Posts in the Yhteisvoimin muirenkin kans category

Kirjoittajat: Katja Hautsalo, TAMKin hoitotyön lehtori ja Emma Nummela, TAMKin sairaanhoitajaopiskelija

Kuvat: Satu Laine, Katja Hautsalo ja Elena Laitinen

______________________________________

 

Ruoka yhdistää ihmisiä, jokainen syö monta kertaa päivässä. Keittiö on kodinkin sydän ja sinne kokoonnutaan saman pöydän äärelle tankkaamaan, juttelemaan ja hengähtämään. Näistä lähtökohdista on syntynyt Yhteinen Keittiö – hallituksen kärkihanke vuosille 2017–2018.

kuva_elena_laitinen

Yhdessä – ei yksin

Tampere on yksi Yhteinen keittiö -hankkeen pilottipaikkakunnista. Valtakunnallinen hanke on Suomen evankelis-luteriaisen kirkon koordinoima ja Tampereella hankkeessa mukana ovat Tampereen kaupunki, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tays sekä useat muut yhteistyökumppanit. Hankkeen aikana luodaan matalan kynnyksen toimintoja ja palveluita, joissa paikalliset toimijat toimivat yhdessä vapaaehtoisten ja alueen asukkaiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä erilaisten ihmisten yhteisen toiminnan lisääminen. Tampereella pilottikeittiöitä on Pispan palvelukeskuksessa, Peipontuvan korttelikerholla, Pohjolan palvelukeskuksella sekä Koilliskeskuksella. Yhteisen Keittiön toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä osallistujien kanssa – mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset, -taustaiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset.

Monialaisen hankkeen eri toimintoihin osallistui vuoden 2017 aikana yhteensä yli 200 opiskelijaa restonomi-, sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö-, ensihoitaja- ja YAMK-koulutuksista. Opiskelijat ovat osallistuneet erilaisien tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumien aiheita on suunniteltu yhdessä osallistujien kanssa – teemat ovat liittyneet terveyteen, hyvinvointiin ja ruokaan. Lisäksi opiskelijat ovat tehneet taustakartoituksia ja selvityksiä kehittämistehtävänä sekä toteuttaneet opinnäytetöitä hankkeessa.

Esimerkkejä hankkeen toiminnoista syksyllä 2017 Peltolammilla

Kaksin aina kaunihimpi -ryhmä

kuva_satu_laine

Karvakaveritkin vierailivat ryhmässä.

Ryhmä kokoontui syksyn 2017 aikana Peipontuvalla. Ryhmä oli suunnattu uusia tuttavuuksia ja seuraa toivoville eläkeikäisille. Opiskelijat avustivat liikuntarajoitteisia ihmisiä, hakien heidät Peipontuvalle ja vieden takaisin kotiin.

Ryhmä kokoontui kahden viikon välein ja sisältö suunniteltiin ensimmäisellä tapaamiskerralla yhdessä ryhmäläisten kanssa. Toiveita tuli paljon ja tapahtumissa olikin muistelua, tietovisailua, musiikkiohjelmaa, tuolijumppaa ja pelaamista – tärkeintä ryhmässä on ollut yhdessäolo. Ryhmän vetäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat ja hankkeen työntekijät.

Sairaanhoitaja Emma Nummela teki hankeopintoja Kaksin aina kaunihimpi -ryhmässä ja hän kuvaa omaa oppimistaan seuraavasti: Hoitotyön opiskelijana Yhteinen keittiö -hankkeeseen osallistuminen opetti minua kohtaamaan ikäihmisiä yksilöinä sekä ymmärtämään yleisiä ikääntymiseen liittyviä, elämään vaikuttavia asioita.

kuva_satu_laine

Yhteinen keittiö -hanke on tuonut ihmisiä yhteen.

Oli rohkaisevaa huomata osallistujien saavan iloa ja onnistumisia arkisista asioista, kuten leipomisesta, pelaamisesta ja keskustelusta, joita itse pitää helposti itsestäänselvyytenä. Erästä ryhmäläistä piti houkutella mukaan puhelimitse joka kerta, mutta lopulta hän aina osallistui. Tämäkin kertoo mielestäni hyvin yksilöllisen tuen tarpeesta ja toisaalta siitä, kuinka mieleistä yhdessä oleminen ja tekeminen lopulta olivat hänelle.

Yhteinen keittiö päiväsaikaan Peipontuvalla

kuva_katja_hautsalo

”No täytyy kai sitä kokeilla kerran elämässä leipomista…”

Peipontuvalla on ollut monia mukavia hetkiä syksyn 2017 aikana. On pelattu, leivottu ja ulkoiltu. Välillä päiväkotilapset ovat kyläilleet ja heidän kanssaan on touhuttu ja pelailtu erilaisia pelejä. Osa tapahtumista on keskittynyt hyvinvoinnin ympärille: tietoiskujen avulla on perehdytty esimerkiksi kaatumisriskiin ja tasapainoon, verenpaineeseen ja verensokeritasapainoon sekä musiikin positiivisiin terveysvaikutuksiin. Kiinnostavia keskusteluita, kokemusten vaihtoa ja mukavaa yhdessä tekemistä on riittänyt!

Keväällä 2018 tapahtuu

Yhteisen keittiön toiminta jatkuu toisena vuotena erilaisilla tapahtumilla ja uutena on startannut Avoin kahvila -toiminta Pispan palvelukeskuksessa ja Peipontuvan korttelikerhossa. Pispan avoin kahvila kokoontuu päiväkeskuksen tiloissa keskiviikkoisin klo 15–17, osoitteessa Simolankatu 4. Kaikki ovat tervetulleita kahvilaan tapaamaan muita, juttelemaan ja osallistumaan omien taitojensa ja kiinnostuksensa mukaan yhdessä tekemiseen. Peltolammin korttelikerhossa on käynnistynyt Avoin vohvelikahvila helmikuussa. Kahvila on auki kerran kuukaudessa lauantaisin klo 13–15. Tämäkin kahvila on avoin kaikille – tervetuloa mukaan!

Muista kevään tapahtumista esimerkkinä lauantaina 19.5. järjestettävä Peltolammin hyvinvointipäivä, jossa Yhteinen keittiö -hanke on osaltaan mukana toteuttamassa hyvinvointimittauksia ja -ohjausta.

Lisää hankkeesta:

Teksti: Anniina Koskinen, TAMKin kolmannen vuoden restonomiopiskelija
Kuvat: Anniina Koskinen, Jaana Ahonen & Ursula Helsky-Lehtola

_____________________________________________________

Tampereen ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden monimuodon restonomiopiskelijat järjestivät hyönteisruokailuun liittyvän teemapäivän 6.3.2018 opiskelijaravintola Campusravitassa.

Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esille hyönteisruokailun mahdollisuuksia kouluruokailussa sekä tuottaa tietoa Campusravitalle. Tavoitteena tapahtumassa oli selvittää, ovatko opiskelijat valmiit ottamaan vastaan hyönteisruokailun jo kuluvana vuonna vai pitääkö aiheesta tarjota vielä lisätietoa.

Suomalaisten suhtautuminen hyönteisruokaan vaihtelee vielä suuresti, sillä kyseessä on uusi raaka-aine länsimaisessa ruokakulttuurissa. Ihmiset ajattelevat helposti, että hyönteiset eivät ole hygieenisiä ja tuntuvat tai saattavat maistua epämiellyttäviltä.

Myös hyönteisten ravinto saattaa pelottaa ihmisiä, kun yleisesti ajatellaan, että hyönteisten ravinto olisi epäpuhdasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä hyönteisten ravinto koostuu pääasiassa lehdistä, vihanneksista sekä rehusta. Jotta hyönteisruoka saataisiin yleistymään Suomessa, on ihmisiä tiedotettava uusista mahdollisuuksista ja toisaalta on pyrittävä hälventämään ennakkoluuloja ja pelkoja. Hyvä tapa mahdollisuuksien esille tuontiin ovat erinäiset messut, teemapäivät ja tapahtumat.

Teemapäivä hyönteisravinnosta keräsi positiivista palautetta

Teemapäivästä tiedotettiin Tampereen ammattikorkeakulun Intranetissä sekä Campusravitan Facebook-sivuilla. Tapahtuma keräsi satoja osallistujia ja myös kyselyyn saatiin vastauksia noin 120. Tämä kertoo siitä, että hyönteisravinto kiinnostaa jo nyt sekä TAMKin opiskelijoita että henkilökuntaa.

Tapahtuman tarjoilusta vastasivat Veljekset Mattila Oy, Campusravita ja EntoCube. Veljekset Mattila tarjosi vierailijoille sirkkanakkeja ja paahdettuja, kokonaisia, kotisirkkoja. EntoCube puolestaan tarjosi Samu-sirkkapähkinöitä. Pähkinät ovat chilipähkinöitä, joissa on mukana paahdettuja kotisirkkoja. Campusravita tarjoili lounaalla kotisirkka-kasvispihvejä ja maistiaisia sirkkapähkinöistä.

Yleinen palaute tapahtumassa oli positiivista ja varsinkin miespuoliset vastaajat suhtautuivat hyönteisruokaan erittäin avoimesti. Naiset puolestaan suhtautuivat vielä hieman varautuneemmin uuteen ravintovaihtoehtoon.

Tällä hetkellä on vielä ongelmana, että hyönteisravinnon saatavuus on hieman heikolla tasolla, joten hinta on kohtalaisen korkea. Tapahtumankin perusteella on kuitenkin todettava, että hyönteisvaihtoehdon hinta kouluruokailussa ei saa olla korkeampi kuin muiden vaihtoehtojen, sillä tämä laskisi mielenkiintoa hyönteisruokaa kohtaan.

Kokonaisuudessaan teemapäivä oli onnistunut ja tapahtuman järjestänyt ryhmä sai positiivista palautetta Campusravitan ravintolapäällikkö Jaana Ahoselta. Myös tapahtumaan osallistuneet antoivat kokonaisuudessaan positiivista palautetta.

Eräs osallistuja kommentoi: ”Maistatus hyvä asia, ennakkoluulot hävisivät”. Tämä viestii siitä, että ihmisten pitää päästä uuden raaka-aineen lähelle ja saada siitä kokemuksia. Muita kommentteja, joita tapahtumassa saatiin, olivat muun muassa:

  • Tuotteisiin kaivattiin muutamassa vastauksessa lisää mausteita
  • Sirkkapihvien kypsyyttä epäilivät useat. Myös suutuntuma oli joidenkin mielestä liian vaisu, toisaalta koostumusta myös kehutiin
  • Hyönteisten määrää tuotteissa toivottiin nostettavan, mutta lihaa kalliimpaa hintaa ei oltu valmiita maksamaan
  • Tuotteiden makua kehuttiin tai pidettiin neutraalina useimmissa vastauksissa

Kiitämme kaikkia päivästä!

 

Lisätiedot:

http://veljeksetmattila.fi/

https://www.entocube.com/

 

Korkeakoulujen saavutettavuuteen liittyvät tiedot ovat edelleenkin vain harvoin selkeästi ja koordinoidusti esillä julkisilla verkkosivuilla. Tilanne on kymmenessä vuodessa parantunut, mutta tietoa joutuu edelleen hakemaan useista paikoista. Parantamisen varaa löytyy lähes kaikilta korkeakouluilta.

OHO! –hankkeen (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa -hanke) yhteydessä kartoitettiin syksyllä 2017, miten helposti opiskeluun liittyvät esteettömyys- ja saavutettavuustiedot ovat löydettävissä ja luettavissa kaikkien maamme nykyisten 15 yliopiston ja 25 ammattikorkeakoulun verkkosivuilta. Kartoitustyön teki TAMKin lehtori Sari Hanska.

Tässä kartoituksessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, miten kattavasti opintojen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvistä palveluista kerrotaan kunkin korkeakoulun verkkosivustolla ja kuinka keskitetysti nämä tiedot esitetään esimerkiksi opiskelemaan hakevalle ja verkkosivuilta erilaista saavutettavuustietoa etsivälle. Tarkastelun kohteena olivat maininnat

– opintojen erityisjärjestelyistä

– lukitestausmahdollisuudesta ja Celian palveluista

– esteettömyydestä vastaavan henkilön yhteystiedoista

– fyysisen ympäristön ja kansainvälisen vaihdon esteettömyydestä

– viestinnän ja kirjastopalveluiden saavutettavuudesta

– sivuston kielivalikoimasta.

Kartoituksesta ilmeni, että korkeakoulujen verkkosivuihin tutustuva ja opintojaan vasta harkitseva ei löydä lainkaan esteettömyyteen tai saavutettavuuteen liittyvää tietoa kaikkiaan neljän yliopiston ja seitsemän ammattikorkeakoulun sivustoilta eli 27,5 %:a kaikista korkeakouluista ei julkisesti tarjonnut näitä tietoja. Lisäksi vain harvalla korkeakoululla kaikki esteettömyys- ja saavutettavuustiedot löytyivät nopeasti yhdestä keskitetystä paikasta. Liian usein informaatiota täytyi etsiä hakupalvelun kautta ja käyttämällä erilaisia aiheeseen liittyviä hakusanoja. Hakijan on myös kovin vaikea vertailla verkkosivuilla tarjolla olevaa esteettömyys- ja saavutettavuustietoa ei pelkästään sen hajanaisuuden takia, vaan myös tiedon määrän ja sisällön vaihtelun vuoksi.

Ammattikorkeakoulut ovat kunnostautuneet lukitestien ja –seulojen tekijöinä, kun taas yliopistoilla niitä ei juurikaan järjestetä. Esteettömistä tiloista tiedottaminen on vähentynyt koko korkeakoulukentällä eikä viestinnän saavutettavuutta juurikaan mainita. Samaan kategoriaan voidaan laskea kansainvälisen opiskelijavaihdon ja työharjoittelun esteettömyyttä koskevan tiedon puuttuminen sivustoilta lähes kokonaan.

Korkeakoulujen saavutettavuustilanteen kartoittaminen jatkuu keväällä 2018 kaikkien Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, henkilöstölle ja johdon edustajille lähetettävällä kyselyllä.

Oho! Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

 

Teksti: Sari Hanska ja Heli Antila

 

Tiimivalmennus ja valmentava opettajuus näyttäytyvät useimmiten yksittäisen opintojakson tai opetuskerran metodina. Meille TAMKin maakuntatoimipisteissä liiketaloutta opettaville koko tradenomitutkinto on yhtä valmentamista. Tavoitteena on integroida opintokokonaisuudet toisiinsa ja noudattaa valmennuspedagogiikkaa kaikessa työskentelyssä.

Työmuotona sataprosenttinen valmentaminen on haastavaa, mutta antoisaa. Kun perinteisessä opetuksessa jokainen huolehtii vain omasta opintojaksostaan, on meidän mallissamme kaikkien valmentajien hallittava koko opintosuunnitelman sisältö. Opintokokonaisuuksien integrointi ei onnistu, jos tietoisuus koko opintokokonaisuudesta ei ole kaikilla hallussa.

Kaikki valmentajat osallistuvat kokonaisuuksien suunnitteluun. Tradenomiopinnot on jaettu puolen vuoden moduuleihin. Jo edellisen moduulin puolivälissä jokainen valmentaja käy tutustumassa seuraavan puolen vuoden tarjontaan ja esittää rohkeasti omat ajatuksensa siitä, mitä hänen mielestään seuraavan puolen vuoden aikana tehdään – miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan sekä millaiset metodit tukevat oppimista tehokkaimmalla mahdollisimmalla tavalla.

Toki apunamme on myös kokemus siitä, miten sama homma edellisen ryhmän kanssa tehtiin.

Yksittäisille opintojaksoille valitaan vastuuvalmentaja, joka tekee tehtävien hienosäädön ja huolehtii siitä, että työmäärä pysyy suhteessa opintopisteisiin. Silti se lähes aina ylittyy. Integroiduissa isoissa ameebamaisissa tehtävissä on suuri riski sortua liikaan kunnianhimoon, mikä tarkoittaa rutkasti liikaa työtunteja niin opiskelijoille kuin valmentajillekin. Tehtäviä ei saa myöskään olla liian vähän.

Tämän jälkeen valmentajatiimi pohtii yhdessä ehdotettuja tehtäviä ja pyrkii rakentamaan niiden pohjalta mahdollisimman eheän kokonaisuuden – mitä muutellaan vielä useita kertoja matkan varrella. Suunnittelutyö on siis käytännössä vähintään kolminkertainen perinteiseen opetukseen verrattuna.

 

Oppimistulokset ovat hyvin nähtävissä

 

Oppimistuloksia tarkasteltaessa ja yksittäisten opiskelijoiden kehitystä seurattaessa on valmis liputtamaan valmennuksen puolesta. Työ on ollut sen arvoista. Yksilölliset kehityskaaret ovat parhaimmillaan huikaisevia ja opiskelijapalautekin on pääosin positiivista. Paitsi alussa. Etenkin aikuisilla mielikuva perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ja pelkistetyistä tehtävistä elää tiukassa.

Vaikka säännöllisesti joudummekin perustelemaan metodista valintaamme, kuulen vuosittaisissa tuutorikeskusteluissa useita kertoja, ettei perinteistä opetusta kaivata enää takaisin. Valmennuksellista otetta joutuu silti kieltämättä välillä perustelemaan myös itselleen ja valmennustiimilleen.

Luovan kaaoksen kanssa eläminen on ajoittain raskasta. Olisi paljon helpompaa huolehtia vain omasta opintojaksostaan, vain juuri siitä aihealueesta, joka on omaa parasta asiantuntemustasi. Olisi paljon helpompaa käydä vetämässä Power point -sulkeiset parina tuntina kuukaudessa sen sijaan, että on paikalla kaksi peräkkäistä ylipitkää työpäivää. Numeraalisen tentin perusteella tehty arviointi olisi helpompaa kuin isojen tehtäväkokonaisuuksien prosessin ja lopputuloksen sekä opiskelijan oman aktiivisuuden ja kehittymisen arviointi.

Mutta perinteisenä opettajana ei pääsisi samalla tavalla herkuttelemaan oman työnsä tuloksilla. Opettajana ei pääsisi niin lähelle opiskelijan osaamista kuin valmentajana, ei näkisi kehittymiskaarta samoin kuin valmentajana – eikä pääsisi samalla tavalla konttaamaan omalle epämukavuusalueelleenkaan.

Valmennuksessa tulee aina myös epäonnistumisia. Emme juhli niitä kansainvälisen peliyhtiön tapaan, mutta väittäisin meidänkin ottavan niistä opiksemme. Samaa virhettä ei toisteta ja epätäydellinen suoritus antaa aina mahdollisuuden päästä seuraavalla kerralla lähemmäs täydellisyyttä. Se tarkoittaa myös omaa kehittymistä.

Omaa kehittymistä tukee myös yhteisopettajuus. Valmentajia on useimmiten paikalla samanaikaisesti vähintään kaksi. Toinen on assistentin roolissa, jolloin hän oppii valmentajapariltaan uusia aihealueita ja voi samalla terävöittää tämän ohjausta omilla spontaaneilla kommenteillaan. Samanaikaisopetuksessa myös kollega omine työtapoineen tulee tutuksi, eikä opettaminenkaan ole enää niin yksinäistä puurtamista. Parhaimmillaan parityöskentely on luovaa improvisaatiota.

Valmentajana et ole koskaan valmis. TAMKissa on mahdollista osallistua valmentajakoulutukseen ja jatkovalmentajakoulutukseen. Koko maakuntatiimimme on käynyt molemmat koulutukset ja kerännyt matkan varrelta paljon ideoita talteen. On ollut myös hienoa tutustua oman organisaation muiden yksiköiden opettajiin ja jakaa kokemuksia ja ajatuksia niin valmennuksesta kuin kaikesta muustakin. Yhteiset koulutukset ovat synnyttäneet myös moniammatillista yhteistyötä TAMKin sisällä.

Seuraava askel valmentajakoulutuksissa voisikin olla työelämäyhteistyöhön panostaminen – valmentaminen yhdessä yritysten kanssa.

 

Heli Antila

lehtori, liiketoiminta ja palvelut

Päävalmentaja, Mänttä-Vilppula ja Virrat

F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen

Tampereen ammattikorkeakoulun ICT-koulutusohjelmien (tietojenkäsittely ja tieto- ja viestintätekniikka) lukukausi avattiin 1. syyskuuta yhteisellä seminaaripäivällä. Asiantuntijavetoiseen päivään oli kutsuttu mukaan TAMKin opiskelijoiden lisäksi Tampere3-yhteisön vastaavien koulutusten opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Päivän avasi Oula Välipakka (Business Tampere) tuomalla tietoa ICT-alan kehityksestä Tampereen seudulla ”jälkeen Nokian” esityksellään Tiesitkö tämän kaiken Tampereen seudun ICT-osaamisesta? – Ei varmasti tiedetty. Tampereen alueella on meneillään todellakin monenlaisia mielenkiintoisia kehityshankkeita niin laivojen etäohjaukseen, kallioporiin kuin pelialaankin liittyen. Alueelle on syntynyt kukoistava ja monipuolinen ICT-alan yrityskenttä, jossa on hyvä vauhti päällä ja tulevaisuuden näkymät erittäin positiivisia.

Oula Välipakan esityksen jälkeen puheenvuoron sai yksi alueen menestyneimmistä yrityksistä M-Files. Esityksessään Avaimia tietokaaokseen Olli Nuutinen toi hyvin esille tiedonhallinnan tärkeyden yrityksille sekä avasi siihen liittyvää problematiikkaa. Hän kertoi myös M-Filesin yrityskulttuurista ja tavoista, joilla yrityksessä löydetään kiinnostavia työtehtäviä monenlaisille ihmisille ja erilaisten asioiden osaajille: ”Ei moniosaajia vaan monia osaajia tarvitaan”.

Tämän jälkeen seminaari jakautui kahteen auditorioon rinnakkaissessioihin. Toisessa sessiossa puheenvuoron pitivät Ville Kankare (Elisa Oyj) Pilvipalvelut työtä muuttamassa sekä Mira Sohlman (Leanware) Digitalisaation vaateet materiaalivirroille ja varastoinnille. Toisessa sessiossa Viljami Kuosmanen (Futurice) jatkoi yrityskulttuuriteemalla esityksellään How to hack services and influence people ja hänen jälkeensä Jouni Hautamäki (Crosshill) viritteli kuulijoita tietoturvateemaan esityksellä Hyökkäysmenetelmät ja suojautuminen sulautetuissa järjestelmissä.

Jouni Hautamäen luento auditoriossa.

Iltapäivällä TAMKin juhlasali täyttyi, kun tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen (F-Secure) huipensi seminaarin puheenvuorollaan STATE OF THE NET. Mukaansa tempaava esitys ja Mikko Hyppösen tapa tuoda asioita esille piti kuulijat mukana ja herätti kiitosta. Erittäin hyvä kiteytys löytyi Twitteristä:

Alla Mikko Hyppösen luento videoituna. Sieltä löytyy myös hänen vinkki kaikille meille Internetin käyttäjille siitä, mitä nyt ei ainakaan kannata mennä tekemään.

Kaiken kaikkiaan seminaaripäivä oli oikein onnistunut ja kuulijat poistuivat viikonlopun viettoon varsin tyytyväisen oloisina. Tämä oli onnistunut päivä ja hieno tapa aloittaa uusi lukuvuosi.

Teksti: Ville Haapakangas
Kuvat: Jarmo Vihmalaakso ja Ville Haapakangas

Miten hyödyntää digitaalisuutta ohjauksessa ja opetuksessa?

Digiosalliseksi-hankkeessa kartoitetaan digitaalisen ohjauksen menetelmiä sekä kehitetään uudenlaisia innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja.

Kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat alle 30-vuotiaat nuoret. Huomio kohdistuu erityisesti perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työpajatoimintaan.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kohderyhmään kuuluville nuorille paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeella lisätään digiosallisuutta, inkluusiota ja yhdenvertaisuutta.

Kuva on muokattu Prisma-sovelluksella. Kuva Digiosalliseksi-työpajasta. Kuvaaja ja lisenssi: Matleena Laakso, CC BY-SA

Nuorten lisäksi toisena merkittävänä kohderyhmänä ovat opetus- ja ohjaushenkilöstö. Heidän valmiuksiaan ohjata ja kohdata erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa pyritään parantamaan. Myös opettajien digitaalisia valmiuksia pyritään parantamaan. Samalla tuetaan opettajan roolin muuttumista ohjauksellisempaan ja valmentavampaan suuntaan.

Opettajille ja ohjaajille on Tampereella, Valkeakoskella ja Virroilla järjestetty kevään 2017 aikana kuusi Workshopia, joihin osallistui useita kymmeniä opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvia osallistujia sekä opiskelijoita. Kevään Workshopien materiaalit löytyvät hankkeen Facebook-sivulta.

Digiosalliseksi hankkeen koordinaattorina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajina ovat Kiipulan ammattiopisto, Tampereen seudun ammattiopisto, Silta-Valmennusyhdistys ry sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto.

Syksylle on jo suunniteltu useita workshopeja. Teemoina ovat muun muassa verkon helpot palvelut, valmentava opettajuus ja esteetön Moodle-oppimisympäristö. Syksyn ensimmäinen workshop järjestetään tiistaina TAMKin tiloissa.

  • Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi, kertoo kouluttajana toimiva hankkeen asiantuntija Matleena Laakso.

Valmentavasta opettajuudesta puhutaan puolestaan 5.9. Tredun Santalahdentien toimipisteessä. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

  • Tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille, kertoo kouluttajana toimiva TAMKin lehtori Heli Antila.

Kuva: Tiina Pouhakka. CC BY-SA

Syksyn Digiosalliseksi-workshopit:

Workshop 7: Verkon helpot palvelut

29.8.2017 klo 12-15 TAMK, Tampere
Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita, joista suuri osa toimii sekä läppäreillä että mobiililaitteilla. Tutustumme muun muassa yksinkertaiseen chattiin, kokeilemme yhteisen sanapilven tekemistä ja muutamia kyselytyökaluja (Kahoot, Quizizz ym). Opit myös tekemään yksinkertaisia animaatioita ja lukemaan QR-koodeja ja hyödyntämään niitä työssäsi.

Kouluttajana Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24378/lomake.html

Workshop 8: Valmentava opettajuus

5.9.2017 klo 12.30-15.30 Tredu, Tampere
Mitä on valmentava opettajuus? Miten opettajan ja opiskelijan rooli on muuttunut valmennuksen myötä? Digiosalliseksi-hankkeen workshopissa tutustumme valmentavaan opettajuuteen sekä valmennuksellisiin metodeihin. Työskentelemme tiimeissä ja keskustelemme valmennuksen ja itsenäisen opiskelun tuomista mahdollisuuksista ja haasteista erityisen tuen opiskelijoille. Iltapäivä on rakennettu valmennuksellisen opiskelupäivän muotoon.

Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24356/lomake.html

Workshop 9: Verkon helpot palvelut (sanapilvet, Padlet ja ajatuskartat)

12.9.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Kuvaus: Workshopissa harjoitellaan verkon helppoja ja pääosin ilman oppijan kirjautumista toimivia palveluita. Tutustumme opetuksen näkökulmasta etenkin sanapilviin, Padletiin ja käsitekarttoihin.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24696/lomake.html

Workshop 12: Sähköiset kyselytyökalut

10.10.2017 klo 14.00-16.00 Tredu, Santalahdentie, Tampere

Teemana ovat verkon maksuttomat sähköiset kyselytyökalut, joilla voi tehdä monivalintakokeita, aktivoida oppitunteja tai antaa kotona tehtäviä harjoituksia. Pääset ensin kokeilemaan niitä oppijan roolissa ja sen jälkeen voit tehdä oman kyselyn haluamallasi työkalulla. Esillä ovat Kahoot, Quizizz, Socrative ja Quizlet.
Kouluttajana: Matleena Laakso
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24697/lomake.html
Työpajan materiaalit löytyvät tältä Sähköisten kokeiden sivulta

Workshop 10: Moodle – esteetön ja helppo hahmottaa

Workshop järjestetään 16.11.2017 klo 14-16 webinaarina osoitteessa https://connect.funet.fi/digiosalliseksi/
Moodle on yleisesti käytetty oppimisympäristö eri organisaatioissa. Monet opettajista pitävät Moodlea selkeänä ja toimivana, mutta opiskelijapalautteessa oppimisympäristöä pidetään melko usein sekavana ja vaikeana. Haluttuja tietoja ei aina löydetä oppimisympäristöstä toivotulla tavalla. Webinaarissa pohditaan Moodlea esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Esille tuodaan opiskelijoiden kokemuksia sekä luodaan mallia erityisen tuen opiskelijoille soveltuvasta ”helposta” Moodle-kurssista.
Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24384/lomake.html

Lista päivittyy myöhemmin ja kannattaa seurata FB-ryhmäämme

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

____________________________________________

Kykylaakso/BioHub tuotti työelämävalmiuksia ja auttoi verkostoitumaan

Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristö, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat yhden lukukauden opinnot. Uuteen oppimisympäristöön siirtymisen taustaa, opintojen sisältöä ja toteutustapaa on kuvattu 23.1.2017 julkaistussa blogikirjoituksessamme Kykylaakso/BioHub opettaa, miten yrityksissä toimitaan.

Uuden toteutustavan avulla opiskelijoille pyrittiin tuottamaan sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Opiskelijoilta edellytettiin aktiivista tiedonhakua sekä tiedon ja kokemusten prosessoimista ja soveltamista annettuihin työelämälähtöisiin toimeksiantoihin. Opiskelijatiimit muodostivat yhdessä tekemisen kautta yhteistä ymmärrystä biotuote- ja prosessitekniikan alalla tarvittavista tiedoista ja taidoista. Valmennuspedagogiikan avulla tuettiin oppijoiden ja tiimien aktiivista roolia ja ohjattiin vastuunottoon erilaisissa oppimistilanteissa.

Otsikon suora lainaus ”Tehokas ja käytönnönläheinen BPT:n kulttuurikylpy” yhden opiskelijatiimin palautteesta kuvaa hyvin Kykylaakso/BioHubin ideologiaa: tavoitteena on työelämälähtöinen yhdessä tekemällä oppiminen. Oppimistilanteet luodaan mahdollisimman autenttisesti työelämää simuloiviksi. Jotta kytkös yrityselämään olisi mahdollisimman konkreettinen, yhteistyössä on ollut tiiviisti mukana 10 kummiyritystä. Kummiyritysten edustajat ovat vierailleet TAMKissa ja opiskelijat vastaavasti kummiyrityksissä.

Yhteistyö kummiyritysten kanssa toteutui tiiviinä

Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyi jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ja jatkui tasaisesti koko kevään ajan. Kummiyritykset olivat opiskelijoille erinomainen kontakti työelämään. Opiskelijat ehtivät perehtyä kummiyrityksensä toimintaan, ja kummiyritysten edustajat tutustuivat opiskelijoihin. Yhteistyö helpotti merkittävästi opiskelijoiden työllistymistä kesän ajaksi: puolet kaikista harjoittelupaikan saaneista opiskelijoista työllistyi nimenomaan kummiyritykseen. Kummiyritysten oli helppoa ja turvallista palkata kesätyöntekijöiksi jo tutuksi tulleita ja yrityksen toimintatavoista perillä olevia opiskelijoita.

Kummiyritysten kokemus Kykylaakso/BioHubissa mukana olosta oli kaiken kaikkiaan myönteinen. Jotkut kummiyritykset ehdottivat jopa nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja vierailuja.

Toimeksiannot liittyivät kummiyritysten toimintaan

bpt1

Böljy-tiimi esittelemässä Valmetin toimintaa SalesUp-myyntitapahtumassa

Opiskelijatiimit mm. osallistuivat TAMKin Liiketalouden koulutuksen helmikuussa järjestämään SalesUp-myyntitapahtumaan. Tapahtumassa tiimit toteuttivat kummiyrityksen toimintaa ja tuotteita esittelevän ständin. Tapahtumaa edelsi vierailu kummiyrityksessä. Käynnin tarkoituksena oli suunnitella ständin ilmettä ja ständitoimintaa yhdessä kummiyrityksen edustajien kanssa. Myyntitapahtumassa ständillä vieraili mm. haamuostajia, joilta tiimit saivat myönteistä ja arvostavaa palautetta asiakaslähtöistä ja asiantuntevasta viestinnästään.

Samaan aikaan kun osa tiimin jäsenistä vastasi ständistä, muut tiimin jäsenet esittelivät Y-kampuksen Backstagella tiimin kehittelemän virtuaaliyrityksen liikeideaa ja toimintaa mm. yritykselle tehtyjen kotisivujen avulla. Esim. Arvoveden www-sivuihin voi tutustua täältä.

Lukukausi huipentui huhtikuussa Kykylaakso/BioHubin prosessipäiviin, joiden tärkein sisältö oli esitellä kummiyrityksissä käytössä olevat valmistusprosessit. Toimeksiannon valmistelu alkoi itsenäisellä tiedonhaulla, jota seurasi vierailu kummiyrityksissä. Vierailu antoi opiskelijoille mahdollisuuden tarkentaa valmistusprosessin yksityiskohtia ja saada materiaalia ja tuotenäytteitä prosessipäivien esitystä varten.

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

Prosessipäivillä, jotka toteutettiin paneelikeskusteluja hyödyntäen, kukin tiimi piti noin puolen tunnin mittaisen alustuksen prosessistaan.  Kullekin tiimille oli osoitettu opponoiva tiimi, joka oli valmistautunut kysymyksillä, joihin tiimin jäsenet yhdessä vastasivat. Opponoivan tiimin kysymysten jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentoida. Keskustelu oli aktiivista, ja valmentajien myötävaikutuksella varmistettiin, että oppimistavoitteet saavutettiin.

Tiimioppiminen opinnäytetyön aiheena

Opiskelijat pitivät tiimityöskentelystä, ja tiimityöskentelyn nähtiin olevan jopa tärkein osa Kykylaakso/BioHub-ympäristöä. Biotuote- ja prosessitekniikan opiskelija Hannareetta Aalto teki kevään aikana opinnäytetyön Tiimioppiminen Kykylaakso/BioHub-opintokokonaisuudessa keväällä 2017, jonka tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden rooleja tiimissä ja tiimien kehitystä kevään aikana.

Opinnäytetyötä varten opiskelijat arvioivat tiimiensä kehitystä suhteessa tiimiteoriaan.  Noin puolet tiimeistä koki tiiminsä päässeen kypsän toiminnan vaiheeseen, puolella tiimeistä kehitys oli rikkonaisempaa. Kaikki pääsivät kuitenkin harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, jakamaan osaamistaan, ottamaan vastuuta ja saamaan onnistumisen kokemuksia esimerkiksi kummiyritysten prosesseja esittelevään prosessipäivään liittyvää toimeksiantoa työstettäessä ja esiteltäessä.

Kehittäminen jatkuu

Lopuksi lainaus yhden opiskelijatiimin Kykylaakso/BioHubia koskevasta palautteesta:

”Hiomaton timantti. Kykylaaksossa on paljon hyviä asioita, mutta myös parannettavaa. On tykätty ja voimme suositella.”

Kykylaakso/BioHubin ensimmäinen toteutus on antanut meille valmentajille arvokasta kokemusta ja hyvät lähtökohdat jatkuvaan kehittämiseen. Onnistumisista pidämme kiinni ja tunnistettavia kehittämiskohteita olemme jo lähteneet viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palveleva Kykylaakso/BioHub.

 

 

 

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1, 2 ja 3.

Aurinkoinen Lund

part4_pelto ja david lund

David esittelee peltoaan Lundissa

Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti rautatieasemaa. Kyseessä on torstai 4.5., matkan viimeinen päivä ennen kotiinpaluuta. Kulkeminen Skånen alueella on järjestetty erittäin miellyttäväksi julkisilla kulkuvälineillä, busseja ja junia kulkee taajaan ja verkostot ovat selkeät.

Kun osaa valita oikean lipun kulkeminen on edullista ja helppoa kaikissa liikennevälineissä. Ja jos ei itse osaa valita oikeaa lippua, niin lipputoimiston asiakaspalvelijat jo muistavat edellisten päivien ostoshistoriasi ja osaavat auttaa oikean lipun valinnassa hymyn kera. Jostain syystä jäimme hyvin mieleen lipputoimiston henkilökunnalle.

Saavuimme Lundissa vaikuttavalle TKI-alueelle, missä sijaitsi isoja IDEON Science park –rakennuksia Alfasta Gammaan. Niissä oli yrityshautomoita, erilaisia tekniikan ja talouden alan yrityksiä ja monenlaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, mukaan lukien Swedish Water Research –toimisto.

Pohjoismaille tyypillisessä massiivipuisessa rakennuksessa meitä tervehti David Gustavsson, Swedish Water Researchin kokopäiväinen tutkija. SWR on paikallisten vesilaitosten ja kuntien omistama T&K organisaatio, joka tekee vesien ja jätevesien käsittelyyn liittyvää tutkimus ja kehittämistoimintaa, samalla kun vesilaitokset keskittyvät omaan ydintoimintaansa eli vesien- ja jätevesien puhdistamiseen ja putkistojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Nerokasta!

part4_nitrifikaatio Lund

Virtsan nitrifikaatiota

David keskittyy kaupungissa tuotettavien ravinteiden hyötykäyttöön. Erityisesti keskustelimme usean tunnin ajan virtsan lannoitekäytön mahdollisuuksista. Samalla ideoimme mm. käymälöitä, jotka voisi asentaa kaupunkiviljelmille, ja jotka tuottaisivat paikan päällä ravinteita viljelijöiden käyttöön.

Pääsimme myös tutustumaan laboratorioon, jossa parhaillaan tutkittiin typen talteenottoa virtsasta nitrifikaation avulla. Kaikista kiinnostavinta Davidin tutkimuksessa oli, että kaikki tähtäsi käytännön sovellusten aikaansaamiseen. Näistä ravinteista voisi tulevaisuudessa olla eritoten hyötyä kaupungissa tapahtuvalle viljelylle. Tämä on tieteen ja käytännön yhdistämistä parhaalla tavalla!

Kirsikkana kakun päällä David vei meidät tutustumaan yhteen Lundin kaupungin palstaviljelmistä, missä hänen perheellään on yhteensä 600 m² palsta-alue, jossa hän viljelee mansikkaa, perunaa, papuja, porkkanaa, pensasmarjoja, yrttejä ym. Alueella oli jo vilkasta, sillä kasvukausi tällä leveysasteella oli jo alkanut.

part4_Lund kanat

Kanat puutarhapalstalla

Lundin kaupunki on tarjonnut kyseisen maa-alueen viljelijöiden käyttöön pientä maksua vastaan. Mikä oli erityisen hienoa, palstalla oli myös erilaisten ryhmien ylläpitämiä kanoja ja mehiläisiä sekä paikallisen työväenopiston kasvihuone, jossa pidetään kaupunkilaisille kasvihuone-kursseja.

 

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Lisäksi Lundin kaupunki toimittaa palstoille kontit, ilmaiset työvälineet, kasteluvettä tankeissa sekä kompostia maanparannukseen. Tätä varten kunta on palkannut puolipäiväisen henkilön, joka kiertää huoltamassa eri palstoja. Tästä mallia Suomeenkin?

Entä nyt?

Tämän matkan aikana tuli vahvasti se käsitys, että jälleen kerran Ruotsissa (ja Tanskassa) ollaan etunojassa kehittämässä kaupunkiviljelyä ja myös sen kaupallista puolta. Me Suomessa tulemme tässä jäljessä. Näkemämme hankkeet olivat aika mittavia ja esimerkiksi ØsterGROn viljely- ja ravintolamalli on oiva esimerkki yhteisöviljelyn ja elinkeinon yhdistämisestä.

Suomessa ollaan vielä pitkälti yhteisöviljelyn tasolla, mikä luonnollisesti on hyvä asia, mutta viljelyn kaupallinen ulottuvuus on vielä pientä.

Toisaalta meillä on aivan samoja, sekä kansallisesta että EU-lainsäädännöstä tulevia, haasteita byrokratian ja säännösten kanssa. Kaupunkiviljely on vielä elinkeinona näkymätön. Kaupunkiviljely ei ole maatalouden tukien tai ohjauksen piirissä, mutta ei myöskään näkyvä osa kaupungin toimintaa.

Esimerkiksi Los Perros ei voinut osallistua maalaismarkkinoille, koska se oli tarkoitettu kaupungin ulkopuolelta tuleville tuottajille, vaikka myytävät tuotteet olisivat olleet tismalleen samoja. Sitä ei myöskään tunnisteta tai tunnusteta toiminnaksi, josta joku voisi saada elantonsa. Stadsbruk-hankkeen liiketoimintamallit tulevat tässä suhteessa olemaan mielenkiintoisia testata myös täällä.

Matka oli osa KIVIREKI-Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hanketta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto EAKR-ohjelmasta.

Matkalla Marsiin!

TAMK on osallistunut Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn Epic Challenge -projektiin, jossa on tutkittu Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita. Yksi Epic Challenge -projektin huippuhetkistä koettiin tiedekeskus Heurekassa 10. toukokuuta, kun projektilaiset pääsivät tapaamaan NASAn astronautti Timothy Kopraa.

DSCF4240

Projektilaisia Heurekassa. Ylärivissä vas. Juha Hyytiäinen, LAMKin Epic Challenge -koordinaattori;  TAMKin koordinaatttori Antti Perttula (toinen vas.); Timothy Kopra (viides vas.); Dawn Kopra (kuudes vas.) sekä TAMKin opettaja Tomi Salo (ylärivissä 1. oikealta)

Astronautti Kopra luennoi täydelle luentosalille työstään kansainvälisellä avaruusasema ISS:llä. Kopra kertoi muun muassa viimeisimmästä kuuden kuukauden avaruusmatkastaan ja siellä tehdyistä tutkimuksista, jotka liittyvät suunnitteilla olevaan Marsin matkaan. Timothy Kopra, jota kutsutaan myös sisunautiksi suomalaisten juuriensa vuoksi, pitää mahdollisena, että matka Marsiin toteutuu 2030-luvulla.

DSCF4208

Timothy Kopra kertoi Heurekassa matkoistaan avaruuteen, keskellä hänen vaimonsa Dawn Kopra.

Heurekan tilaisuuteen osallistui opiskelijoita ja opettajia Epic Challenge -ohjelmassa mukana olevista korkeakouluista. Lämminhenkisessä tapahtumassa opiskelijat saivat esitellä astronautti Kopralle vuoden kestäneen projektinsa tuloksia.

DSCF4225

TAMKin opiskelijat Jessica Mattila (vas.) ja Polina Petrova esittelivät omaa projektiaan Kopralle.

DSCF4228

TAMKin opiskelija Catherine Fait esitteli Timothy Kopralle projekteissa tehtyjä töitä.

DSCF4217

TAMKin opiskelija Svetlana Rybina kuului opiskelijaryhmään, joka kehitteli Marsin oloihin soveltuvaa testikammiota.

Marsin asuttaminen oli esillä myös SciFest 2017 -tapahtumassa Joensuussa 12.5.2017. Mars Matkaan -oppimisympäristösymposiumissa Joensuun ja TAMKin Epic Challenge -tiimit esittäytyvät ja tapasivat Epic Challenge -ohjelman ”isän” astronautti Charles Camaran sekä Timothy Kopran. Tämän vuoden Epic Challenge -ohjelma päättyi, mutta yhteistyön jatkuminen suomalaisten kanssa näyttää hyvältä, sillä NASAn astronautit ovat kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä.

DSCF4269

Astronautti Charles Camarda haluaa jatkaa yhteistyötä suomalaisten kanssa. Kuvassa vas. opettaja Tomi Salo TAMKista, Charles Camarda ja opiskelija Polina Petrova TAMKista.

DSCF4286

Epic Challenge -ohjelman koordinaattori Karelia AMKin yliopettaja Heikki Immonen sai Timothy Kopralta Suomen lipun, joka on ollut kaksi kertaa avaruudessa.

DSCF4376

Epic Challenge -ohjelmalle suunniteltiin jatkoa Kolin upeissa maisemissa. Vas. Charles Camarda, Timothy Kopra, Dawn Kopra ja Antti Perttula.

Challenge -ohjelmassa ovat mukana TAMKin lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Joensuun kaupunki ja Savon koulutuskuntayhtymä.

Teksti: Antti Perttula, konetekniikan yliopettaja, TAMKin NASA Challenge -projektin vetäjä

Mars-projektista lisää:  http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaissukuinen-astronautti-vierailee-heurekassa-timothy-kopralla-yli-200-paivan-kokemus-avaruudesta/6405462

http://yle.fi/uutiset/3-9147108

http://tamknyt.tamk.fi/matkalla-marsiin/

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1 ja 2

Kattopuutarha Kööpenhaminan Østerbrossa

ØsterGRO on perustettu vuonna 2014 kolmen ystävyksen kesken.

CSA(Community-supported Agriculture)-yhdistys, keskittyy tuomaan vihreää kaupunkiin, edistämään kestävää ruoantuotantoa, yhteisöllisyyttä sekä ymmärrystä ruoan tuotannosta.

www.oestergro.dk

______

Keskiviikko-iltapäivänä kävelemme aurinkoista Æbeløgadenia (voi vapaasti yrittää lausua oikein) pitkin kohti tuntematonta kattoviljelmää. Meillä on vain internetistä löydetyt tanskankieliset tiedot ja osoite. Löysimme kattoviljelmän sattumalta yhdysvaltalaiselta kaupunkiviljelyyn keskittyneeltä sivustolta hieman ennen matkaamme. Sivujen mukaan viljelmä on ainoa laatuaan Kööpenhaminassa.

Nousu hirvittää hieman

Nousu hirvittää hieman

Saavumme fitness-keskuksen eteen ja kävelemme sisäpihalle ihmettelemään, mistä sinne katolle oikein pääsee. Perässämme tulee iloinen nuorimies, joka osoittautuu kattoviljelmillä sijaitsevan ravintolan keittiöpäälliköksi.

Emme tienneet, että katolla on aukeamassa myös lähituotteisiin keskittynyt ravintola seuraavana perjantaina. Hän johdattaa meidät ystävällisesti katolle kieltämättä hieman epäilyttäviä kierreportaita pitkin. Oudompaa huimaa.

Samalla nuorimies kertoo innostuneesti perjantaina avattavasta ravintolasta. Saavuimme paikalle juuri sopivasti kiireisimpänä valmistelupäivänä ja kattopuutarhan yleisenä vapaaehtoispäivänä. Ylhäällä meidät ottaa vastaan Livia Urban Swart Haaland, joka vastaa viljelyksen toiminnasta ja on toinen ØsterGROn perustajista.

Katto on henkeäsalpaava. Kööpenhaminassa kesä on paljon pidemmällä ja tillit, mangoldit sekä lehtikaalit kasvavat jo täyttä häkää. 600 m² kattopuutarha käsittää myös kolme mehiläispesää. Kanat saapuvat hieman myöhemmin kesällä.

Istahdamme Livian kanssa penkille auringonpaisteeseen ja kuulemme jännittävän tarinan kattopuutarhan takana.

Viljelmät ja ravintola

Viljelmät ja ravintola

Puutarha on perustettu 2014 tuottamaan ruokaa yhdistyksen nykyiselle 40 jäsenperheelle. Jokainen jäsen maksaa vuoden alussa jäsenmaksun noin 400 euroa, jolla he saavat osuuden kattoviljelmän tuotteista. Lisäksi jäsenet saavat osallistua yhteisiin töihin viljelmällä. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista.

Hulevesikenno

Hulevesikenno

Livia on ammatiltaan puutarhuri. Kaupunkilaisena hän on pitkään ollut kiinnostunut kaupunkiviljelystä ja siitä, miten tuoda ruoantuotanto lähemmäksi siitä kaukana oleville kaupunkilaisille. ØsterGRO tekee myös tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Kööpenhaminassa laajalle kasvanut kaupunki-infrastruktuuri on aiheuttanut ongelmia hulevesien hallintaan ja kaupunki on herännyt viherkattojen mahdollisuuksiin ongelman hallitsemisessa.

ØsterGRO on saanut katon käyttöön talon omistajalta ilmaiseksi. Katto soveltuu kaupunkiviljelyyn täydellisesti, sillä se on alun perin ollut autojen parkkipaikka. Näin ollen katon rakenteet kestävät mullasta aiheutuvan kuorman. Katolla on turvallisuuden kannalta välttämättömät kaiteet ja sinne kulkee iso tavarahissi. Hulevesien hallinnassa katolla kokeillaan tanskalais-valmisteisia muovikennoja, jotka on asennettu multapenkkien alle.

part3_östergro lehtikaalit

Lehtikaalit kukoistavat

Lisäksi ØsterGRO järjestää kursseja kaupunkiviljelystä, ruoan tuotannosta tai vaikkapa kanojen kynimisestä ja valmistamisesta. Kurssien avulla he haluavat tuoda ennen niin olennaisia käytännön taitoja uudestaan lähemmäs kaupunkilaisia.

Rahoituksen viljelmille ja vesi- sekä sähkömaksuihin yhdistys kerää jäsenmaksuilla ja kurssimaksuilla. Lisäksi yhdistys perii perjantain avattavalta ravintolalta, Gro Spiseriltä, vuokraa ja saa sen tuotoista 7 % itselleen. Tällä varmistetaan yhdistyksen työntekijän palkkakustannukset.

Katolla toimi aiemmin ulkopuolinen ravintoloitsija, mutta yhteisöllisen viljelmän ja siihen liittymättömän ravintolatoiminnan yhteensovittaminen oli haastavaa. Nyt ravintolaa pyörittää ØsterGROn ydinporukka erillisenä yrityksenä.

Ai niin, se ystävällinen nuorimies, joka meidät katolle ohjasi, oli kuuluisan kööpenhaminalaisen, kahden Michelin-tähden ravintola Noman entinen kokki. Hänen nimensä valitettavasti lipsahti ohi korviemme, niin ällistyneitä olimme tästä tapaamisesta.

part3_erottelevakäymälä katolla

Erotteleva vähävetinen käymälä

Olemme erittäin pahoillamme, että joudumme lähtemään kotiin jo perjantaina, emmekä pääse maistamaan samana iltana olevien Gro Spiserin avajaisten viiden ruokalajin illallista. Tunnelma ja vastaanotto kattopuutarhassa on sanoinkuvaamattoman lämmin ja edes hutera paluu kierreportaita pitkin maan pinnalle ei himmennä innostustamme. Jackpot.

Iloksemme Livia kertoo myös, että he aikovat tulevaisuudessa käyttää viljelmien kasteluun keittiöstä tulevia harmaita vesiä ja lannoitukseen katolla sijaitsevan erottelevan käymälän virtsaa. Tässä kohtaa Levikset melkein repesivät…

Tarina jatkuu: viimeinen osa 4/4 julkaistaan ma 12.6.2017!