Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1, 2 ja 3.

Aurinkoinen Lund

part4_pelto ja david lund

David esittelee peltoaan Lundissa

Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti rautatieasemaa. Kyseessä on torstai 4.5., matkan viimeinen päivä ennen kotiinpaluuta. Kulkeminen Skånen alueella on järjestetty erittäin miellyttäväksi julkisilla kulkuvälineillä, busseja ja junia kulkee taajaan ja verkostot ovat selkeät.

Kun osaa valita oikean lipun kulkeminen on edullista ja helppoa kaikissa liikennevälineissä. Ja jos ei itse osaa valita oikeaa lippua, niin lipputoimiston asiakaspalvelijat jo muistavat edellisten päivien ostoshistoriasi ja osaavat auttaa oikean lipun valinnassa hymyn kera. Jostain syystä jäimme hyvin mieleen lipputoimiston henkilökunnalle.

Saavuimme Lundissa vaikuttavalle TKI-alueelle, missä sijaitsi isoja IDEON Science park –rakennuksia Alfasta Gammaan. Niissä oli yrityshautomoita, erilaisia tekniikan ja talouden alan yrityksiä ja monenlaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, mukaan lukien Swedish Water Research –toimisto.

Pohjoismaille tyypillisessä massiivipuisessa rakennuksessa meitä tervehti David Gustavsson, Swedish Water Researchin kokopäiväinen tutkija. SWR on paikallisten vesilaitosten ja kuntien omistama T&K organisaatio, joka tekee vesien ja jätevesien käsittelyyn liittyvää tutkimus ja kehittämistoimintaa, samalla kun vesilaitokset keskittyvät omaan ydintoimintaansa eli vesien- ja jätevesien puhdistamiseen ja putkistojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Nerokasta!

part4_nitrifikaatio Lund

Virtsan nitrifikaatiota

David keskittyy kaupungissa tuotettavien ravinteiden hyötykäyttöön. Erityisesti keskustelimme usean tunnin ajan virtsan lannoitekäytön mahdollisuuksista. Samalla ideoimme mm. käymälöitä, jotka voisi asentaa kaupunkiviljelmille, ja jotka tuottaisivat paikan päällä ravinteita viljelijöiden käyttöön.

Pääsimme myös tutustumaan laboratorioon, jossa parhaillaan tutkittiin typen talteenottoa virtsasta nitrifikaation avulla. Kaikista kiinnostavinta Davidin tutkimuksessa oli, että kaikki tähtäsi käytännön sovellusten aikaansaamiseen. Näistä ravinteista voisi tulevaisuudessa olla eritoten hyötyä kaupungissa tapahtuvalle viljelylle. Tämä on tieteen ja käytännön yhdistämistä parhaalla tavalla!

Kirsikkana kakun päällä David vei meidät tutustumaan yhteen Lundin kaupungin palstaviljelmistä, missä hänen perheellään on yhteensä 600 m² palsta-alue, jossa hän viljelee mansikkaa, perunaa, papuja, porkkanaa, pensasmarjoja, yrttejä ym. Alueella oli jo vilkasta, sillä kasvukausi tällä leveysasteella oli jo alkanut.

part4_Lund kanat

Kanat puutarhapalstalla

Lundin kaupunki on tarjonnut kyseisen maa-alueen viljelijöiden käyttöön pientä maksua vastaan. Mikä oli erityisen hienoa, palstalla oli myös erilaisten ryhmien ylläpitämiä kanoja ja mehiläisiä sekä paikallisen työväenopiston kasvihuone, jossa pidetään kaupunkilaisille kasvihuone-kursseja.

 

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Lisäksi Lundin kaupunki toimittaa palstoille kontit, ilmaiset työvälineet, kasteluvettä tankeissa sekä kompostia maanparannukseen. Tätä varten kunta on palkannut puolipäiväisen henkilön, joka kiertää huoltamassa eri palstoja. Tästä mallia Suomeenkin?

Entä nyt?

Tämän matkan aikana tuli vahvasti se käsitys, että jälleen kerran Ruotsissa (ja Tanskassa) ollaan etunojassa kehittämässä kaupunkiviljelyä ja myös sen kaupallista puolta. Me Suomessa tulemme tässä jäljessä. Näkemämme hankkeet olivat aika mittavia ja esimerkiksi ØsterGROn viljely- ja ravintolamalli on oiva esimerkki yhteisöviljelyn ja elinkeinon yhdistämisestä.

Suomessa ollaan vielä pitkälti yhteisöviljelyn tasolla, mikä luonnollisesti on hyvä asia, mutta viljelyn kaupallinen ulottuvuus on vielä pientä.

Toisaalta meillä on aivan samoja, sekä kansallisesta että EU-lainsäädännöstä tulevia, haasteita byrokratian ja säännösten kanssa. Kaupunkiviljely on vielä elinkeinona näkymätön. Kaupunkiviljely ei ole maatalouden tukien tai ohjauksen piirissä, mutta ei myöskään näkyvä osa kaupungin toimintaa.

Esimerkiksi Los Perros ei voinut osallistua maalaismarkkinoille, koska se oli tarkoitettu kaupungin ulkopuolelta tuleville tuottajille, vaikka myytävät tuotteet olisivat olleet tismalleen samoja. Sitä ei myöskään tunnisteta tai tunnusteta toiminnaksi, josta joku voisi saada elantonsa. Stadsbruk-hankkeen liiketoimintamallit tulevat tässä suhteessa olemaan mielenkiintoisia testata myös täällä.

Matka oli osa KIVIREKI-Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hanketta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto EAKR-ohjelmasta.

Matkalla Marsiin!

TAMK on osallistunut Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn Epic Challenge -projektiin, jossa on tutkittu Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita. Yksi Epic Challenge -projektin huippuhetkistä koettiin tiedekeskus Heurekassa 10. toukokuuta, kun projektilaiset pääsivät tapaamaan NASAn astronautti Timothy Kopraa.

DSCF4240

Projektilaisia Heurekassa. Ylärivissä vas. Juha Hyytiäinen, LAMKin Epic Challenge -koordinaattori;  TAMKin koordinaatttori Antti Perttula (toinen vas.); Timothy Kopra (viides vas.); Dawn Kopra (kuudes vas.) sekä TAMKin opettaja Tomi Salo (ylärivissä 1. oikealta)

Astronautti Kopra luennoi täydelle luentosalille työstään kansainvälisellä avaruusasema ISS:llä. Kopra kertoi muun muassa viimeisimmästä kuuden kuukauden avaruusmatkastaan ja siellä tehdyistä tutkimuksista, jotka liittyvät suunnitteilla olevaan Marsin matkaan. Timothy Kopra, jota kutsutaan myös sisunautiksi suomalaisten juuriensa vuoksi, pitää mahdollisena, että matka Marsiin toteutuu 2030-luvulla.

DSCF4208

Timothy Kopra kertoi Heurekassa matkoistaan avaruuteen, keskellä hänen vaimonsa Dawn Kopra.

Heurekan tilaisuuteen osallistui opiskelijoita ja opettajia Epic Challenge -ohjelmassa mukana olevista korkeakouluista. Lämminhenkisessä tapahtumassa opiskelijat saivat esitellä astronautti Kopralle vuoden kestäneen projektinsa tuloksia.

DSCF4225

TAMKin opiskelijat Jessica Mattila (vas.) ja Polina Petrova esittelivät omaa projektiaan Kopralle.

DSCF4228

TAMKin opiskelija Catherine Fait esitteli Timothy Kopralle projekteissa tehtyjä töitä.

DSCF4217

TAMKin opiskelija Svetlana Rybina kuului opiskelijaryhmään, joka kehitteli Marsin oloihin soveltuvaa testikammiota.

Marsin asuttaminen oli esillä myös SciFest 2017 -tapahtumassa Joensuussa 12.5.2017. Mars Matkaan -oppimisympäristösymposiumissa Joensuun ja TAMKin Epic Challenge -tiimit esittäytyvät ja tapasivat Epic Challenge -ohjelman ”isän” astronautti Charles Camaran sekä Timothy Kopran. Tämän vuoden Epic Challenge -ohjelma päättyi, mutta yhteistyön jatkuminen suomalaisten kanssa näyttää hyvältä, sillä NASAn astronautit ovat kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä.

DSCF4269

Astronautti Charles Camarda haluaa jatkaa yhteistyötä suomalaisten kanssa. Kuvassa vas. opettaja Tomi Salo TAMKista, Charles Camarda ja opiskelija Polina Petrova TAMKista.

DSCF4286

Epic Challenge -ohjelman koordinaattori Karelia AMKin yliopettaja Heikki Immonen sai Timothy Kopralta Suomen lipun, joka on ollut kaksi kertaa avaruudessa.

DSCF4376

Epic Challenge -ohjelmalle suunniteltiin jatkoa Kolin upeissa maisemissa. Vas. Charles Camarda, Timothy Kopra, Dawn Kopra ja Antti Perttula.

Challenge -ohjelmassa ovat mukana TAMKin lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Joensuun kaupunki ja Savon koulutuskuntayhtymä.

Teksti: Antti Perttula, konetekniikan yliopettaja, TAMKin NASA Challenge -projektin vetäjä

Mars-projektista lisää:  http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaissukuinen-astronautti-vierailee-heurekassa-timothy-kopralla-yli-200-paivan-kokemus-avaruudesta/6405462

http://yle.fi/uutiset/3-9147108

http://tamknyt.tamk.fi/matkalla-marsiin/

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1 ja 2

Kattopuutarha Kööpenhaminan Østerbrossa

ØsterGRO on perustettu vuonna 2014 kolmen ystävyksen kesken.

CSA(Community-supported Agriculture)-yhdistys, keskittyy tuomaan vihreää kaupunkiin, edistämään kestävää ruoantuotantoa, yhteisöllisyyttä sekä ymmärrystä ruoan tuotannosta.

www.oestergro.dk

______

Keskiviikko-iltapäivänä kävelemme aurinkoista Æbeløgadenia (voi vapaasti yrittää lausua oikein) pitkin kohti tuntematonta kattoviljelmää. Meillä on vain internetistä löydetyt tanskankieliset tiedot ja osoite. Löysimme kattoviljelmän sattumalta yhdysvaltalaiselta kaupunkiviljelyyn keskittyneeltä sivustolta hieman ennen matkaamme. Sivujen mukaan viljelmä on ainoa laatuaan Kööpenhaminassa.

Nousu hirvittää hieman

Nousu hirvittää hieman

Saavumme fitness-keskuksen eteen ja kävelemme sisäpihalle ihmettelemään, mistä sinne katolle oikein pääsee. Perässämme tulee iloinen nuorimies, joka osoittautuu kattoviljelmillä sijaitsevan ravintolan keittiöpäälliköksi.

Emme tienneet, että katolla on aukeamassa myös lähituotteisiin keskittynyt ravintola seuraavana perjantaina. Hän johdattaa meidät ystävällisesti katolle kieltämättä hieman epäilyttäviä kierreportaita pitkin. Oudompaa huimaa.

Samalla nuorimies kertoo innostuneesti perjantaina avattavasta ravintolasta. Saavuimme paikalle juuri sopivasti kiireisimpänä valmistelupäivänä ja kattopuutarhan yleisenä vapaaehtoispäivänä. Ylhäällä meidät ottaa vastaan Livia Urban Swart Haaland, joka vastaa viljelyksen toiminnasta ja on toinen ØsterGROn perustajista.

Katto on henkeäsalpaava. Kööpenhaminassa kesä on paljon pidemmällä ja tillit, mangoldit sekä lehtikaalit kasvavat jo täyttä häkää. 600 m² kattopuutarha käsittää myös kolme mehiläispesää. Kanat saapuvat hieman myöhemmin kesällä.

Istahdamme Livian kanssa penkille auringonpaisteeseen ja kuulemme jännittävän tarinan kattopuutarhan takana.

Viljelmät ja ravintola

Viljelmät ja ravintola

Puutarha on perustettu 2014 tuottamaan ruokaa yhdistyksen nykyiselle 40 jäsenperheelle. Jokainen jäsen maksaa vuoden alussa jäsenmaksun noin 400 euroa, jolla he saavat osuuden kattoviljelmän tuotteista. Lisäksi jäsenet saavat osallistua yhteisiin töihin viljelmällä. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista.

Hulevesikenno

Hulevesikenno

Livia on ammatiltaan puutarhuri. Kaupunkilaisena hän on pitkään ollut kiinnostunut kaupunkiviljelystä ja siitä, miten tuoda ruoantuotanto lähemmäksi siitä kaukana oleville kaupunkilaisille. ØsterGRO tekee myös tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Kööpenhaminassa laajalle kasvanut kaupunki-infrastruktuuri on aiheuttanut ongelmia hulevesien hallintaan ja kaupunki on herännyt viherkattojen mahdollisuuksiin ongelman hallitsemisessa.

ØsterGRO on saanut katon käyttöön talon omistajalta ilmaiseksi. Katto soveltuu kaupunkiviljelyyn täydellisesti, sillä se on alun perin ollut autojen parkkipaikka. Näin ollen katon rakenteet kestävät mullasta aiheutuvan kuorman. Katolla on turvallisuuden kannalta välttämättömät kaiteet ja sinne kulkee iso tavarahissi. Hulevesien hallinnassa katolla kokeillaan tanskalais-valmisteisia muovikennoja, jotka on asennettu multapenkkien alle.

part3_östergro lehtikaalit

Lehtikaalit kukoistavat

Lisäksi ØsterGRO järjestää kursseja kaupunkiviljelystä, ruoan tuotannosta tai vaikkapa kanojen kynimisestä ja valmistamisesta. Kurssien avulla he haluavat tuoda ennen niin olennaisia käytännön taitoja uudestaan lähemmäs kaupunkilaisia.

Rahoituksen viljelmille ja vesi- sekä sähkömaksuihin yhdistys kerää jäsenmaksuilla ja kurssimaksuilla. Lisäksi yhdistys perii perjantain avattavalta ravintolalta, Gro Spiseriltä, vuokraa ja saa sen tuotoista 7 % itselleen. Tällä varmistetaan yhdistyksen työntekijän palkkakustannukset.

Katolla toimi aiemmin ulkopuolinen ravintoloitsija, mutta yhteisöllisen viljelmän ja siihen liittymättömän ravintolatoiminnan yhteensovittaminen oli haastavaa. Nyt ravintolaa pyörittää ØsterGROn ydinporukka erillisenä yrityksenä.

Ai niin, se ystävällinen nuorimies, joka meidät katolle ohjasi, oli kuuluisan kööpenhaminalaisen, kahden Michelin-tähden ravintola Noman entinen kokki. Hänen nimensä valitettavasti lipsahti ohi korviemme, niin ällistyneitä olimme tästä tapaamisesta.

part3_erottelevakäymälä katolla

Erotteleva vähävetinen käymälä

Olemme erittäin pahoillamme, että joudumme lähtemään kotiin jo perjantaina, emmekä pääse maistamaan samana iltana olevien Gro Spiserin avajaisten viiden ruokalajin illallista. Tunnelma ja vastaanotto kattopuutarhassa on sanoinkuvaamattoman lämmin ja edes hutera paluu kierreportaita pitkin maan pinnalle ei himmennä innostustamme. Jackpot.

Iloksemme Livia kertoo myös, että he aikovat tulevaisuudessa käyttää viljelmien kasteluun keittiöstä tulevia harmaita vesiä ja lannoitukseen katolla sijaitsevan erottelevan käymälän virtsaa. Tässä kohtaa Levikset melkein repesivät…

Tarina jatkuu: viimeinen osa 4/4 julkaistaan ma 12.6.2017!

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osa 1

Yrityshautomo vanhassa orpokodissa

Xenofilia on vuonna 2008 perustettu sosiaalinen monimuotoisuuteen keskittyvä yritys. Yritys tekee muun muassa erilaisia projekteja liittyen maahanmuuttajiin, yhteisöllisyyteen ja kaupunkiviljelyyn.

www.xenofilia.se

______

part2_Botildeborg

Botildenborg

Tapaamme Cyril Gaubertin kuulaana keskiviikkoaamuna 3.5. syvällä Rosengårdissa, Botildenborgin pihassa, paikallisen kirkon ja moskeijan välissä. Eteemme nousee vanha kartanonomainen, selvästi huonossa kunnossa oleva rakennus. Mieleemme nousee elävästi kuva Lielahden kartanosta.

Pihalla hyörii iso joukko monenmaalaisia ihmisiä uuden aidan kimpussa. Pihan parakkien edessä kasvaa mansikoita laatikoissa.  Tarkoituksenamme on tavata Cyril Gaubert, Ranskasta kotoisin oleva Xenofilian projektityöntekijä, jonka sattumalta tapasimme edellisenä päivänä Los Perrosin pellolla. Botildenborg on vanha, pitkään tyhjillään ollut rakennus, alun perin orpokodiksi rakennettu.

Cyril tulee ranskalaiseen tapaan hieman myöhässä ja ohjaa meidät sisälle parakkiin, joka toimii Xenofilian toimistona. Saamme Xenofilian työntekijöiltä lämpimän vastaanoton ja keskustelu lähtee heti vilkkaasti käyntiin. Kuulemme Xenofilian eri hankkeista (mm.  Botildenborg, Stadsbruk, Växtplats Rosengård, Kryddor från Rosengård) ja työntekijän suomalaisista juurista.

Stadsbruk pellot ja maahanmuuttajat harjoittelussa

Stadsbruk pellot ja maahanmuuttajat harjoittelussa

Xenofilia osti kauan hylättynä olleen Botildenborgin kartanorakennuksen ja kunnostaa sitä yhteisöprojektina muun muassa vaikeasti työllistettävien henkilöiden, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien kanssa yhteisötilaksi. Samalla kunnostuksessa mukana olleet ihmiset saavat työelämän kannalta tärkeitä taitoja.

Työllistetyt henkilöt ovat mukana Botildenborgin kunnostuksessa ja yhteisten alueiden vihertöissä (esimerkiksi aidan rakentaminen ja puutarhan hoito) noin 10 viikkoa, jona aikana heitä valmennetaan ruotsalaiseen työelämään. Sen jälkeen työntekijät siirtyvät hankkeen yhteistyöyrityksiin harjoitteluun 12 viikon ajaksi. Yritykset ovat halukkaita työllistämään näitä harjoittelijoita, jos he osoittautuvat sopiviksi.

Botildenborgin vieressä on myös hankkeen oma pelto kasvihuoneineen, jossa hankkeeseen osallistuvat työllistettävät pääsevät opettelemaan maisemanhoitoon ja viljelyyn liittyviä, työelämän kannalta tärkeitä taitoja.

Karoliina ja Cyril

Karoliina ja Cyril

Lisäksi Xenofilialla on Stadsbruk niminen hanke, jota rahoittaa Suomen TEKESIä vastaava VINNOVA-organisaatio. Hanketta tehdään tällä hetkellä Göteborgissa, Malmössä ja Växjössä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kaupunkiviljelyyn liiketoiminnallisesti kannattavaa ja tutustuttaa kaupunkiviljelijät pienten yritysten hoitamiseen liittyviin osa-alueisiin (Canvas-malli). Hankkeessa järjestetään muun muassa työpajoja ja monen muotoisia yrityshautomoita.

Valmennus on suunniteltu viljelijöille, joilta puuttuu liiketoimintaosaaminen ja toisaalta yrittäjille, joilta puuttuu kaupunkiviljelyyn liittyvien innovaatioiden ja toimien tuntemus (esimerkiksi vertikaaliviljely, vesiviljely, laitteet ja olosuhteet). Cyrilia kiinnostaa erityisesti pienten yritysten toimintamahdollisuudet yrityksiin kohdistuvien kasvupaineiden alla.

Lena Friblick on Xenofilian johtaja ja hänen journalisti- ja kirjailijataustansa käy heti keskustellessamme selväksi. Lena kertoo Xenofilian eri hankkeista ja innostuu jo muutaman minuutin keskustelun jälkeen kehittelemään kanssamme yhteistä projektia. Tässä heijastuu hyvin pohjoismaalaisten suoraan asiaan käyvä luonne. Yhteistyö kiinnostaa, koska asia on yhteinen. Hahmottelemme muutamassa minuutissa tulevan yhteishankkeen rungon.

Lena esittelee meille innostavan esimerkin Göteborgista. Videolle kaksi ravintolan puutarhaa hoitavaa nuorta miestä kertoo lähemmin katolla sijaitsevista viljelyksistä: linkki videoon.

part2_maakaasubussi

Maakaasubussi Rosengårdissa

Keskusteltu siirtyy jälleen Cyrilin vetämään kaupunkiviljelyyn liittyvään yrityshautomoon. Cyril esittelee meille hissipuheen, jonka hän on valmistanut erityisesti korkeakouluja varten. Cyril on käynyt puhumassa aiheesta sekä maanviljelyyn, yritystoimintaan että ympäristöasioihin keskittyvissä koulutusohjelmissa. Hän on vakuuttunut, että tällä tavalla kaupunkiviljely saadaan osaksi sekä yritystoimintaa että laajemmin osaksi kaupunkisuunnittelua. Olemme samaa mieltä.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä kaupunkien kanssa mm. maankäytön ja kaupunkistrategian osalta. Lisäksi hanke käy vierailulla korkeakouluissa.

Kävellessämme kohti maakaasulla toimivaa Skånetrafikenin vihreää bussia, olemme molemmat ällistyneitä Xenofilian toiminnasta ja iloisia siitä, että Buddha esitteli meidät Cyrilille. Jo pelkästään näiden tapaamisten vuoksi tämä matka kannatti tehdä. Mutta parempaa taisi olla vielä tulossa…

Tarina jatkuu: osa 3/4 julkaistaan ma 5.6.2017!

Teksti ja kuvat: 
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

_______

KIVIREKI- Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hankkeen matka Malmöseen toteutui vihdoin toukokuun alkupäivinä maanantaista perjantaihin 2.–5.5.2017. Ajatuksena oli alun perin vierailla Tukholmassa tutustumassa paikallisiin kaupunkiviljelykohteisiin. Tutustuimme kuitenkin paremmin naapurimaamme eri kaupunkien toimintaan kaupunkiviljelyn saralla ja totesimme, että paremmat mahdollisuudet nähdä laaja-alaista ja monimuotoista kaupunkiviljelyä oli suuntaamalla matka sinne.

Teimme tarkkaa taustatyötä ja otimme yhteyttä useaan paikalliseen toimijaan ja ryhmään päästäksemme vierailemaan heidän kohteissaan. Osa toimijoista ei koskaan vastannut, mutta saimme myös sovittua mielenkiintoisia vierailuita Malmöseen ja lähiympäristöön. Vielä hieman ennen matkaa kuulimme Kööpenhaminassa sijaitsevasta kattopuutarhasta ja päätimme tehdä Kööpenhaminaan päiväreissun, olihan kaupunki vain puolen tunnin junamatkan päässä.

 

part1_moment hotels terassi

Hotellin terassiviljelmät

Myös hotelli, jossa majoituimme, Moment Hotels, valittiin sillä perusteella, että sen sivuilla kehuttiin ravintolan viljelevän terassilla kasviksia ja yrttejä ruokavieraiden käyttöön. Viljely näytti kuitenkin hiipuneen ja terassikin oli vielä selvästi talviteloilla, joten hotellin osalta matkan anti jäi laihaksi.

Los Perros Urban Farming, unelma yrityksestä

Sofia, Buddha, Stretch-koira ja uusimpana tulokkaana pieni tytär Cleo – he ovat Los Perros Urban Farming. Heidän haaveenaan on joku päivä saada koko elanto kaupunkiviljelystä. www.losperrosurbanfarming.com

________

Olemme saapuneet aurinkoisena tiistai-iltapäivänä (2.5.) pahamaineisenakin tunnetun Rosengårdin kaupunginosaan.  Edessämme on iso, n. 2 hehtaarin pelto, jossa näkyy siellä täällä vihreää ja harsoilla hellästi peiteltyjä kasveja. Pellon vieressä kohoavat korkeat kerrostalot ja sen takana näemme kirkon ja hautausmaan. Kohteemme on Los Perros Urban Farming, Västra Skrävlingenissä. Tilan viljelijöillä Buddhalla ja Sofialla on noin 2500 m² kokoinen alue viljelykäytössä.

________

Rosengård on Malmön kaupunginosa, jossa asuu noin 21500 ihmistä. Asukkaista yli 80 % on ulkomaalaistaustaisia. Kuulemamme mukaan vain kolmen maan asukkaita sieltä puuttuu, muutoin kaikki maailman maat ovat edustettuina. Alueen asukkaiden työttömyysaste on korkea ja siellä on rikollisjengejä. Esimerkiksi vuosina 2008–2009 oli vakavia levottomuuksia. On ollut aikoja, jolloin esimerkiksi palokunta ei mennyt paikalle ilman poliisisaattueita. Ruotsalainen jalkapallotähti Zlatan Ibrahimović on kotoisin Rosengårdista.

_________

Sipulit

Sipulit 

Alueella toimii Los Perrosin lisäksi muitakin kaupallisia viljelijöitä, muun muassa Happy Onion Farm. Yksi viljelijöistä on ravintola Saltimporten Canteen.

Los Perros Urban Farming on kahden nuoren, Buddhan ja Sofian, projekti. Australialaissyntyinen Buddha on paljasjalkainen kaupunkilainen, mutta on aina viljellyt jotain, vaikka vain parvekkeella.  Ammatillista viljelytaustaa hänellä ei ole.

part1_pelto los perros

Los Perros Urban Farming

Pellolla kasvaa lähinnä yksivuotisia ruokakasveja, koska sopimus maa-alueen vuokrasta on tällä hetkellä vuoteen 2018 saakka. Sen vuoksi hän ei ole investoinut vielä monivuotisiin kasveihin.

Nuoripari rahoittaa toiminnan suurimmaksi osaksi omasta pussistaan, eikä esim. saa julkisia tai maataloustukia toiminnalleen. Heidän suunnitelmissaan on tulevaisuudessa saada viljelystä kokopäiväinen elanto. Jo nyt he ovat tuplanneet viljelyalansa edellisestä vuodesta.

part1_los perros taimet

Taimien esikasvatusta

Keskustelemme pitkään viljelmän historiasta, viljeltävistä kasveista ja Buddhan ja Sofian haaveista sekä haasteista. He viljelevät mm. valkosipulia, kaaleja, salaatteja, meloni-retiisejä sekä tänä vuonna ensimmäistä kertaa mm. syötäviä kukkia. Kaikki viljely perustuu luomutuotantoon, mutta Luomu-merkkiä viljelijöillä ei ole, sillä se on liian kallis prosessi ja monimutkainen hankkia.

Kun kysymme tuholaistorjunnasta, Buddha kertoo sen perustuvan vahvasti nyrkin puimiseen ja tikkujen heittelyyn. Paikalliset kanit ja linnut aiheuttavat päänvaivaa ja useampikin lintu saa kivisateen peräänsä keskustelumme aikana. Lisäksi heillä on käytössä kierrätysmateriaalista (= kaksi virvoitusjuomatölkkiä) tehty linnunkarkotin, joka kovassa tuulessa on varsin tehokas.

 

part1_linnunpelätin los perros

Buddhan nerokas linnunkarkotin

Viime talvena (2016) Buddha ja Sofia pistivät pystyyn joukkorahoituskampanjan, jonka tavoitteena oli saada kasaan 90 000 kruunua, joka olisi vastannut todellisia kustannuksia vuoden 2017 suunniteltujen viljelysten perustamiselle.

Joukkorahoituskampanja tuotti lopulta noin 30 000 kruunua, joka auttaa heitä kuitenkin valtavasti eteenpäin. Vastineeksi rahoittajat saavat heidän tuotteitaan viljelykseltä. Suunnitteilla on myös laajentaa vapaaehtoisten verkostoa ja kutsua heitä avuksi peltotöihin, missä riittää kyllä puuhaa kahdelle ihmiselle. Ainoa kone, joka heillä on pellolla käytössä, on pieni puutarhajyrsin.

 

part1_los perros karoliina ja buddha

Karoliina Ja Buddha pellon laidalla

Stadsbruk-hankkeen avulla he ovat saaneet pellolle oman varastokontin ja joukkorahoituskampanjan myötä he saivat myös lahjoituksena kasvihuoneen esikasvatuksia varten. Tällä hetkellä asiakkaina heillä ovat yksityiset kuluttajat, joista pieni osa hakee tuotteet suoraan pellosta ja suurimmalle osalle tuotteet jaetaan kerran viikossa niin sanotuissa yllätyskasseissa. Kassiin laitetaan sitä, mitä pellolta sattuu sillä viikolla saamaan.

Eeva-Liisa ja Buddha kasvihuoneessa

Eeva-Liisa ja Buddha kasvihuoneessa

Buddha on talven aikana myös markkinoinut tuotteitaan ravintoloihin. Innovatiivisena kokeilijana hän haluaa testata uusien kasvien viljelyä, kuten meloniretiisiä.

Tarina jatkuu: osa 2/4 julkaistaan ma 29.5.2017!

Työskentely Keskossa ja K-ryhmässä on usein arkista aherrusta ja oman vastuualueen hoitamista päivittäin. Suurimmaksi osaksi se on kuitenkin tiimityötä, jossa jokaisen toimipisteen työntekijä pystyy luottamaan siihen, että jokainen työkaveri hoitaa oman vastuualueensa. Tällainen työpaikan yhteistyö on perusta koko K-ryhmälle. Arjesta voi usein tulla kuitenkin työntekijöille rutiinia, joten Kesko järjestää jatkuvasti työntekijöilleen erilaisia koulutus- ja kilpailumahdollisuuksia.

Mestarimyyjä-kilpailu järjestetään vuosittain verkossa ja siihen voi osallistua jokainen työntekijä Keskon vähittäiskaupoista. Mestarimyyjä on kilpailu työntekijöiden välillä, mutta myös osa jokavuotista työntekijöiden kouluttamista. Kilpailussa opiskellaan ensin omaan toimialaan liittyviä asioita, joiden jälkeen ammattitaitoa mitataan erilaisilla kilpailutehtävillä. Tämä on yksinkertainen ja innostava tapa kouluttaa ja aktivoida työntekijöitä.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Toimialoja kilpailussa oli tänä vuonna kahdeksan, joissa kilpailtiin kolmessa eri vaiheessa. Itse kilpailin urheilukaupassa työskennellessäni luonnollisesti urheilu-alan kilpailussa.

Kilpailun ensimmäinen vaihe on avoinna kaikille työntekijöille ja siihen liittyy eniten tehtäviä ja kouluttamista. Tässä vaiheessa parhaiten pärjänneet pääsevät jatkamaan semifinaali-vaiheeseen, jossa kouluttaminen vähenee mutta ammattitaitoa mittaavat tehtävät vaikeutuvat huomattavasti. Tämän vaiheen kymmenen parhaiten pärjännyttä kilpailijaa valittiin kaksipäiväiseen finaalitapahtumaan Helsinkiin. Finaalitapahtuma järjestettiin huhtikuun alussa hotelli Clarionissa.

Mukana finaalissa

Pelkästään finaalitapahtumaan pääsy oli unohtumaton kokemus. Kesko järjesti jokaisen toimialan kymmenelle finalistille kuljetukset Helsinkiin ja takaisin, majoituksen ja ylläpidon upeassa hotellissa, sekä erilaista hienoa ohjelmaa kilpailun ohessa. Näin jälkeenpäin pystyn sanomaan, että pelkästään finaaliin pääsemiseen kannattaa panostaa, koska ne kaksi päivää antoivat itselleni todella paljon.

Vaikka finaalitapahtumassa tarkoituksena on tiukka kilpailu selvittää jokaisen alan paras ammattilainen, oli yhteishenki tapahtumassa erittäin mieleenpainuvaa. Se oli myös erinomainen tilaisuus tutustua ja verkostoitua ammattilaisiin eri puolelta Suomea. Uskomattoman tapahtumasta teki itselleni se, että pystyin voittamaan oman alani ammattilaiset.

Voitto Keskon arvostetussa kilpailussa on mahdollisuus tehdä itsensä tunnetuksi K-ryhmässä, mutta myös voittajien palkinto oli upea. Kuusi päivää Shanghain keskustassa, tutustumassa paikalliseen kulttuuriin oli käsittämätön palkinto. Uskomattomien pilvenpiirtäjien keskellä miljoonakaupungissa ollessani tajusin, että K-ryhmässä työskentely on loppujen lopuksi erittäin palkitsevaa. Erilaiset kulttuurikohteet ja tehdasvierailu paikallisella tuotantolaitoksella antoivat paljon myös ammattikorkeakoulun opinnoilleni.

Usein kuulen Suomessa puhuttavan ”made in China” -tuotteista ja niiden naurettavan huonosta laadusta. Pelkästään kuusi päivää suurkaupungissa osoittivat minulle, että emme voi arvostella maailmassa mitään kulttuuria johon emme ole tutustuneet kunnolla. Tuotantolaitoksella vierailu osoitti, että tuotteiden valmistus Kiinassa pystyy olemaan erittäin ammattimaista ja hyvin johdettua, joten yleistäminen huonosta laadusta on outo stereotypia. Tietenkin halvemman työvoiman suurvaltiossa tuottaminen avaa mahdollisuuden erittäin halvoille tuotteille, mutta mielestäni jokaista Kiinassa valmistettua tuotetta ei todellakaan pidä tuomita alkuperän vuoksi.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Shanghain keskustassa kaikki oli rakennettu viimeisen päälle upeaksi. Viimeistellyt pilvenpiirtäjät, hotellit ja ostoskeskukset loistivat katukuvassa ja antoivat kuvaa erittäin kehittyneestä kulttuurista. Asioita ja infrastruktuuria verrattuani Suomeen, voin vain todeta, että olemme täällä todellakin pieni kehittyvä valtio isoihin kehittyneisiin maailmanvaltoihin verrattuna. Erilaiset ostoskeskuksetkin olivat massiivisia, täynnä ammattitaitoista henkilökuntaa ja maailman parhaita tuotemerkkejä. Kaikki tuotteetkin olivat viimeistä huutoa ja voin vain odottaa, koska ne saapuvat Suomeen.

Kuuden päivän palkintomatkalla ehdin näkemään myös muutakin kuin Kiinan julkisivukulttuurin. Muutaman kilometrin päässä Shanghain keskustasta alkaa nähdä jo hieman toisenlaista Kiinaa. Ränsistyneitä taloja, isoja tehtaita ja vanhoja autoja. Suosittelen kuitenkin kaikille Kiinaan matkaaville, että tutustuu upeiden keskustojen lisäksi myös normaalien työläisten elämään. Tämän lisäksi historialliset rakennukset, taide ja viihde ovat iso osa Kiinan kulttuuria.

Näiden kokemusteni jälkeen voin vannoa, että muistan vuoden 2017 Mestarimyyjäkilpailun ja sen palkinnon lopun ikääni. Pitkäjänteinen työskentelyni Keskossa ja Budget Sportissa palkitsivat minut lopulta.


Teksti ja kuvat: Teijo Takanen, liiketalouden opiskelija TAMK

Mestarimyyjäkilpailun finaaliin selvinnyt Teijo Takanen opiskelee toista vuotta liiketalouden monimuotototeutuksessa Mänttä-Vilppulassa.

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: Marjatta Ojala

2017_Voimaannu_luonnostaMiten mahtava onkaan kevät! Auringon lämpö, lintujen laulu, puron solina ja vihertävä maa.
Luonnossa käveleminen herkistää aistit ja antaa mielenrauhaa. Luonto on monelle kävelymatkan päässä. Metsä tai luonnonpuisto on mahdollista saavuttaa jopa polkupyörällä tai linja-autolla.

Terveyttä ja mielenrauhaa

Arki on monesti kiireistä ja aikataulutettua. Työ, opiskelu, vapaa-aika ja niiden yhteensovittaminen aiheuttavat stressiä. Tietotulva tai kaupungin hälinä saattavat myös uuvuttaa. Luontokokemuksilla on sen sijaan terveyttä edistäviä ja stressiä poistavia vaikutuksia. Tämä käy ilmi Marja Tourulan ja Arja Raution (2014) Terveyttä luonnosta kirjallisuuskatsauksesta, johon on koottu laajasti eri tutkimusten tuloksia liittyen luontoon ja terveyteen.

Luontokokemukset vaikuttavat positiivisesti niin mieleemme kuin kehoomme. Luonto auttaa palautumaan väsymyksestä, stressistä tai raskaista kokemuksista. Havaintojen perusteella pelkästään ikkunasta avautuva luontonäkymä on yhteydessä parempaan mielialaan, itsetuntoon ja tyytyväisyyteen. Luontokokemukset vaikuttavat myös fyysisesti. Luontokokemus alentaa

  • verenpainetta
  • sykettä
  • kortisolin määrää
  • lihasjännitystä.

Myös kognitiivisien toimintojen kuten tarkkaavaisuuden ja muistin katsotaan parantuvan luontokokemusten myötä.

Tämän hetken mielen hyvinvointiin liittyviä trendejä ovat ekologinen mindfulness ja metsäkylvyt (Shinrin-yoku). Niissä keskitytään erityisesti luonnon mieltä rauhoittaviin aistimuksiin kuten ääniin, tuoksuihin ja näkymiin. Luonnossa oleillessa aistit virittäytyvät ja koetut aistimukset keskittävät ajatukset juuri käsillä olevaan tilanteeseen.

Kuluttamiseen liittyvissä trendeissä ekologisuus ja eettisyys ovat nostaneet voimakkaasti päätään. Luonnon arvostaminen ja kestäväkehitys ovat yhä keskeisempää monilla aloilla. TAMK on mukana Hiilinielu Design Studio –yhteishankkeessa jossa kehitetään uusia asiakaslähtöisiä metsäbiotuotteita.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston toukokuun aineistonäyttely esittelee kirjallisuutta liittyen luontoon, terveyteen ja mielenrauhaan. Näyttelyyn on voi tutustua vielä kesäkuussakin.

Kirjastossa on mahdollisuus lukea ja lainata painettuja lehtiä aiheista luonto, metsä ja ympäristö tai aiheista terveys ja hyvinvointi. Aihealueen e-aineistoja löydät TAMK Finnasta. E-aineistoissa on runsaasti artikkeleita ja e-kirjoja, esimerkiksi

Toukokuussa järjestetään Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi erilaisia luontotapahtumia ympäri Suomea.

Kesäkuussa kannattaa osallistua Ulos – Ut – Out! – kansainvälinen ulkona oppimisen suurtapahtumaan.

Osallistuimme syksyllä 2016 Pk-innoviikot -kurssille, jossa liiketalouden ja konetekniikan opiskelijoista kootut ryhmät saivat jokainen toimeksiannon yritykseltä. Meidän yrityksemme oli Visu Kaluste, joka valmistaa muun muassa laboratoriokalusteita, vetokaappeja sekä työpöytiä ja -tuoleja. Meille kerrottiin, että laboratoriokalusteita valmistettaessa täytyy ottaa tietyt erityisominaisuudet huomioon, muun muassa puhdistettavuus, muunneltavuus ja ergonomia.

Toimeksiannon aiheena oli innovoida tulevaisuuden laboratorio. Mukaansatempaavien suunnittelujen jälkeen paperille piirtyi kuva ergonomisesta, helposti puhdistettavasta, työhyvinvointia korostavasta työtilasta. Tilan johtotähdeksi valikoitui pöytä, jonka pohjalta pystyimme konkreettisesti havainnollistamaan suunnitelmaamme. Kurssi huipentui joulukuussapäätöstapahtumaan, jossa kaikki suunnitelmat esitettiin yrityksille.

Visu Kaluste oli selvästi vaikuttunutaikaansaannoksestamme, sillä pöytä luvattiin valmistaa maaliskuussa 2017 pidettäville messuille!

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chambio-messuilla.

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chembio-messuilla.

Kevättalvella 2017 messut lähenivät ja yhteistyö Visu Kalusteen kanssa jatkui. Eija sai yrityksestä työharjoittelupaikan ja Eeva tarjoutui suunnittelemaan messuille kalustejärjestyksen. Maaliskuun lähestyessä myös suunnittelemamme pöytä sai konkreettisen muodon ja pääsimme ihastelemaan sitä Visu Kalusteen tehtaalla.

Pöydän jalkojen koteloissa on integroituna sähköinen korkeussäätö, sekä pyörät, jotta sitä pystyy liikuttamaan haluttuun paikkaan. Pöydän alapinnassa on sähkökouru, johon saa liitettyä pöydällä olevien laitteiden johdot, sekä kourun alapinnassa led-valot työturvallisuutta luomaan.

Pöytälevynä olevan lasin alla on integroituna tabletti. Tämä kuvastaa tulevaisuuden älypöytää. Etenkin tämä lasilevy pöydänpintana ja kolo tabletille keräsivät kehuja messuilla. Se tuleekin varmasti olemaan tulevaisuuden laboratorioissa ja muissakin työpöydissä myyntivaltti.

Chembio-messut järjestetään joka toinen vuosi, joten messut ovat tärkeä markkinointitapahtuma Visu Kalusteelle. Messuilla oli hyvä fiilis, ihmiset olivat innostuneita ja vastaanottavaisia. Meidän osastomme herätti paljon kiinnostusta ja kun teimme tuote-esittelykierroksia, ihmiset olivat välillä jopa aivan haltioissaan ja vaikuttuneita kalusteista. Ja ei siinä, kalusteet olivat upean näköisiä ja vielä parempi,oikeasti toimivia ja ergonomisia!

Messukalusteisiin oli valittu kunnolla väriä perinteisen valkoisen sijaan ja siitä tulikin paljon positiivista palautetta. Suunnittelemamme pöytä herätti myös paljon kiinnostusta sekä se, että yritys tekee opiskelijoiden kanssa yhteistyötä. Toteutimme pöytämme päällä myös markkinointitutkimus–kyselyn ja kyselyyn vastanneet osallistuivat myös VISU satulatuolin arvontaan. Vastauksia saimme lähemmäs 400 ja tulokset hyödyntävät varmasti jatkossa Visu Kalusteen markkinointia.

On ollut suuri ilo ja etuoikeus olla yhteistyössä Visu Kalusteen kanssa. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä kokonaisuuteen ja iloisesti
yllättyneitä, kuinka yhdestä kurssista on poikinut näin paljon hyvää jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Messujen jälkeen selvisi sekin, että Eija jatkaa Visu Kalusteella palkattuna työntekijänä. Ehkä tässä voisimme myös kiittää Visu Kalusteen lisäksi itseämme, olemme tehneet hyvää työtä! 😀

Eeva Osa ja Eija Kantonen
Liiketalouden opiskelijat TAMK/Virrat

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko ja Eija Lähteenmäki, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Kuva: Joel Forsman

 

Kirjaston henkilöstöltä ja suomen kielen ja viestinnän opettajilta kysytään aina silloin tällöin opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista, joihin TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohje ei anna täysin yksiselitteisiä vastauksia tai malleja. Erilaisten sähköisten aineistojen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Koska sähköisiä lähteitä on hyvin erilaisia, on tyhjentävien ohjeiden ja esimerkkien antaminen kaikista mahdollisista lähdetyypeistä mahdotonta.

Tämä teksti on tarkoitettu täydennykseksi Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyiseen versioon. Alla käsitellyt tapaukset ovat niitä, joihin opinnäytetyön tekijöiden ja ohjaajien kysymykset useimmiten liittyvät.

Sivunumeron merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on e-kirja

ScreenwriterKirjaston hankkimissa e-kirjoissa ei aina ole sivunumerointia. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat mm. Duodecimin terveysalalla julkaisemat Oppiportin kirjat ja liiketalouden aineisto Alma Talent Fokus-teokset.

Tieto siitä, että tekstiviitteeseen kuuluu sisällyttää sivunumero, on aiheuttanut monessa tapauksessa epävarmuutta oikeasta viitteen kirjoittamisesta niin opiskelijoille kuin opinnäytetyön ohjaajille. Ohjaajaa saattaa hämmentää se, että toisin kuin paperiversiossa, e-kirjassa ei välttämättä ole sivunumeroita. Yleisin syy siihen, miksi e-kirjassa ei ole sivunumeroita, on tekstin erilainen skaalautuvuus sen mukaan, millaisella laitteella aineistoa luetaan. Teksti kokonaisuudessaan on ikään kuin www-sivu.

Kun lähteenä käytetystä aineistosta puuttuu sivunumerointi, on sivunumeron tuottaminen tekstiviitteeseen mahdotonta. Näissä tapauksissa riittää, että  tekstiviitteeseen merkitään lähteen tekijä ja julkaisu- tai päivitysvuosi.

 

Teksti- ja lähdeviite Oppiportti-palvelussa olevaan toimitettuun Lastentaudit-teokseen:

  • Tekstiviite: (Rajantie, Mertsola & Heikinheimo 2016)
  • Lähdeviite: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) 2016. Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 29.3.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00498/do

Teksti- ja lähdeviite Lastentaudit-teoksessa olevaan artikkeliin:

  • Tekstiviite: (Tammelin 2016)
  • Lähdeviite: Tammelin, T. 2016. Liikunnan merkitys lasten kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Teoksessa: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 19.5.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00600/do

 

Teksti- ja lähdeviite Fokus-teokseen Sopimusoikeus:

Tekstiviitteestä puuttuva sivunumero vaikeuttaa tiedon tarkistamista. Kuitenkin useimmissa e-kirjoissa on hakuominaisuus, jota voidaan käyttää viitatun kohdan etsimiseen.

Vuosiluvun merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on www-sivu

Kysymyksiä esitetään usein myös vuosiluvun merkitsemisestä tekstiviitteeseen ja lähdeluetteloon, jos lähteenä on käytetty esim. www-sivua, jolta ei löydy tietoa sivun julkaisu- tai päivitysvuodesta. Kirjallisen raportoinnin ohje ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat ylipäätään ohjeistavat tyypillisesti, että verkkolähteeseen viitattaessa tekstiviitteeseen merkitään julkaisijayhteisö tai sivun otsikko sekä julkaisu- tai päivitysvuosi. Jos julkaisu- tai päivitysvuotta ei ole ilmoitettu, merkitäänkö tekstiviitteeseen silloin lähteen lukemisvuosi? Tätä menettelyä puoltaa se, että näin tekstiviitteen muoto vastaa totuttua Harvard-järjestelmän mukaista nimi-vuosiviitettä. Viite on näin ongelmitta tunnistettavissa tekstiviitteeksi eikä muuksi mahdolliseksi sulkuihin merkityksi lisäykseksi tai tarkennukseksi, jollaiseksi se saatettaisiin tulkita, jos viitteenä olisi pelkästään julkaisijayhteisön nimi.

Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyisessä versiossa ei oteta sähköisten lähteiden osalta kantaa tapauksiin, joissa lähteessä ei ole mainintaa julkaisu- tai päivitysvuodesta. Ohjeessa kuitenkin neuvotaan painettujen lähteiden osalta, että tilanteissa, joissa painetusta lähteestä puuttuu julkaisuvuosi, voidaan vuosi korvata lyhenteellä n.d. (no date). Yhdenmukaisuuden vuoksi samaa menettelyä voidaan käyttää myös www-sivujen ja muun sähköisen aineiston tapauksissa. Vastaavasti sama n.d.-lyhenne merkitään myös lähdeluetteloon.

Standardit ja direktiivit

Varsinkin tekniikan alan opinnäytetöissä viitataan usein standardeihin ja direktiiveihin. Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyinen versio antaa ohjeita ja esimerkkejä pelkästään lakeihin ja asetuksiin viittaamisesta. Standardeihin ja EU-lainsäädäntöön viittaamisessa noudatetaan kuitenkin vastaavaa  mallia.

  • Tekstiviite: (SFS 5989 2012, 15)
  • Lähdeviite: SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. Luettu 3.4.2017. Vaatii käyttöoikeuden. https://online.sfs.fi/fi/index.html.stx

 

 

Kuten tekstin alussa todettiin, sähköisten lähteiden kirjo on laaja. Erilaisia lähdetyyppejä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa vielä lisää. Kirjallisen raportoinnin ohjeen haasteena on pysyä täydennyksissä ajan tasalla. Koska kaikkia mahdollisia tilanteita ei voida esimerkein havainnollistaa, joudutaan merkitsemistapojen suhteen joskus tekemään kompromisseja. Kun tiettyyn merkitsemistapaan on päädytty, on tärkeää, että sitä noudatetaan johdonmukaisesti.

Teksti: Jari Suojoki, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto-ja tietopalvelut

2017_Suomi100_kuvaAineistonäyttely Pääkampuksen kirjastossa huhtikuussa

Tänä vuonna on aika juhlia Suomen itsenäisyyden sadatta juhlavuotta. Suomi 100-ohjelmaan on suunniteltu runsaasti hankkeita ja tapahtumia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomen historian suurimmat juhlat ovat siis käynnissä, huipentuen itsenäisyyspäivän 6. joulukuuta tienoille. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä.

TAMKin Pääkampuksen kirjastoon on Suomen juhlavuoden kunniaksi koottu aineistonäyttely kirjaston kaikista toimipisteistä teemanaan ”Elämää Suomessa”. Näyttelyssä on monipuolisesti aineistoa Suomen lähihistoriasta ja kulttuurista.

Maamme menestystarina itsenäisyytemme ajalta on kaikille tuttu. Aika heikoista lähtökohdista Suomi on noussut yhdeksi maailman parhainta elintasoa nauttivista valtioista. Nyt on hyvä aika palauttaa mieliimme lähihistorian menestykset ja joskus dramaattisetkin vaiheet. Ylpeyden aihetta toki riittää. Suomi on monessa kansainvälisessä vertailussa kärjessä, niin koulutuksessa kuin sosiaalisessa yhdenvertaisuudessa. Suomalainen kirjastolaitos on myös maailman huippua ja monella tapaa ainutlaatuinen. Se on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten sivistystason nousuun ja kansalaisten tiedon lisäämiseen.

Kannattaa muistaa myös Kirjojen Suomi -verkkokirjastohanke. Ohjeet e-kirjojen käyttöön on luettavissa kirjaston sivuilta. Kirjakokoelmaan voi tutustua TAMK Finnasta löytyvän listan avulla. Kirjoja voi vapaasti lukea vain vuoden 2017 ajan.

Ylen toimittajat ovat valinneet 101 kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Sadan vuoden aikana kirjallisuus on muuttunut samoin kuin koko yhteiskunta. Nyt mahdollisuus tutustua suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, ja samalla innostua lukemisesta tai löytää unohtuneita klassikoita.

Finna.fi on hakupalvelu, missä voi kätevästi tutustua Suomen kulttuuriperintöön. Yhteen palveluun on kerätty sadan eri organisaation aineistot. Samalla haulla voi löytää kuvia vaikka eri museoiden arkistoista. Viime vuonna Finnassa otettiin mukaan uusi hakuominaisuus, minkä avulla voi katsella vapaasti jopa 200 000 kuvaa.

Jos klassinen musiikki kiinnostaa Sibeliuksesta Saloseen, Naxos Music Library on käytössä TAMKin kirjaston palveluna. Tarkemmin palveluun voi perehtyä klikkaamalla tätä uutislinkkiä. Naxos tarjoaa musiikin kuuntelumahdollisuuden sekä musiikkiaiheisia videoita.

Linkkejä juhlavuoden ohjelmaan: