Posts in the Sorvin ääreltä – asiantuntijoiden juttuja category

Teksti ja kuvat: Piia Pälä, alumni, yrittäjä, Brand & Visual Designer

 

Mitä saadaan, kun yhdistetään entinen TAMKilainen, yrittäjyys ja isänmaallisuus? Siitä syntyy esimerkiksi yhden graafisen suunnittelijan kirjoittama, sata runoa kattava runoteos, joka päätyi osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden virallista ohjelmaa.

Hei kaikki, olen Piia, TAMKin alumni. Valmistuin vuonna 2010 viestinnän koulutuksesta visuaalisen suunnittelun linjalta, silloisesta Finlaysonin toimipisteestä. Olen tehnyt työuraani markkinointitoimistoissa muun muassa graafisena suunnittelijana ja AD:na. Nyt olen toiminut pari viime vuotta päätoimisena graafisen alan yksityisyrittäjänä Skyway Creative -toiminimellä.

Toimin brändäyksen, graafisen suunnittelun, markkinoinnin, visuaalisten konseptien ja konsultoinnin parissa. Ehdin olla myös toista vuotta mukana perustamassa uudentyyppistä C2B2C-verkkokauppa-startupia. Pari viime vuotta on vaatinut hurjasti ankaraa työtä, mutta myös opettanut paljon.

Jännän äärellä

Runoteoksen syntyjuuret ulottuvat muutaman vuoden taakse, jolloin runoja alkoi syntyä kuin itsestään. Julkaisin muutaman runon tuolloin omassa Facebook-profiilissani. Runojen vastaanotto oli huikea ja osa tiedusteli, milloin tulee kirja. Oikeastaan vasta silloin ymmärsin, että saatan muuten olla tässä ihan hyvä.

Usein käy niin, että itsestäänselvyytenä pidetyt asiat ovatkin lopulta juuri niitä juttuja, jotka tekevät jokaisesta meistä ainutlaatuisen. Meillä kaikilla on piileviä kykyjä ja päättelin, että mitä todennäköisemmin olin nyt löytänyt omani.

 

TAMKista medianomiksi valmistunut Piia Pälä pyörittää omaa graafisen alan yritystään samalla, kun työstää 100 runoa Suomen juhlavuoden kunniaksi.

Mutta niin, miksi juuri runot – miksi ei jotain omaan alaan tai ammattiin liittyvää? Henkilö, joka ei ole aiemmin kirjoittanut runoja, päättää tehdä runoteoksen – miksi ei? Hyviä lopputuloksia syntyy, kun on halu haastaa itseään, tarve auttaa muita ja nälkä nostaa rimaa yhä korkeammalle. Niin taisi käydä tässäkin. Lisäksi, itselleen ei aina kannata kertoa ihan kaikkea etukäteen, sen kun tekee vain.

Kun tekee pieniä asioita, niin isot asiat seuraavat perässä

Vaikka työprojekteista ei ollut pulaa, mietin, että upean vastaanoton saaneet runot tulisi julkaista “vielä joskus” ja ”jossain formaatissa”. Toivoin että mahdollisimman moni löytäisi runojen pariin. Ajatus runojen julkaisusta jäi kummittelemaan. Se pelotti, mutta myös kutkutti.

Hyvästä palautteesta rohkaistuneena päätin hakeutua mukaan viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Mikä olisi parempi syy ja ajankohta julkaista runot, kuin Suomen sadas juhlavuosi? Vuodenvaihteeseen oli jäljellä noin 120 päivää – ehdin siis hyvin julkaista juhlavuoden kunniaksi 100 runoa.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan heti kun olin päättänyt asian, oli domain pian varattu, Facebook-sivu perustettu ja hakemus lähetetty Suomi Finland 100 -juhlavuotta organisoivalle taholle Valtioneuvoston kansliaan. Hakemukseen vastattiin nopeasti ja sain käynnistettyä projektin täysillä syyskuun alkupuolella. Ei tullut kirjaa – tuli Suomi 100 runoa. Nyt Suomi 100 runoa -teos on kaikkien luettavissa Facebookissa sekä verkkosivuilla.

Ei aivan perinteisimpiä runoja

Vaikka et pitäisi runoudesta, saatat siitä huolimatta löytää vaihtelevan aiheisista runoista jotain itsellesi. Suomi 100 runoa -teos on kokoelma kolmekymppisen ajatuksia, kokemuksia, mietelmiä ja muistokirjoituksia meille suomalaisille.

Teoksen runojen on sanottu olevan sielukkaita, väkeviä, koruttomia, pohtivia, älykkäitä, moniulotteisia, ajattomia, minimalistisia, jopa mystisiä. Ne porautuvat suomalaisen ihmisyyden ytimeen. Toivon että runoista on mahdollista löytää ikäpolvesta riippumatta oma henkilökohtainen ja syvempi merkityksensä. Runot on suunnattu kaiken ikäisille ja omistettu kaikille meille.

Siispä lämpimästi tervetuloa runojen pariin! Uusia runoja julkaistaan lähes päivittäin vuoden loppuun asti.

 

Menestystä kaikille opintoihin ja hyvää juhlavuotta toivottaen,

 

Piia Pälä

Alumni, yrittäjä, Brand & Visual Designer ja näköjään nyt myös esikoisrunoilija 

 

Teksti: Kirsi Saarinen ja Minna Metsäportti

___

TAMKissa on ollut syksystä 2016 lähtien mahdollista suorittaa Professional English for Nurses ja Technical English for Professionals -opintojaksot niin sanottuna Fast Track -kurssina. Fast Track on yhteinen verkossa suoritettava opintojakso sellaisille tekniikan ja terveysalan opiskelijoille, joilla on hyvä englannin kielitaito ja jotka perustellusti haluavat nopeuttaa englannin kielen opintojaan. Opintojaksolle haetaan erillisellä hakemuksella, jolla opiskelijat osoittavat sekä kielitaitonsa tasoa että myös antavat tietoa taustoistaan englannin kielen käyttäjinä ja oppijoina.

Tabulapohjainen Fast Track kestää viisi viikkoa huipentuen opiskelijoiden moniammatillisissa tiimeissä ideoimiin, suullisesti esitettäviin lopputöihin. Näiden valmistelussa opiskelijat hyödyntävät ja soveltavat oman erikoisalansa näkökulmia ja samalla tutustuvat toisten opiskelijoiden ammattialaan. Lopputöinä opiskelijat ovat tuottaneet muun muassa seuraavia oivaltavia tuotoksia: Work Safety in Various Working Environments, Healthy Building, Robot Assisted Surgery ja Virtual Reality in Health Care.

Opintojaksolla työskentely perustuu itseohjautuvuuteen, yhteistoiminnallisuuteen ja reflektioon. Opiskelijat valitsevat omaan erikoisalaansa liittyvää aineistoa (esimerkiksi videot ja tieteelliset julkaisut) ja työstävät näitä eri tavoin yhteisillä oppimisalustoilla. Opiskelijat arvioivat omaa ja toisten oppimista sekä antavat palautetta toisilleen. Kommunikointi on avointa – sekä tuotokset että niistä saatu palaute ovat kaikkien luettavissa.

Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on harjoitella ja pohtia, mitä onnistunut ammatillinen viestintä (Successful Professional Communication) pitää sisällään ja miten se saavutetaan. Mielestämme tämä tavoite saavutettiin kahdella edellisellä Fast Track -opintojaksolla.

Fast track -matka jatkuu ja mukana on tällä kertaa myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita, jotka tuovat kulttuurisen ulottuvuuden opintojaksolle.

Tiimivalmennus ja valmentava opettajuus näyttäytyvät useimmiten yksittäisen opintojakson tai opetuskerran metodina. Meille TAMKin maakuntatoimipisteissä liiketaloutta opettaville koko tradenomitutkinto on yhtä valmentamista. Tavoitteena on integroida opintokokonaisuudet toisiinsa ja noudattaa valmennuspedagogiikkaa kaikessa työskentelyssä.

Työmuotona sataprosenttinen valmentaminen on haastavaa, mutta antoisaa. Kun perinteisessä opetuksessa jokainen huolehtii vain omasta opintojaksostaan, on meidän mallissamme kaikkien valmentajien hallittava koko opintosuunnitelman sisältö. Opintokokonaisuuksien integrointi ei onnistu, jos tietoisuus koko opintokokonaisuudesta ei ole kaikilla hallussa.

Kaikki valmentajat osallistuvat kokonaisuuksien suunnitteluun. Tradenomiopinnot on jaettu puolen vuoden moduuleihin. Jo edellisen moduulin puolivälissä jokainen valmentaja käy tutustumassa seuraavan puolen vuoden tarjontaan ja esittää rohkeasti omat ajatuksensa siitä, mitä hänen mielestään seuraavan puolen vuoden aikana tehdään – miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan sekä millaiset metodit tukevat oppimista tehokkaimmalla mahdollisimmalla tavalla.

Toki apunamme on myös kokemus siitä, miten sama homma edellisen ryhmän kanssa tehtiin.

Yksittäisille opintojaksoille valitaan vastuuvalmentaja, joka tekee tehtävien hienosäädön ja huolehtii siitä, että työmäärä pysyy suhteessa opintopisteisiin. Silti se lähes aina ylittyy. Integroiduissa isoissa ameebamaisissa tehtävissä on suuri riski sortua liikaan kunnianhimoon, mikä tarkoittaa rutkasti liikaa työtunteja niin opiskelijoille kuin valmentajillekin. Tehtäviä ei saa myöskään olla liian vähän.

Tämän jälkeen valmentajatiimi pohtii yhdessä ehdotettuja tehtäviä ja pyrkii rakentamaan niiden pohjalta mahdollisimman eheän kokonaisuuden – mitä muutellaan vielä useita kertoja matkan varrella. Suunnittelutyö on siis käytännössä vähintään kolminkertainen perinteiseen opetukseen verrattuna.

 

Oppimistulokset ovat hyvin nähtävissä

 

Oppimistuloksia tarkasteltaessa ja yksittäisten opiskelijoiden kehitystä seurattaessa on valmis liputtamaan valmennuksen puolesta. Työ on ollut sen arvoista. Yksilölliset kehityskaaret ovat parhaimmillaan huikaisevia ja opiskelijapalautekin on pääosin positiivista. Paitsi alussa. Etenkin aikuisilla mielikuva perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ja pelkistetyistä tehtävistä elää tiukassa.

Vaikka säännöllisesti joudummekin perustelemaan metodista valintaamme, kuulen vuosittaisissa tuutorikeskusteluissa useita kertoja, ettei perinteistä opetusta kaivata enää takaisin. Valmennuksellista otetta joutuu silti kieltämättä välillä perustelemaan myös itselleen ja valmennustiimilleen.

Luovan kaaoksen kanssa eläminen on ajoittain raskasta. Olisi paljon helpompaa huolehtia vain omasta opintojaksostaan, vain juuri siitä aihealueesta, joka on omaa parasta asiantuntemustasi. Olisi paljon helpompaa käydä vetämässä Power point -sulkeiset parina tuntina kuukaudessa sen sijaan, että on paikalla kaksi peräkkäistä ylipitkää työpäivää. Numeraalisen tentin perusteella tehty arviointi olisi helpompaa kuin isojen tehtäväkokonaisuuksien prosessin ja lopputuloksen sekä opiskelijan oman aktiivisuuden ja kehittymisen arviointi.

Mutta perinteisenä opettajana ei pääsisi samalla tavalla herkuttelemaan oman työnsä tuloksilla. Opettajana ei pääsisi niin lähelle opiskelijan osaamista kuin valmentajana, ei näkisi kehittymiskaarta samoin kuin valmentajana – eikä pääsisi samalla tavalla konttaamaan omalle epämukavuusalueelleenkaan.

Valmennuksessa tulee aina myös epäonnistumisia. Emme juhli niitä kansainvälisen peliyhtiön tapaan, mutta väittäisin meidänkin ottavan niistä opiksemme. Samaa virhettä ei toisteta ja epätäydellinen suoritus antaa aina mahdollisuuden päästä seuraavalla kerralla lähemmäs täydellisyyttä. Se tarkoittaa myös omaa kehittymistä.

Omaa kehittymistä tukee myös yhteisopettajuus. Valmentajia on useimmiten paikalla samanaikaisesti vähintään kaksi. Toinen on assistentin roolissa, jolloin hän oppii valmentajapariltaan uusia aihealueita ja voi samalla terävöittää tämän ohjausta omilla spontaaneilla kommenteillaan. Samanaikaisopetuksessa myös kollega omine työtapoineen tulee tutuksi, eikä opettaminenkaan ole enää niin yksinäistä puurtamista. Parhaimmillaan parityöskentely on luovaa improvisaatiota.

Valmentajana et ole koskaan valmis. TAMKissa on mahdollista osallistua valmentajakoulutukseen ja jatkovalmentajakoulutukseen. Koko maakuntatiimimme on käynyt molemmat koulutukset ja kerännyt matkan varrelta paljon ideoita talteen. On ollut myös hienoa tutustua oman organisaation muiden yksiköiden opettajiin ja jakaa kokemuksia ja ajatuksia niin valmennuksesta kuin kaikesta muustakin. Yhteiset koulutukset ovat synnyttäneet myös moniammatillista yhteistyötä TAMKin sisällä.

Seuraava askel valmentajakoulutuksissa voisikin olla työelämäyhteistyöhön panostaminen – valmentaminen yhdessä yritysten kanssa.

 

Heli Antila

lehtori, liiketoiminta ja palvelut

Päävalmentaja, Mänttä-Vilppula ja Virrat

Teksti: Leena Stenman, TAMKin viestintäpäällikkö, Tampere3-viestinnän ja markkinoinnin projektiryhmän jäsen
Kuva: Nina Riutta

___

Tulipa elävästi mieleen korkeakoulufuusio kahdeksan vuoden takaa, kun luin TTY:n ylioppilaskunnan kannanottoa fuusioituvan yliopiston nimeen. Kahden pirkanmaalaisen ammattikorkeakoulun, PIRAMKin ja TAMKin yhdistymisen alla käytiin myös nimikeskustelua, ja ihan aiheesta.

Pelko siitä, että oma yhteisö sulautetaan osaksi toista, on aito ja ymmärrettävä. PIRAMKilaiset pohtivat: miksi luopuisimme omastamme ja suostuisimme toisen jo olemassa olevan nimeen? TAMKilaiset miettivät: häivytetäänkö meidän hieno oma historia, kun rinnalle tulee se toinen ammattikorkeakoulu?

Nimivaihtoehtoja silloinkin esitettiin, niitä punnittiin, ja lopulta tehtiin päätös. PIRAMKista tuli TAMK, muttei vanha TAMK, vaan aivan uusi. Keskustelua voi jatkaa loputtomiin, mutta jossain vaiheessa on tehtävä ryhdikkäitä linjapäätöksiä, jotta päästään eteenpäin. Tässä työssä uutta TAMKia auttoi brändäys: uuden identiteetin määrittely, uusi sanoitus, uusi visuaalinen ilme. Näiden avulla päästiin alkuun, eikä jäänyt epäselväksi, että vanhaan ei ole enää paluuta.

Olihan meillä PIRAMKilaisilla oma identiteettikriisimme. Joillakin se kesti 10 minuuttia, joillakin vuoden tai kaksi, jotkut eivät päässeet siitä yli koskaan. Mutta valtaosa porukasta näki uuden tilanteen mahdollisuutena, ja se oli tärkeintä. Tulokset puhuvat puolestaan.

Sanavalinnat ovat äärimmäisen tärkeitä tilanteessa, jossa osapuolilla on erilaisia näkemyksiä tulevaisuudesta ja jossa on tunteitakin pelissä. Viestijät liikkuvat neutraalilla alueella ja yrittävät löytää oikeita tapoja ilmaista asioita niin, että jokainen mukana oleva tunnistaa kuuluvansa joukkoon. PIRAMKin ja TAMKin sisällä muutosviestintä rakentui ajatukselle, että olemme yhdessä rakentamassa jotakin uutta. Millainen siitä uudesta tulee, riippuu meistä itsestämme.

Muutos ei tapahdu hetkessä, sille on annettava aikaa – ja hieman buustiakin. Kati Kerosen ja Katri Tannin tuoreessa Sisältöstrategia – Asiakaslähtöisyydellä tulosta -kirjassa korostetaan brändin rinnalla sisällön merkitystä ja yhteisön osallistamista sen näkyväksi tekemiseen ja siitä puhumiseen.

PIRAMKin ja TAMKin fuusiossa meni noin kaksi vuotta, että oma väki lakkasi puhumasta ”meistä” ja ”niistä”, ja yhteinen nimi alkoi tuntua omalta. Näin tulee käymään myös Tampereelle syntyvässä uudessa yliopistossa ennen pitkää. Sitä ennen koko korkeakouluyhteisö ansaitsee uuden näyttävän startin. Ja ihmiset, jotka ovat rakentamassa uutta yhteisöä, ansaitsevat syyn puhua ylpeästi – meistä.

Lue lisää Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun fuusioviestinnästä:
Entäs ny? Muutosviestintää sarjakuvan keinoin, PIRAMK ja TAMK 2009–2010 (Anne Autio, Nina Riutta)

 

Miten hyödyntää digitaalisuutta ohjauksessa ja opetuksessa?

Digiosalliseksi-hankkeessa kartoitetaan digitaalisen ohjauksen menetelmiä sekä kehitetään uudenlaisia innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja.

Kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat alle 30-vuotiaat nuoret. Huomio kohdistuu erityisesti perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työpajatoimintaan.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kohderyhmään kuuluville nuorille paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeella lisätään digiosallisuutta, inkluusiota ja yhdenvertaisuutta.

Kuva on muokattu Prisma-sovelluksella. Kuva Digiosalliseksi-työpajasta. Kuvaaja ja lisenssi: Matleena Laakso, CC BY-SA

Nuorten lisäksi toisena merkittävänä kohderyhmänä ovat opetus- ja ohjaushenkilöstö. Heidän valmiuksiaan ohjata ja kohdata erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa pyritään parantamaan. Myös opettajien digitaalisia valmiuksia pyritään parantamaan. Samalla tuetaan opettajan roolin muuttumista ohjauksellisempaan ja valmentavampaan suuntaan.

Opettajille ja ohjaajille on Tampereella, Valkeakoskella ja Virroilla järjestetty kevään 2017 aikana kuusi Workshopia, joihin osallistui useita kymmeniä opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvia osallistujia sekä opiskelijoita. Kevään Workshopien materiaalit löytyvät hankkeen Facebook-sivulta.

Digiosalliseksi hankkeen koordinaattorina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajina ovat Kiipulan ammattiopisto, Tampereen seudun ammattiopisto, Silta-Valmennusyhdistys ry sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto.

Syksylle on jo suunniteltu useita workshopeja. Teemoina ovat muun muassa verkon helpot palvelut, valmentava opettajuus ja esteetön Moodle-oppimisympäristö. Syksyn ensimmäinen workshop järjestetään tiistaina TAMKin tiloissa.

  • Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi, kertoo kouluttajana toimiva hankkeen asiantuntija Matleena Laakso.

Valmentavasta opettajuudesta puhutaan puolestaan 5.9. Tredun Santalahdentien toimipisteessä. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

  • Tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille, kertoo kouluttajana toimiva TAMKin lehtori Heli Antila.

Kuva: Tiina Pouhakka. CC BY-SA

Syksyn Digiosalliseksi-workshopit:

Workshop 7: Verkon helpot palvelut

29.8.2017 klo 12-15 TAMK, Tampere
Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi.

Kouluttajana Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24378/lomake.html

Workshop 8: Valmentava opettajuus

5.9.2017 klo 12.30-15.30 Tredu, Tampere
Mitä on valmentava opettajuus? Miten opettajan ja opiskelijan rooli on muuttunut valmennuksen myötä? Digiosalliseksi-hankkeen workshopissa tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24356/lomake.html

Workshop 9: Verkon helpot palvelut (sanapilvet, Padlet ja ajatuskartat)

12.9.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Kuvaus: Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja pääosin ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita. Tutustumme opetuksen näkökulmasta etenkin sanapilviin, Padletiin ja käsitekarttoihin.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24696/lomake.html

Workshop 12: Sähköiset kyselytyökalut

10.10.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Teemana ovat verkon maksuttomat sähköiset kyselytyökalut, joilla voi tehdä monivalintakokeita, aktivoida oppitunteja tai antaa kotona tehtäviä harjoituksia. Pääset ensin kokeilemaan niitä oppijan roolissa ja sen jälkeen voit tehdä oman kyselyn haluamallasi työkalulla. Esillä ovat Kahoot, Quizizz, Socrative ja Quizlet.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24697/lomake.html
Työpajan materiaalit löytyvät tältä Sähköisten kokeiden sivulta

Workshop 10: Moodle – esteetön ja helppo hahmottaa

Workshop järjestetään 16.11.2017 klo 14-16 webinaarina osoitteessa https://connect.funet.fi/digiosalliseksi/
Moodle on yleisesti käytetty oppimisympäristö eri organisaatioissa. Monet opettajista pitävät Moodlea selkeänä ja toimivana, mutta opiskelijapalautteessa oppimisympäristöä pidetään melko usein sekavana ja vaikeana. Haluttuja tietoja ei aina löydetä oppimisympäristöstä toivotulla tavalla. Webinaarissa pohditaan Moodlea esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Esille tuodaan opiskelijoiden kokemuksia sekä luodaan mallia erityisen tuen opiskelijoille soveltuvasta ”helposta” Moodle-kurssista.
Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24384/lomake.html

Lista päivittyy myöhemmin ja kannattaa seurata FB-ryhmäämme

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

____________________________________________

Kykylaakso/BioHub tuotti työelämävalmiuksia ja auttoi verkostoitumaan

Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristö, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat yhden lukukauden opinnot. Uuteen oppimisympäristöön siirtymisen taustaa, opintojen sisältöä ja toteutustapaa on kuvattu 23.1.2017 julkaistussa blogikirjoituksessamme Kykylaakso/BioHub opettaa, miten yrityksissä toimitaan.

Uuden toteutustavan avulla opiskelijoille pyrittiin tuottamaan sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Opiskelijoilta edellytettiin aktiivista tiedonhakua sekä tiedon ja kokemusten prosessoimista ja soveltamista annettuihin työelämälähtöisiin toimeksiantoihin. Opiskelijatiimit muodostivat yhdessä tekemisen kautta yhteistä ymmärrystä biotuote- ja prosessitekniikan alalla tarvittavista tiedoista ja taidoista. Valmennuspedagogiikan avulla tuettiin oppijoiden ja tiimien aktiivista roolia ja ohjattiin vastuunottoon erilaisissa oppimistilanteissa.

Otsikon suora lainaus ”Tehokas ja käytönnönläheinen BPT:n kulttuurikylpy” yhden opiskelijatiimin palautteesta kuvaa hyvin Kykylaakso/BioHubin ideologiaa: tavoitteena on työelämälähtöinen yhdessä tekemällä oppiminen. Oppimistilanteet luodaan mahdollisimman autenttisesti työelämää simuloiviksi. Jotta kytkös yrityselämään olisi mahdollisimman konkreettinen, yhteistyössä on ollut tiiviisti mukana 10 kummiyritystä. Kummiyritysten edustajat ovat vierailleet TAMKissa ja opiskelijat vastaavasti kummiyrityksissä.

Yhteistyö kummiyritysten kanssa toteutui tiiviinä

Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyi jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ja jatkui tasaisesti koko kevään ajan. Kummiyritykset olivat opiskelijoille erinomainen kontakti työelämään. Opiskelijat ehtivät perehtyä kummiyrityksensä toimintaan, ja kummiyritysten edustajat tutustuivat opiskelijoihin. Yhteistyö helpotti merkittävästi opiskelijoiden työllistymistä kesän ajaksi: puolet kaikista harjoittelupaikan saaneista opiskelijoista työllistyi nimenomaan kummiyritykseen. Kummiyritysten oli helppoa ja turvallista palkata kesätyöntekijöiksi jo tutuksi tulleita ja yrityksen toimintatavoista perillä olevia opiskelijoita.

Kummiyritysten kokemus Kykylaakso/BioHubissa mukana olosta oli kaiken kaikkiaan myönteinen. Jotkut kummiyritykset ehdottivat jopa nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja vierailuja.

Toimeksiannot liittyivät kummiyritysten toimintaan

bpt1

Böljy-tiimi esittelemässä Valmetin toimintaa SalesUp-myyntitapahtumassa

Opiskelijatiimit mm. osallistuivat TAMKin Liiketalouden koulutuksen helmikuussa järjestämään SalesUp-myyntitapahtumaan. Tapahtumassa tiimit toteuttivat kummiyrityksen toimintaa ja tuotteita esittelevän ständin. Tapahtumaa edelsi vierailu kummiyrityksessä. Käynnin tarkoituksena oli suunnitella ständin ilmettä ja ständitoimintaa yhdessä kummiyrityksen edustajien kanssa. Myyntitapahtumassa ständillä vieraili mm. haamuostajia, joilta tiimit saivat myönteistä ja arvostavaa palautetta asiakaslähtöistä ja asiantuntevasta viestinnästään.

Samaan aikaan kun osa tiimin jäsenistä vastasi ständistä, muut tiimin jäsenet esittelivät Y-kampuksen Backstagella tiimin kehittelemän virtuaaliyrityksen liikeideaa ja toimintaa mm. yritykselle tehtyjen kotisivujen avulla. Esim. Arvoveden www-sivuihin voi tutustua täältä.

Lukukausi huipentui huhtikuussa Kykylaakso/BioHubin prosessipäiviin, joiden tärkein sisältö oli esitellä kummiyrityksissä käytössä olevat valmistusprosessit. Toimeksiannon valmistelu alkoi itsenäisellä tiedonhaulla, jota seurasi vierailu kummiyrityksissä. Vierailu antoi opiskelijoille mahdollisuuden tarkentaa valmistusprosessin yksityiskohtia ja saada materiaalia ja tuotenäytteitä prosessipäivien esitystä varten.

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

Prosessipäivillä, jotka toteutettiin paneelikeskusteluja hyödyntäen, kukin tiimi piti noin puolen tunnin mittaisen alustuksen prosessistaan.  Kullekin tiimille oli osoitettu opponoiva tiimi, joka oli valmistautunut kysymyksillä, joihin tiimin jäsenet yhdessä vastasivat. Opponoivan tiimin kysymysten jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentoida. Keskustelu oli aktiivista, ja valmentajien myötävaikutuksella varmistettiin, että oppimistavoitteet saavutettiin.

Tiimioppiminen opinnäytetyön aiheena

Opiskelijat pitivät tiimityöskentelystä, ja tiimityöskentelyn nähtiin olevan jopa tärkein osa Kykylaakso/BioHub-ympäristöä. Biotuote- ja prosessitekniikan opiskelija Hannareetta Aalto teki kevään aikana opinnäytetyön Tiimioppiminen Kykylaakso/BioHub-opintokokonaisuudessa keväällä 2017, jonka tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden rooleja tiimissä ja tiimien kehitystä kevään aikana.

Opinnäytetyötä varten opiskelijat arvioivat tiimiensä kehitystä suhteessa tiimiteoriaan.  Noin puolet tiimeistä koki tiiminsä päässeen kypsän toiminnan vaiheeseen, puolella tiimeistä kehitys oli rikkonaisempaa. Kaikki pääsivät kuitenkin harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, jakamaan osaamistaan, ottamaan vastuuta ja saamaan onnistumisen kokemuksia esimerkiksi kummiyritysten prosesseja esittelevään prosessipäivään liittyvää toimeksiantoa työstettäessä ja esiteltäessä.

Kehittäminen jatkuu

Lopuksi lainaus yhden opiskelijatiimin Kykylaakso/BioHubia koskevasta palautteesta:

”Hiomaton timantti. Kykylaaksossa on paljon hyviä asioita, mutta myös parannettavaa. On tykätty ja voimme suositella.”

Kykylaakso/BioHubin ensimmäinen toteutus on antanut meille valmentajille arvokasta kokemusta ja hyvät lähtökohdat jatkuvaan kehittämiseen. Onnistumisista pidämme kiinni ja tunnistettavia kehittämiskohteita olemme jo lähteneet viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palveleva Kykylaakso/BioHub.

 

 

 

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: Marjatta Ojala

2017_Voimaannu_luonnostaMiten mahtava onkaan kevät! Auringon lämpö, lintujen laulu, puron solina ja vihertävä maa.
Luonnossa käveleminen herkistää aistit ja antaa mielenrauhaa. Luonto on monelle kävelymatkan päässä. Metsä tai luonnonpuisto on mahdollista saavuttaa jopa polkupyörällä tai linja-autolla.

Terveyttä ja mielenrauhaa

Arki on monesti kiireistä ja aikataulutettua. Työ, opiskelu, vapaa-aika ja niiden yhteensovittaminen aiheuttavat stressiä. Tietotulva tai kaupungin hälinä saattavat myös uuvuttaa. Luontokokemuksilla on sen sijaan terveyttä edistäviä ja stressiä poistavia vaikutuksia. Tämä käy ilmi Marja Tourulan ja Arja Raution (2014) Terveyttä luonnosta kirjallisuuskatsauksesta, johon on koottu laajasti eri tutkimusten tuloksia liittyen luontoon ja terveyteen.

Luontokokemukset vaikuttavat positiivisesti niin mieleemme kuin kehoomme. Luonto auttaa palautumaan väsymyksestä, stressistä tai raskaista kokemuksista. Havaintojen perusteella pelkästään ikkunasta avautuva luontonäkymä on yhteydessä parempaan mielialaan, itsetuntoon ja tyytyväisyyteen. Luontokokemukset vaikuttavat myös fyysisesti. Luontokokemus alentaa

  • verenpainetta
  • sykettä
  • kortisolin määrää
  • lihasjännitystä.

Myös kognitiivisien toimintojen kuten tarkkaavaisuuden ja muistin katsotaan parantuvan luontokokemusten myötä.

Tämän hetken mielen hyvinvointiin liittyviä trendejä ovat ekologinen mindfulness ja metsäkylvyt (Shinrin-yoku). Niissä keskitytään erityisesti luonnon mieltä rauhoittaviin aistimuksiin kuten ääniin, tuoksuihin ja näkymiin. Luonnossa oleillessa aistit virittäytyvät ja koetut aistimukset keskittävät ajatukset juuri käsillä olevaan tilanteeseen.

Kuluttamiseen liittyvissä trendeissä ekologisuus ja eettisyys ovat nostaneet voimakkaasti päätään. Luonnon arvostaminen ja kestäväkehitys ovat yhä keskeisempää monilla aloilla. TAMK on mukana Hiilinielu Design Studio –yhteishankkeessa jossa kehitetään uusia asiakaslähtöisiä metsäbiotuotteita.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston toukokuun aineistonäyttely esittelee kirjallisuutta liittyen luontoon, terveyteen ja mielenrauhaan. Näyttelyyn on voi tutustua vielä kesäkuussakin.

Kirjastossa on mahdollisuus lukea ja lainata painettuja lehtiä aiheista luonto, metsä ja ympäristö tai aiheista terveys ja hyvinvointi. Aihealueen e-aineistoja löydät TAMK Finnasta. E-aineistoissa on runsaasti artikkeleita ja e-kirjoja, esimerkiksi

Toukokuussa järjestetään Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi erilaisia luontotapahtumia ympäri Suomea.

Kesäkuussa kannattaa osallistua Ulos – Ut – Out! – kansainvälinen ulkona oppimisen suurtapahtumaan.

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko ja Eija Lähteenmäki, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Kuva: Joel Forsman

 

Kirjaston henkilöstöltä ja suomen kielen ja viestinnän opettajilta kysytään aina silloin tällöin opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista, joihin TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohje ei anna täysin yksiselitteisiä vastauksia tai malleja. Erilaisten sähköisten aineistojen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Koska sähköisiä lähteitä on hyvin erilaisia, on tyhjentävien ohjeiden ja esimerkkien antaminen kaikista mahdollisista lähdetyypeistä mahdotonta.

Tämä teksti on tarkoitettu täydennykseksi Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyiseen versioon. Alla käsitellyt tapaukset ovat niitä, joihin opinnäytetyön tekijöiden ja ohjaajien kysymykset useimmiten liittyvät.

Sivunumeron merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on e-kirja

ScreenwriterKirjaston hankkimissa e-kirjoissa ei aina ole sivunumerointia. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat mm. Duodecimin terveysalalla julkaisemat Oppiportin kirjat ja liiketalouden aineisto Alma Talent Fokus-teokset.

Tieto siitä, että tekstiviitteeseen kuuluu sisällyttää sivunumero, on aiheuttanut monessa tapauksessa epävarmuutta oikeasta viitteen kirjoittamisesta niin opiskelijoille kuin opinnäytetyön ohjaajille. Ohjaajaa saattaa hämmentää se, että toisin kuin paperiversiossa, e-kirjassa ei välttämättä ole sivunumeroita. Yleisin syy siihen, miksi e-kirjassa ei ole sivunumeroita, on tekstin erilainen skaalautuvuus sen mukaan, millaisella laitteella aineistoa luetaan. Teksti kokonaisuudessaan on ikään kuin www-sivu.

Kun lähteenä käytetystä aineistosta puuttuu sivunumerointi, on sivunumeron tuottaminen tekstiviitteeseen mahdotonta. Näissä tapauksissa riittää, että  tekstiviitteeseen merkitään lähteen tekijä ja julkaisu- tai päivitysvuosi.

 

Teksti- ja lähdeviite Oppiportti-palvelussa olevaan toimitettuun Lastentaudit-teokseen:

  • Tekstiviite: (Rajantie, Mertsola & Heikinheimo 2016)
  • Lähdeviite: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) 2016. Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 29.3.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00498/do

Teksti- ja lähdeviite Lastentaudit-teoksessa olevaan artikkeliin:

  • Tekstiviite: (Tammelin 2016)
  • Lähdeviite: Tammelin, T. 2016. Liikunnan merkitys lasten kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Teoksessa: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 19.5.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00600/do

 

Teksti- ja lähdeviite Fokus-teokseen Sopimusoikeus:

Tekstiviitteestä puuttuva sivunumero vaikeuttaa tiedon tarkistamista. Kuitenkin useimmissa e-kirjoissa on hakuominaisuus, jota voidaan käyttää viitatun kohdan etsimiseen.

Vuosiluvun merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on www-sivu

Kysymyksiä esitetään usein myös vuosiluvun merkitsemisestä tekstiviitteeseen ja lähdeluetteloon, jos lähteenä on käytetty esim. www-sivua, jolta ei löydy tietoa sivun julkaisu- tai päivitysvuodesta. Kirjallisen raportoinnin ohje ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat ylipäätään ohjeistavat tyypillisesti, että verkkolähteeseen viitattaessa tekstiviitteeseen merkitään julkaisijayhteisö tai sivun otsikko sekä julkaisu- tai päivitysvuosi. Jos julkaisu- tai päivitysvuotta ei ole ilmoitettu, merkitäänkö tekstiviitteeseen silloin lähteen lukemisvuosi? Tätä menettelyä puoltaa se, että näin tekstiviitteen muoto vastaa totuttua Harvard-järjestelmän mukaista nimi-vuosiviitettä. Viite on näin ongelmitta tunnistettavissa tekstiviitteeksi eikä muuksi mahdolliseksi sulkuihin merkityksi lisäykseksi tai tarkennukseksi, jollaiseksi se saatettaisiin tulkita, jos viitteenä olisi pelkästään julkaisijayhteisön nimi.

Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyisessä versiossa ei oteta sähköisten lähteiden osalta kantaa tapauksiin, joissa lähteessä ei ole mainintaa julkaisu- tai päivitysvuodesta. Ohjeessa kuitenkin neuvotaan painettujen lähteiden osalta, että tilanteissa, joissa painetusta lähteestä puuttuu julkaisuvuosi, voidaan vuosi korvata lyhenteellä n.d. (no date). Yhdenmukaisuuden vuoksi samaa menettelyä voidaan käyttää myös www-sivujen ja muun sähköisen aineiston tapauksissa. Vastaavasti sama n.d.-lyhenne merkitään myös lähdeluetteloon.

Standardit ja direktiivit

Varsinkin tekniikan alan opinnäytetöissä viitataan usein standardeihin ja direktiiveihin. Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyinen versio antaa ohjeita ja esimerkkejä pelkästään lakeihin ja asetuksiin viittaamisesta. Standardeihin ja EU-lainsäädäntöön viittaamisessa noudatetaan kuitenkin vastaavaa  mallia.

  • Tekstiviite: (SFS 5989 2012, 15)
  • Lähdeviite: SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. Luettu 3.4.2017. Vaatii käyttöoikeuden. https://online.sfs.fi/fi/index.html.stx

 

 

Kuten tekstin alussa todettiin, sähköisten lähteiden kirjo on laaja. Erilaisia lähdetyyppejä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa vielä lisää. Kirjallisen raportoinnin ohjeen haasteena on pysyä täydennyksissä ajan tasalla. Koska kaikkia mahdollisia tilanteita ei voida esimerkein havainnollistaa, joudutaan merkitsemistapojen suhteen joskus tekemään kompromisseja. Kun tiettyyn merkitsemistapaan on päädytty, on tärkeää, että sitä noudatetaan johdonmukaisesti.

Teksti: Jari Suojoki, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto-ja tietopalvelut

2017_Suomi100_kuvaAineistonäyttely Pääkampuksen kirjastossa huhtikuussa

Tänä vuonna on aika juhlia Suomen itsenäisyyden sadatta juhlavuotta. Suomi 100-ohjelmaan on suunniteltu runsaasti hankkeita ja tapahtumia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomen historian suurimmat juhlat ovat siis käynnissä, huipentuen itsenäisyyspäivän 6. joulukuuta tienoille. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä.

TAMKin Pääkampuksen kirjastoon on Suomen juhlavuoden kunniaksi koottu aineistonäyttely kirjaston kaikista toimipisteistä teemanaan ”Elämää Suomessa”. Näyttelyssä on monipuolisesti aineistoa Suomen lähihistoriasta ja kulttuurista.

Maamme menestystarina itsenäisyytemme ajalta on kaikille tuttu. Aika heikoista lähtökohdista Suomi on noussut yhdeksi maailman parhainta elintasoa nauttivista valtioista. Nyt on hyvä aika palauttaa mieliimme lähihistorian menestykset ja joskus dramaattisetkin vaiheet. Ylpeyden aihetta toki riittää. Suomi on monessa kansainvälisessä vertailussa kärjessä, niin koulutuksessa kuin sosiaalisessa yhdenvertaisuudessa. Suomalainen kirjastolaitos on myös maailman huippua ja monella tapaa ainutlaatuinen. Se on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten sivistystason nousuun ja kansalaisten tiedon lisäämiseen.

Kannattaa muistaa myös Kirjojen Suomi -verkkokirjastohanke. Ohjeet e-kirjojen käyttöön on luettavissa kirjaston sivuilta. Kirjakokoelmaan voi tutustua TAMK Finnasta löytyvän listan avulla. Kirjoja voi vapaasti lukea vain vuoden 2017 ajan.

Ylen toimittajat ovat valinneet 101 kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Sadan vuoden aikana kirjallisuus on muuttunut samoin kuin koko yhteiskunta. Nyt mahdollisuus tutustua suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, ja samalla innostua lukemisesta tai löytää unohtuneita klassikoita.

Finna.fi on hakupalvelu, missä voi kätevästi tutustua Suomen kulttuuriperintöön. Yhteen palveluun on kerätty sadan eri organisaation aineistot. Samalla haulla voi löytää kuvia vaikka eri museoiden arkistoista. Viime vuonna Finnassa otettiin mukaan uusi hakuominaisuus, minkä avulla voi katsella vapaasti jopa 200 000 kuvaa.

Jos klassinen musiikki kiinnostaa Sibeliuksesta Saloseen, Naxos Music Library on käytössä TAMKin kirjaston palveluna. Tarkemmin palveluun voi perehtyä klikkaamalla tätä uutislinkkiä. Naxos tarjoaa musiikin kuuntelumahdollisuuden sekä musiikkiaiheisia videoita.

Linkkejä juhlavuoden ohjelmaan:

smartphone

Minulla on älypuhelin, tai ei se oikeastaan ole minun vaan TAMKin. Tai vielä tarkemmin minulla oli TAMKin älypuhelin, ei ole enää. Olin ruokailemassa ja laskin sen ikkunalaudalle ja siihen se jäi, ei löytynyt, kun menin takaisin hakemaan. Siis vain muutaman minuutin päästä.

Suunnistin Helpdeskiin kertomaan asiasta.

– No ei hätä ole tämännäköinen, suljetaan nyt ensin liittymäsi. Tietosikin ovat turvassa, koska olihan sinulla siinä näytön lukituskoodi käytössä ohjeemme mukaan.

Hups! Ei ollut, kun otin sen pois, vaikka se puhelimen saadessani siihen laitettiin, hankala käytössä, kun se piti naputella jopa kymmeniä kertoja päivässä…

– No sitten tilanne onkin paljon ikävämpi, tai ehkä katastrofaalinen. Olihan sisältö varmuuskopioitu?

Ei ollut!

– Ikävä kyllä sinne sitten menivät kaikki tiedot, numerot, viestit ja valokuvat.

Valokuvat? Niin, myös ne siskon häissä ja tyttären viime kesän rippijuhlissa otetut. Hankalasta tasosta siirryttiin sujuvasti katastrofaaliselle vain sillä, että ilman suojakoodia on pääsy aivan kaikkeen, mitä laite sisältää. Aloin miettiä, että mitä se puhelimeni oikein sisältää, ja hiki nousi pintaan.

Siellähän ovat kaikki omat ja TAMK-meilini, tekstiviestit, yhteystiedot. Ai niin, sieltähän pääsee suoraan myös OneDriveen ja Dropboxiini ja niiden tiedostoihin. Ja ne hassut WhatsApp-viestit, joita kavereiden ja perheen kesken on lähetelty… Kaikki valokuvat, ei ne vielä hävinneetkään, vaan joku voi niitä lähetellä eteenpäin, niitä viihteelläkin otettuja! Ja lasten kuvia! Facebook ja vielä TAMKinkin Facebook, mitä jos joku nimissäni kirjoittelee sinne ihan mitä sattuu. Apua, myös TAMKin Twitterin kautta voi heittää minuna herjaa, vaikka Donaldille!

Tässä vaiheessa hiki alkoikin olla jo kylmää. Se, mitä helpparin päivystäjä (joka ymmärtää tietotekniikkaa huomattavasti minua paremmin) sanoi seuraavaksi, oli sitten se todellinen tyrmäys.

– Mobiilivarmenteen kadottaminen, jos sekin oli tehdasasetuksen mukainen 0000, on suunnilleen sama asia kuin sinulla olisi pankkitunnukset kateissa, tai ”lahjoitettuna” jollekulle. Mobiilivarmenne on se puhelimen avulla tehtävä tapa identifioida henkilöllisyytesi, jota Soneran kaverit täällä juuri jokunen viikko sitten olivat markkinoimassa. Sen avulla nimissäsi voi tunnistautua palveluihin ja hankkia rahoituksella – vaikka auton.

– Sitten vielä, jos nettiselaimessasi on kaikkien tietojen tallennus ja synkronointi päällä – näin taitaa ainakin Googlella olla oletuksena – tätä kautta on pääsy myös kaikkiin Google-hakuihisi, mietipä hetki mitä ne sinusta kertovat. Jos olet ostanut jotain luottokortillasi, niin tiedot voi sieltä kaivaa, varmaan samalla löytyy henkilötunnuksesi. Oletko käynyt Omakannassa, sitten sieltä saa terveystietosi. Kotiosoitteesi löytynee?

– Kun selain on tallentanut tunnuksia ja salasanoja käyttämiisi palveluihin, niin nyt niihin voi päästä joku muu! Pääsy sähköpostiisi on pääsy oikeastaan ihan mihin vain, jos salasanan resetointiviestit tulevat muista palveluista puhelimessa oleviin sähköposteihin. Tadaa, täydellinen identiteettivarkaus ja mahdollisuus aika pahaankin kiusantekoon ja rikoksiin.

Tässä sitä sitten ollaan!

Tämä tarina on – onneksi – fiktiota, mutta se voisi olla myös faktaa. Jokaisen on omalla kohdallaan syytä suorittaa alla kuvatut toimenpiteet, joilla voi suojata itsensä tämänkaltaiselta kohtalolta.

  1. Varmuuskopioi laitteesi ja sen sisältämät tiedot ja tiedostot, mielellään ainakin kahteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun ja/tai ulkoiselle kovalevylle.
  2. Käytä näytön lukituksessa suojakoodia, joka on mahdoton arvata.
  3. Vaihda myös SIM-korttisi koodi pois tehdasasetuksesta (0000, 1234 tms.).
  4. Samoin vaihda Mobiilivarmenteen koodi vielä erikseen ja sekin eri koodiksi kuin nuo muut.
  5. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista nettipalveluissa, jotka sen mahdollistavat.
  6. Älä käytä samoja salasanoja useissa eri palveluissa – yksi kun paljastuu, paljastuvat muutkin.

Tämä fiktio voi muuttua faktaksi ihan kenelle tahansa, joten jos tarvitset apua koodien ja suojauksen kanssa, niin rohkeasti vaan yhteyttä TAMKin Helpdeskiin. Siellä autetaan ja palvellaan näissäkin asioissa.

TAMKin matkapuhelimen käyttäjän tietoturvaohje löytyy TAMKin intranetistä.

Tarinankertojat
Matti Pietilä ja Antti Salo

Kuva: Pixabay, geralt