Posts in the TAMK EDU – täydennyskoulutuksen huippuja category

Työn tekemistä ja tilojen käyttöä halutaan tehostaa siirtämällä työntekijöitä yhteisöllisempiin työtiloihin ja avokonttoreihin.
Kuva: Shutterstock

Teksti: Carolina Pajula, KM, työnohjaaja (STOry), lehtori / mediatuottaminen / elokuva ja televisio
Kuva: Shutterstock

_________________________


“Onpa jännittävää, kun ei vielä tiedä keiden kanssa seuraavaksi työhuoneensa jakaa?” – Kolmatta muuttoaan lyhyen ajan sisällä tekevän työntekijän Facebook -päivitys. Kuinka nopeasti sopeudumme muuton aiheuttamaan ympäristön muutokseen?

Työtilojen muutot ovat osa organisaatioiden muutosprosesseja. Työn tekemistä ja tilojen käyttöä halutaan tehostaa siirtämällä työntekijöitä yhteisöllisempiin työtiloihin ja avokonttoreihin. Organisaatioiden toimintoja muokataan yhdistelemällä eri osa-alueita uudella tavalla. Tilojen organisointeja pohditaan paljon, mutta kuinka usein kiinnitetään huomiota muuton aiheuttamaan psyykkiseen kuormitukseen? Miten paljon muuton aiheuttamia henkisiä muutoksia valmistellaan etukäteen tai osallistetaan henkilöstöä valmisteluun?

Muutto on muutos, joka voi kuormittaa työntekijöitä henkisesti yllättävän pitkään. Aika usein törmäämme muutoissa siihen, että etukäteisvalmisteluihin suunnitteluineen sekä varsinaiseen muuttamiseen ja siitä aiheutuviin yllätyksiin ei osata kunnolla varautua. Ollaan ylioptimistisia ja ajatellaan, että kaikki menee niinkuin ”Strömssöössä”.

Moni on törmännyt tilanteeseen, jossa muuton jälkeen odotellaan (melko pitkäänkin), että kaikki kalusteet ja laitteet saadaan asennettua ja työtila kuntoon. Mitä maksaa, kun asiantuntijalla ei ole käytössään työhön tarvittavia välineitä tai kun asiantuntija käyttää työaikaansa työtilan järjestelemiseen? Tämä kaikki on poissa perustehtävän suorittamiseen olevasta ajasta. Odottelun aiheuttama työtehtävien kasautuminen ei varmasti ilahduta ketään.

Muutto on muutos, jota pitää johtaa

Muuton onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät. Kuinka paljon työntekijät saavat vaikuttaa siihen, minne muuttavat ja millaisessa ympäristössä tekevät työtään? Meillä kaikilla on erilaiset tarpeet ja toiveet, joita kaikkia ei voida toteuttaa. Toiset arvostavat hiljaisuutta ja mahdollisuutta keskittyä, toisten mielestä taas jatkuva ajatustenvaihto tuo potkua omaan työhön. Toisia häly häiritsee, toiset taas eivät edes rekisteröi sitä. Esimerkiksi viimeisimmissä aivotutkimuksissa pystytään todentamaan magneettikuvissa ihmisten erilainen reagointi hälyyn, reagointi johtuu aivojen erilaisista rakenteista eikä välttämättä negatiivisesta suhtautumisesta ääniin. (Kliuchko, Marina (2017): Noise sensitivity in the function andstructure of the brain).

Esimiesten pitää osata huomioida etukäteen erilaiset tarpeet ja kuulla muuton jälkeenkin esitettyjä korjaustoiveita. Muuton yhteydessä testataan myös se, kuinka hyvin esimies ymmärtää alaistensa työn vaatimukset. Harva osaa etukäteen varautua uusien tilojen käytön ongelmiin, ne huomataan vasta arjessa, joten esimiehen pitää olla valmis muokkamaan työolosuhteita tarpeen mukaan.

Joidenkin mielestä avokonttoria varten ei tarvitse laatia erillisiä sääntöjä, koska kaikki osaavat käyttäytyä työssä asiallisesti ja aikuismaisesti. Toisten mielestä selkeät säännöt tuovat turvallisuutta ja kanavan erilaisten toiveiden huomioimiselle. Toista ei hetkauta yhtään, että katselee toimistossa työkaverin naamaa päivästä toiseen lähietäisyydeltä, toinen kaipaa yksityisyyttä. Avokonttorissa työskentelyn hyödyistä ja haitoista on tehty paljon tutkimuksia. Mm. tanskalaisessa tutkimuksessa todetaan, että avokonttorissa työskentely on jopa lisännyt sairauspoissaoloja. (Pejtersen JH ym (2011): Sickness absence associated with shared and open-plan offices–a national cross sectional questionnaire survey).

Jos työtilassa olevat kollegatkin vaihtuvat usein, joutuu opettelemaan jokaisen erilaiset tavat toimia työpäivän aikana. Ristiriitoja saattaa herättää esim. puheluiden puhuminen, musiikin kuuntelu, avotilassa käydyt keskustelut, keskeytykset, hajusteiden käyttö, syöminen työpisteellä jne. Usein kuluu pitkä aika, ennen kuin työympäristö muotoutuu sellaiseksi, että kaikkien on miellyttävää tehdä työtään. Joku voi surra pitkään entisen työtilan jakaneita kollegoja, toiselle muutto tuo innostavia uusia ihmissuhteita ja osaamisen vaihtoa. Useissa työhyvinvointitutkimuksissa todetaan työn tuottavuuden laskevan, jos työhyvinvoinnin osa-alueissa on puutteita. Esim. Työturvallisuuskeskus listaa useita psyykkiseen, psyko-sosiaaliseen ja fyysiseen työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä, jotka pitäisi huomioida myös muutossa (tk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet).

Muuton aiheuttamiin uusiin tilanteisiin sopeutumiseen pitää varata aikaa esim. ottamalla muutto huomioon työajan suunnittelussa. Siihen, kuinka kuormittavaksi muutosta aiheutuneet tilanteet kehittyvät, voidaan vaikuttaa monin keinoin. Asioista keskusteleminen, etukäteen hyvin valmistautuminen, työntekijöiden toiveiden kuunteleminen sekä osallistaminen suunnitteluun ja toteutukseen edesauttavat prosessin onnistumista. Kysymys on ympäristöstä, jossa tehdään työtä ja vietetään suuri osa ajasta. Joskus melko pieneltä tuntuvalla korjauksella voi olla iso merkitys – kustannuksiltaan ehkä hyvin vähäinen väliseinä tai akustinen ratkaisu voi lisätä työhyvinvointia merkittävästi, tuomalla työntekijälle hänen kaipaamaansa yksityisyyttä ja rauhaa.

Ongelmien ennaltaehkäisyä työnohjauksessa?

Työnohjausta voidaan käyttää monipuolisesti työelämän eri tilanteisiin. Siinä voidaan tarkastella ammattiohjaajan kanssa työyhteisön muutostilannetta, etsiä keinoja työn kuormittavuuden vähentämiseen, auttaa ammatillisessa kasvussa, etsiä yhdessä työkavereiden kanssa uusia näkökulmia työhön ja sen kehittämiseen jne. Esim. muuttojen osalta voidaan visioida yhdessä uuden työtilan toimintaa ja miettiä toiminnalle sääntöjä. Prosessin kuormitusta vähentää merkittävästi jo se, että voidaan yhdessä purkaa muutokseen liittyviä huolia ja murheita. Harvoin työnohjausta haetaan työelämän tilanteeseen, jossa kaikki on hyvin. Ongelmien ennaltaehkäisyyn soisin sitä käytettävän kuitenkin paljon nykyistä enemmän.

Työnohjaajakouluttajan työ on näköalapaikka moninaisiin toimialoihin, organisaatioihin ja toimintakulttuureihin. Työnohjausprosessin perusajatus on tarkastella työelämän ilmiöitä ja löytää niihin uusia näkökulmia sekä toimintamalleja ja ratkaisuja yhdessä työnohjaajan kanssa. Työnohjaakoulutuksen opiskelijoiden palautteessa korostuu koulutuksen monialaisuuden myötä tuleva eri toimintaympäristöihin liittyvä tietous sekä mahdollisuus nähdä monenlaisia työelämän toimintatapoja.

_________________________


Kiinnostaako työnohjaajakoulutus?
Tutustu koulutukseen ja ilmoittaudu mukaan seuraavaan toteutukseen täältä!

Onko työpaikallasi tarvetta työnohjaukselle? 
Pyydä tarjous!
Kristiina Lilja, Kehittämispäällikkö
kristiina.lilja@tamk.fi
puh. +358 50 373 2966

Kuvassa vasemmalta Kirsi Palm, Miina Salmenharju, Teemu Karhu ja Anne Tervakari.

Teksti ja kuva: Heini Pääkkönen/TAMK EDU

 

Teemu Karhu johtaa yritystään erityisellä ideologialla: hän tahtoo luoda kestäviä työpaikkoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja panostaa täysillä työhyvinvointiin.

Avoin ja valoisa toimisto tuoksuu uudelta. BearIT:n toimitusjohtaja Teemu Karhu kutsuu peremmälle uuteen toimistoonsa ja esittelee samalla yrityksen uusimpia tulokkaita: markkinoinnista ja viestinnästä vastaavan Miina Salmenharjun, Service Designer Anne Tervakarin ja koodari Kirsi Palmin. Kaikki kolme ovat päätyneet BearIT:n leipiin erilaisten työvoimakoulutusten kautta. Kirsi ja Anne kävivät yhdessä TAMK EDUn ICT-osaaja terveydenhuollon digitalisaatiossa -koulutuksen. Neuvotteluhuoneen seinä loistaa BearIT:n toista tunnusväriä, tummaa fuksiaa. Teemu oli maalauttanut sen työntekijöiltään salaa yllätykseksi. Koko porukalla on hymy herkässä, ja tunnelma on välitön.

Digitaalinen ohjelmistotalo BearIT sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Teemu Karhu kyllästyi IT-alaa koettelevaan ulkoistamis- ja YT-politiikkaan. Teemu oli ehtinyt työskennellä alalla pitkään ja seurata, kuinka töitä ulkoistettiin ja siirrettiin pikkuhiljaa toisiin maihin, halvemman työvoiman tehtäväksi. Tuolloin jo pidemmän aikaa kytenyt ajatus omasta yrityksestä sai vihdoin tuulta siipiensä alle: Nyt oli luotava uusia työpaikkoja. Tänä päivänä BearIT työllistää parisenkymmentä IT-alan ammattilaista, ja sen liikevaihto kasvaa joka vuosi huimaa vauhtia. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa menestystarina – Teemu Karhu nimittäin johtaa yritystään erityisellä ideologialla. Tärkeää hänelle on kestävien työpaikkojen luominen sinne, missä niitä eniten kaivataan, ja tämä onkin BearIT:n tärkein arvo.

Alkuun hän palkkasi erityisesti keski-iän ylittäneitä työttömiä työnhakijoita.

– Kyse ei ole niinkään iästä. Halusin palkata alan osaajia, joilla on vahva kokemuspohja ja samalla luoda työpaikkoja niille, jotka eivät yleensä ole kärkijoukoissa, kun rekrytointeja tehdään. Minulla on paljon kokemusta rekrytoinneista ja sitä kautta erityisen kehittynyt CV:n lukutaito. Näen mahdollisuuksia ja osaamista rivien väleissä, sielläkin, minne muut eivät välttämättä edes katso, Teemu pohtii.

“Konkarikoodari” Kirsi Palm löytyi taloon sattumalta, kun hän tiedusteli työharjoittelupaikkaa toisesta alan yrityksestä. Sieltä hän sai vinkin kysyä paikkaa BearIT:ltä. Karhu otti Kirsin avosylin vastaan, sillä haastattelussa selvisi Kirsin tehneen kouluprojektina astmasovellusta. Astma on Karhulle läheinen aihe, ja jo jonkin aikaa hän oli pyöritellyt mielessään vastaavaa kehitysajatusta. Kirsi toi tullessaan mahdollisuuden siirtyä haaveista tekoihin.

– Lottovoittohan tämä on! Olin aiemmin isossa yrityksessä töissä, missä kaikki kulki hitaasti ja byrokraattisesti. Tänne saa tulla aamulla ja koodata, minkä sielu sietää. Ikäni ja kokemuksen puute uusista teknologioista ei haitannut, vaan heti laitettiin sorvin ääreen ja alettiin opettaa uutta. Olen saanut jo lisätä CV:hen monta uutta lyhennettä, Kirsi ylistää.

Astmaprojektissa Karhun ainoana toiveena oli, että samasta projektista löytyisi toinenkin harjoittelija tiimiin. Niin päätyi myös käytettävyystutkija Anne Tervakari BearIT:lle.

– Annen kohdalla tuli oikein kiire, että hänet pitää saada napattua meille ja äkkiä. Koodareita täällä jo on, mutta ei yhtään asiantuntijaa käytettävyyden ja palvelumuotoilun puolelta. Annella on myös arvokasta kokemusta hankevalmisteluista sekä koulutuksesta. Näin pelkkiä mahdollisuuksia, Teemu kertoo.

– Luulin alkuun, että joudan jo CV:ni ja ikäni kanssa työmarkkinoiden romukoppaan. Olin melkein varma, ettei kenelläkään ole käyttöä minun kokemukselleni. Teemu kuitenkin luki CV:ni ja yllättäen arvosti kaikkea sitä, mitä luulin hyödyttömäksi, Anne puolestaan iloitsee.

Sittemmin tiimi on kasvanut vielä yhdellä ei-koodarilla, kun kyytiin hyppäsi Bear IT:n markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Miina Salmenharju. Miina on ensimmäisiä nuoremman sukupolven edustajia, mutta hänenkään rekrytointinsa ei ollut tavanomainen. Myös Miina tuli työvoimakoulutuksen kautta, ei kuitenkaan samasta koulutuksesta kuin Anne ja Kirsi. Paikkaa oli hakenut useampi alan konkari, mutta Miina valikoitui joukosta, koska soveltui tyyppinä parhaimmin yritykseen.

– Halusin tällä kertaa antaa mahdollisuuden nuorelle, sillä työpaikan saaminen vastavalmistuneena ei ole helppoa. Toisaalta halusin myös yrityksemme ajatusmaailmaan sopivan tekijän. Miinan kohdalla ainoa pelko oli, että minusta ei ole hänelle tarpeeksi tukea. Itselläni ei nimittäin ole kovin syvällistä ymmärrystä viestinnästä, ja tapanani on vain kaataa ideat ajatusvirtana Miinalle, Teemu myöntää.

– Minusta on erityisen hienoa, että BearIT:llä saa oikeasti tehdä itse ja käyttää omaa luovuutta sekä ongelmanratkaisutaitoja. Sillä tavalla oppii parhaiten. Koska yrityksessämme ei ole muita viestinnän tekijöitä, Teemu kannusti minua hakemaan viestinnän alan mentorointiohjelmaan, jossa oppaaksi saa alan konkarin. Hain ja pääsin mukaan, ja se onkin ollut silmiä avaava kokemus. Minusta on todella hienoa, kun täällä on aidosti sellainen henki, että halutaan työntekijöiden kouluttautuvan lisää. Se on tärkeä juttu, Miina hymyilee.

BearIT kasvaa uusien työntekijöiden myötä. He tuovat erilaista osaamista taloon ja avaavat sitä kautta mahdollisuuksia uusille aluevaltauksille.

– BearIT:n kokoluokka alkoi olla jo sitä luokkaa, ettei sitä pystynyt enää pyörittämään yksin. Onneksi Miina tuli ottamaan koppia markkinointiviestinnästä. Brändiarvomme on noussut huimasti jo nyt ja ihmiset löytävät meidät paremmin. Annen myötä puolestaan saatiin taloon erilaista osaamista koulutuksesta ja hankeviestinnästä, Teemu miettii.

Esimiehenä Karhu on avoin, helposti lähestyttävä ja vauhdikas kaveri, jolla on monta rautaa tulessa ja sata ideaa taskussa.

– Tykkään juosta ideoiden perässä, mutta en koskaan työntekijöiden kustannuksella. Ihmisiä pitää kuunnella ja arvostaa. Töihin täytyy olla mukava tulla ja kaikesta pitää voida puhua. Kun muutimme uuteen toimistoon, en halunnut omaa huonetta, Teemu kertoo.

Mitä hyötyä tällaisesta avoimesta johtamisesta sitten on?

– Tällä alalla kehitetään ja suunnitellaan koko ajan uutta. Teknologiat menevät eteenpäin kovaa vauhtia ja meidän on pysyttävä aina ajan hermolla. IT-ala on itse asiassa hyvin luova ala, jota ei voi johtaa ihan perinteisillä keinoilla. Luovuus ei kulje kello kaulassa, eikä herää aina samaa kapeaa työtehtävää toistamalla. Osaaminen hukkuu usein liialliseen kiireeseen ja byrokratiaan, Teemu näpäyttää.

Työntekijöiden lisäksi BearIT kasvaa myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä. Uusille tuotteille ja palveluille Teemulla on kasvun lisäksi toinenkin tavoite.

– Haluan kehittää jotain, joka tekee oikeasti hyvää. Sellaisen tuotteen kautta tuleva kasvu on toivottua.

Yksi tähän tavoitteeseen tähtäävä projekti on myös pilottihankkeena alkanut ja nyt täysipainoisena koulutuksena toteutettava LearnIT-muuntovalmennusohjelma työttömille. LearnIT-koulutuksen tarkoituksena on kouluttaa alan työttömiä osaajia muihin yrityksiin.

Parisen viikkoa sitten BearIT palkittiin Pirkanmaan vuoden 2017 parhaana työnantajana. LearnIT-koulutuksen lisäksi BearIT:ssä poikkeuksellista on, että työntekijöiden keski-ikä on noin 50 vuotta, ja suurin osa työntekijöistä on taloon tullessaan ollut työttömiä. Uutta työntekijää rekrytoitaessa työtehtävä pyritään rakentamaan mahdollisimman pitkälle henkilön osaamisen ja oppimishalun pohjalta, ja tärkeimpinä mittareina Karhu pitää motivaatiota ja
kykyä omaksua uutta. Pyritään luomaan tekijänsä näköinen työmaa, joka joustaa ja laajenee tarvittaessa ja motivoi tekijäänsä joka ikinen päivä. Lisäkoulutukseen Karhu haluaa vahvasti kannustaa.

Tänä vuonna yritys tähtää edelleen työllistämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. BearIT siis jatkaa tulevaisuudessakin tärkeimmän arvonsa ohjaamana, luoden työpaikkoja sinne, missä niitä eniten kaivataan.