä tutkimuksissa tuotettua aineistoa.

Tämä toimintakulttuurin muutos tarjoaa mahdollisuuden tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille saavuttaa lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä tehostaa laatua. Yksinkertaiselta kuulostava muutos tuo mukanaan kuitenkin paljon haasteita. Ratkaistavia ja huomioitavia asioita ovat mm.

  • aineistojen luottamuksellisuus ja tietosuoja (sensitiiviset aineistot, henkilötiedot ja liikesalaisuudet)
  • tutkimuseettiset kysymykset
  • juridiset kysymykset, sopimukset ja luvat
  • käyttö- ja tekijäoikeudelliset asiat (missä, miten ja kuinka kauan säilytämme aineistoja, kuka niitä voi käyttää)
  • tietojärjestelmät ja niiden lisensiointi.

Näiden asioiden lisäksi tarvitaan osaamista mm. aineistojen elinkaaren hallintaan ja aineistoon sisältyvien tunnistetietojen käsittelyyn.

Ammattikorkeakouluissa uusia avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoja voidaan soveltaa mm. TKI-toiminnassa, hankkeissa ja opetuksessa. Opiskelijat voivat olla myös aktiivisesti mukana tutkimustietoa keräämässä ja hyödyntämässä. TAMKin opiskelijat ovat hyödyntäneet Tietoarkiston Aila-palveluun tallennettuja tutkimusaineistoja opiskeluissaan.

Haasteita ammattikorkeakouluympäristössä avoimuuteen tuovat mm. eri projektien ja hankkeiden monimuotoisuus ja niistä syntyvien aineistojen kirjo; syntyvät aineistothan voivat olla esimerkiksi erilaista mittaus- tai haastatteludataa, palautteita, osoitteistoja, oppimateriaaleja, tapahtumia, ideoita, toimintatapoja ja niin edelleen. Myös yritysten osallistuminen hankkeisiin ja liikesalaisuudet rajoittavat aineistojen julkaisua.

Ensi askelia avoimuuteen on otettu ammattikorkeakouluissa muun muassa

  • tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamisen tehostamisella (julkaisujen näkyvyys),
  • määrittelemällä korkeakoulun oma aineistonhallinta- tai datapolitiikka,
  • yhteisien toimintatapojen ja ohjeistusten määrittämisellä sekä
  • avoimen tieteen tukipalveluiden kehittämisellä

Hankkeiden ja projektien käynnistyessä yksi keino avoimuuden varmistamiseksi on aineistonhallintasuunnitelman tekeminen. Silloin jo ensi metreillä mietitään aineiston elinkaareen, säilytykseen ja oikeuksiin liittyvät asiat. Siinä voidaan määritellä myös, avataanko koko aineisto vai vain jokin osa aineistosta jatkokäyttöä varten.

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, joka päivittyy tutkimuksen tai projektin edetessä. Sen avulla on mahdollista säästää kustannuksia ja aikaa. Valtakunnallisesti aineistohallintasuunnitelman tekemiseen on tarjolla DMPTuuli-työkalu, joka on otettu käyttöön jo useissa ammattikorkeakouluissa.

Käynnissä olevan ATT-hankkeen avulla ollaan korkeakouluissa päästy avoimuudessa jo hyvin eteenpäin ja käytänteitä kehitetään jatkuvasti. TAMKissa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapojen soveltamisessa ollaan alkuvaiheissa. TKI-toiminnalle avoimuus on mahdollisuus lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tuottaa laajemmin avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.

Aiheesta lisää: Avoin tiede ja tutkimus

Horizon 2020: Work Programme update supports competitiveness through open science

Aineistohallinnan käsikirja, Tietoarkisto

Tampereen yliopiston datapolitiikka

Tampereen teknillisen yliopiston datapolitiikka

Teksti: Marja-Leena Gustafsson, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut
Kuva: pixabay.com, muokkaus Marjatta Ojala

 

uusivuosi2017Vuoden vaihtuessa tarkastelemme kaikki hetkittäin kulunutta vuotta ja pohdimme tulevaa uutta vuotta. Päättynyt vuosi on sisältänyt niin iloa ja onnistumisia kuin surua ja vastoinkäymisiä.

Monesti mietimme, mitä asioita voisimme tehdä toisin alkavan vuoden aikana kodin piirissä, työelämässä, harrastuksissa tai oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Tällaisiin aiheisiin ne uudenvuodenlupaukset yleensä liittyvät.

Uudenvuodenlupaukset ovat aika usein radikaaleja lupauksia oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Lupaukset kestävät yleensä kuukauden tai kaksi ja sitten palaamme taas entisiin tapoihimme.

Kirjallisuudesta voisi olla apua uusien ideoiden tai näkökulmien etsimiseen. Lukemalla muutaman kirjan saattaa saada jonkun oivalluksen itselleen, vaikkei mitään lupauksia tekisikään – ehkä ne myös kantavat pidempään.

Kirjaston tarjoamaan kirjallisuuteen tutustumalla voit löytää uuden harrastuksen alkavalle vuodelle. Tässä muutamia poimintoja kokoelmasta, joihin kannattaa tutustua:

 

Onnellisuus

Liikunta ja ravinto

Lihaskunto

Henkinen hyvinvointi

Laihduttaminen

Söisinkö vai en?: tämä kirja kannattaa lukea ennen kuin sukeltaa erilaisten dieettikirjojen saloihin.

Laihdu ilman nälkää: tässä oppaassa perehdytään hiilihydraattipitoiseen dieettiin.

2:2:3 Aineenvaihduntadieetti: perustuu syömisten vuorotteluun, viikon aikana syöt kolmella eri ruokavaliolla, pudottaa painoa siis nopeasti ja kestävästi.

Voit tutustua Terveysportin sairaanhoitajan tietokantaan, josta löydät ammatillista tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen.

Muut vinkit

Neulominen on nyt trendikästä ja rentouttavaa ja lisää aivojen vireyttä. Käsitöiden tekeminen ja käsillä puuhastelu on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän ihmisen hyvinvointia, parantavan aivoterveyttä ja kehittävän muistia sekä ylläpitävän positiivista mielialaa.

Uuden vuoden voi myös aloittaa ihan hidastamalla tahtia. Kiireetön suhtautuminen aikaan ja tekemiseen voi tuoda uutta sisältöä elämään.

Tai hyggeillä eli rauhoitutaan, kotoillaan ja käperrytään lämpimään aina kun se on mahdollista! Tanskalaisten hyggeily on tullut Suomessakin tänä syksynä terminä tutuksi. Se on kotoilua ja yhdessä hengailua pimeinä syys- ja talvi-iltoina. Sitä voidaan myös kutsua hidastamiseksi. Keskeistä on että nautitaan pimeän vuodenajan suomasta joutilaisuudesta. Ei olla tehokkaita ja suorituskeskeisiä, vaan tunnelmoidaan. Aistitaan ja uppoudutaan hetkeen. Ei kiirehditä mihinkään, ei edes ajatuksissa. Sytytetään kynttilöitä, haudutetaan teetä, laitetaan villasukat jalkaan ja syödään suklaata. Luetaan lempikirjaa, palataan vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Loikoillaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9296289.

Tästä lähtee hieno oman näköinen uusi vuosi käyntiin!

 

Kirjastolaisen kirjavinkkaus 24.12.2016

100 Christmas carols for ukulele Hal Leonard Corporation, 2015. ISBN: 9781495025679

100 Christmas carols for ukulele

Hal Leonard Corporation, 2015.
ISBN: 9781495025679

100 Christmas carols for ukulele

Joululauluja rakastavan ukulelensoittajan aarre. Yksissä kansissa, aakkosjärjestyksessä sata englanninkielistä joululaulua. Kirjan käyttö toki vaatii perehtyneisyyttä nimenomaan englanninkieliseen joululauluperinteeseen. Osa lauluista on tuttuja myös suomalaiselle, mutta suurin osa ei. Kun ostin kirjan itselleni, hain kirjastosta pari levyllistä Christmas caroleja ja päätin opetella joukon uusia lauluja tänä jouluna.

Itselleni tuttuja lauluja ovat mm. Angels we have heard on high, Away in a manger, Coventry carol, Ding dong! Merrily on high, Deck the hall, The first Noel, God rest ye merry, gentlemen, Hark! The herald angels sing, The holly and the ivy, O holy night, Silent night, The twelve days of Christmas.

Sovitukset ukulelelle sopivat sormiin ja suuhun. Soinnut ovat mukavat ja laulut kulkevat sopivalla korkeudella. Kirja on nidottu, mutta sen saa reilusti avattua, joten se pysyy myös auki.

 

 

Huovi – Perkiö – Louhi Lastenhuoneen laulukirja Tammi, 2016. ISBN: 9789513183608

Huovi – Perkiö – Louhi
Lastenhuoneen laulukirja
Tammi, 2016.
ISBN: 9789513183608

Huovi – Perkiö – Louhi
Lastenhuoneen laulukirja

Jos laulukirjan tekijöinä ovat Soili Perkiö, Hannele Huovi ja Kristiina Louhi, tietää jo kirjan kannen nähdessään, mitä tuleman pitää. Lastenhuoneen laulukirjaan on koottu yli 140 Huovin ja Perkiön suosittua lastenlaulua ja lisäksi 25 uutta laulua. Vankat ja kokeneet ammattilaiset ovat asialla, ja niinpä laulukokoelma on valloittava, viihdyttävä, hauska, tunteellinen, pedagoginen ja vielä kaunis. Kristiina Louhen kuvitus on herkullista. Ensimmäisellä sivulla tanssii kaksi hiirtä. Toinen soittelee samalla kampaa ja toinen tanssii vanhan Riihimäen lasin Karhula-purkin kannen päällä. Tästä se lähtee! 

Heinikossa heiluvassa,
röyhyänsä hepsuttaa,
heinikossa heiluvassa,
varvasvauvaa naurattaa.

Lehmä tanssii -laulussa lauletaan:

Lupsuttelee, lopsuttelee,
kuperkeikan kopsuttelee,
lempeästi, lupsakasti,
maito tanssii makoisasti.

Perkiön sävellykset ovat mukavia pikku lauluja, yksinkertaisia ja mieleen jääviä. Lasten on helppo oppia ne. Huovin sanoitukset vetoavat myös mummoikäiseen, mutta helposti lauluja lauleskelee myös taapero. Louhen kuvat antavat laulukirjalle ihan oman arvonsa. Tämä on kuvakirja, jossa on nuotteja – tai nuottikirja, jossa on kaunis kuvitus. Lisäksi kirja toimii myös runoteoksena.

Kirjan lopussa on vuotuisjuhlien esittelyä 10 sivun verran.
Kunpa liitteenä olisi vielä cd-äänilevy!

Tunturi tähyää järven jäätä,
pakkasen parta hilisee,
salaisessa hämärässä,
tonttujen kellot kilisee.
 

Teksti: Leeni Pukkinen, informaatikko, TAMK Kirjasto- ja tietopalvelut.