Posts in the aineistonäyttely category

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: Marjatta Ojala

2017_Voimaannu_luonnostaMiten mahtava onkaan kevät! Auringon lämpö, lintujen laulu, puron solina ja vihertävä maa.
Luonnossa käveleminen herkistää aistit ja antaa mielenrauhaa. Luonto on monelle kävelymatkan päässä. Metsä tai luonnonpuisto on mahdollista saavuttaa jopa polkupyörällä tai linja-autolla.

Terveyttä ja mielenrauhaa

Arki on monesti kiireistä ja aikataulutettua. Työ, opiskelu, vapaa-aika ja niiden yhteensovittaminen aiheuttavat stressiä. Tietotulva tai kaupungin hälinä saattavat myös uuvuttaa. Luontokokemuksilla on sen sijaan terveyttä edistäviä ja stressiä poistavia vaikutuksia. Tämä käy ilmi Marja Tourulan ja Arja Raution (2014) Terveyttä luonnosta kirjallisuuskatsauksesta, johon on koottu laajasti eri tutkimusten tuloksia liittyen luontoon ja terveyteen.

Luontokokemukset vaikuttavat positiivisesti niin mieleemme kuin kehoomme. Luonto auttaa palautumaan väsymyksestä, stressistä tai raskaista kokemuksista. Havaintojen perusteella pelkästään ikkunasta avautuva luontonäkymä on yhteydessä parempaan mielialaan, itsetuntoon ja tyytyväisyyteen. Luontokokemukset vaikuttavat myös fyysisesti. Luontokokemus alentaa

  • verenpainetta
  • sykettä
  • kortisolin määrää
  • lihasjännitystä.

Myös kognitiivisien toimintojen kuten tarkkaavaisuuden ja muistin katsotaan parantuvan luontokokemusten myötä.

Tämän hetken mielen hyvinvointiin liittyviä trendejä ovat ekologinen mindfulness ja metsäkylvyt (Shinrin-yoku). Niissä keskitytään erityisesti luonnon mieltä rauhoittaviin aistimuksiin kuten ääniin, tuoksuihin ja näkymiin. Luonnossa oleillessa aistit virittäytyvät ja koetut aistimukset keskittävät ajatukset juuri käsillä olevaan tilanteeseen.

Kuluttamiseen liittyvissä trendeissä ekologisuus ja eettisyys ovat nostaneet voimakkaasti päätään. Luonnon arvostaminen ja kestäväkehitys ovat yhä keskeisempää monilla aloilla. TAMK on mukana Hiilinielu Design Studio –yhteishankkeessa jossa kehitetään uusia asiakaslähtöisiä metsäbiotuotteita.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston toukokuun aineistonäyttely esittelee kirjallisuutta liittyen luontoon, terveyteen ja mielenrauhaan. Näyttelyyn on voi tutustua vielä kesäkuussakin.

Kirjastossa on mahdollisuus lukea ja lainata painettuja lehtiä aiheista luonto, metsä ja ympäristö tai aiheista terveys ja hyvinvointi. Aihealueen e-aineistoja löydät TAMK Finnasta. E-aineistoissa on runsaasti artikkeleita ja e-kirjoja, esimerkiksi

Toukokuussa järjestetään Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi erilaisia luontotapahtumia ympäri Suomea.

Kesäkuussa kannattaa osallistua Ulos – Ut – Out! – kansainvälinen ulkona oppimisen suurtapahtumaan.

Teksti: Jari Suojoki, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto-ja tietopalvelut

2017_Suomi100_kuvaAineistonäyttely Pääkampuksen kirjastossa huhtikuussa

Tänä vuonna on aika juhlia Suomen itsenäisyyden sadatta juhlavuotta. Suomi 100-ohjelmaan on suunniteltu runsaasti hankkeita ja tapahtumia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomen historian suurimmat juhlat ovat siis käynnissä, huipentuen itsenäisyyspäivän 6. joulukuuta tienoille. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä.

TAMKin Pääkampuksen kirjastoon on Suomen juhlavuoden kunniaksi koottu aineistonäyttely kirjaston kaikista toimipisteistä teemanaan ”Elämää Suomessa”. Näyttelyssä on monipuolisesti aineistoa Suomen lähihistoriasta ja kulttuurista.

Maamme menestystarina itsenäisyytemme ajalta on kaikille tuttu. Aika heikoista lähtökohdista Suomi on noussut yhdeksi maailman parhainta elintasoa nauttivista valtioista. Nyt on hyvä aika palauttaa mieliimme lähihistorian menestykset ja joskus dramaattisetkin vaiheet. Ylpeyden aihetta toki riittää. Suomi on monessa kansainvälisessä vertailussa kärjessä, niin koulutuksessa kuin sosiaalisessa yhdenvertaisuudessa. Suomalainen kirjastolaitos on myös maailman huippua ja monella tapaa ainutlaatuinen. Se on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten sivistystason nousuun ja kansalaisten tiedon lisäämiseen.

Kannattaa muistaa myös Kirjojen Suomi -verkkokirjastohanke. Ohjeet e-kirjojen käyttöön on luettavissa kirjaston sivuilta. Kirjakokoelmaan voi tutustua TAMK Finnasta löytyvän listan avulla. Kirjoja voi vapaasti lukea vain vuoden 2017 ajan.

Ylen toimittajat ovat valinneet 101 kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Sadan vuoden aikana kirjallisuus on muuttunut samoin kuin koko yhteiskunta. Nyt mahdollisuus tutustua suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, ja samalla innostua lukemisesta tai löytää unohtuneita klassikoita.

Finna.fi on hakupalvelu, missä voi kätevästi tutustua Suomen kulttuuriperintöön. Yhteen palveluun on kerätty sadan eri organisaation aineistot. Samalla haulla voi löytää kuvia vaikka eri museoiden arkistoista. Viime vuonna Finnassa otettiin mukaan uusi hakuominaisuus, minkä avulla voi katsella vapaasti jopa 200 000 kuvaa.

Jos klassinen musiikki kiinnostaa Sibeliuksesta Saloseen, Naxos Music Library on käytössä TAMKin kirjaston palveluna. Tarkemmin palveluun voi perehtyä klikkaamalla tätä uutislinkkiä. Naxos tarjoaa musiikin kuuntelumahdollisuuden sekä musiikkiaiheisia videoita.

Linkkejä juhlavuoden ohjelmaan:

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis ja Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

Kuva: Marjatta Ojala

 

2017_kaikki_aineistotMaaliskuussa TAMKin kirjastossa on esillä eri toimipisteiden aineistoja. Tule tutustumaan eri alojen aineistoihin ja lainaamaan itsellesi jotain uutta ja erilaista!

TAMKin kirjasto Mediapoliksessa

TAMK Media on 400 opiskelijan ja 40 henkilöstöön kuuluvan toimipiste Tohlopissa. TAMK Kirjasto Mediapolis palvelee erityisesti Mediapoliksessa työskenteleviä, mutta on myös kaikkien muiden TAMKilaisten ja tamperelaisten käytettävissä.

Mediapolikseen tulijoita tervehtii aulainfo ja aulakahvio, josta on mukava seurata Yle Tampereen Radion lähetystä. Muualta löytyvät YLEn tilat ja studiot, Technopoliksen audiotoriot, kokoustilat ja ravintolat sekä noin 30 yrityksen tilat. TAMKin ja Tredun opetustilat on sijoitettu Future-siiven kerroksiin. Maantasokerroksesta löytyvät TAMKin opettajat ja opintopalvelut, työmestarit ja av-kioskit sekä TAMK Mediapoliksen kirjasto.

Kirjaston edustalla on ns. kirjastoaula, johon on sijoitettu lehtikokoelma, oleskelu-työtilaa sekä pari tietokonetta ja monitoimilaite. Koska aulasta on kulku opettajainhuoneeseen, opintotoimistoon, opon huoneeseen ja suurimpaan luokkatilaan, ADAan, aulassa on yleensä väkeä ja toimintaa. Kirjastoaulassa pidetään monenlaisia palavereja ja tapaamisia, ja mm. Tamko pitää täällä vastaanottojaan.

Mediapoliksen kokoelmassa on noin 7 000 nidettä, kun koko TAMKin kirjaston kokoelmassa on 70 000 nidettä. Kokoelma keskittyy median opinnoissa käytettävään aineistoon, muu aineisto lainataan muista TAMKin toimipisteistä.

Eniten Mediapoliksen kokoelmasta lainataan elokuva-alan kirjallisuutta, ja erityisesti leffakokoelma on innokkaasti käytössä. Taiteen opiskelijat selaavat mielellään taide- ja valokuvauskirjoja, kun taas liiketalouden ja johtamisen kirjallisuutta tarvitsevat eniten mediatuottamisen opiskelijat. Muita tärkeitä aloja Mediapoliksessa ovat mm. pelisuunnittelu, visuaalinen suunnittelu ja musiikin tuotanto.

Mediapoliksen kirjaston asiakkaat ovat tottuneet omatoimisuuteen ja itsepalveluun, sillä henkilökuntaan kuuluu vain yksi henkilö. Mediapoliksessa on tavallista, että eri toimintojen henkilöstö auttaa toisiaan eri toiminnoissa. Niinpä kirjaston materiaalin löytämisessä voi auttaa tuotantokoordinaattori tai opintosihteeri ja informaatikko antaa tarvittaessa myös opiskelutodistuksia, opintosuoritusotteita ja ateriatukikortteja.

Olennaista on, että Mediapoliksessa on oma kirjasto, sillä matkaa keskustaan on 8 kilometriä ja bussimatka pääkampukselle kestää yli puoli tuntia. Vaikka digitaalisuus tuo apua palveluun ja kokoelmaan käyttöön, on oma painettu kokoelma välttämätön median ja taiteen opiskelulle ja opetukselle. Mediapoliksessa arvostetaankin kovasti kirjaston kompaktia kokoelmaa.

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis.

 

TAMKin kirjastopalvelut Musiikkiakatemiassa

Pyynikintorin laidalla, Tampereen Musiikkiakatemiallan tiloissa järjestetään TAMKin musiikin koulutus. Talossa on noin 220 TAMKin opiskelijaa, 80 Tampereen konservatorion ammatillisen toisen asteen opiskelijaa ja noin 1 350 musiikkiopistolaista.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee Musiikkiakatemian kirjasto. Enemmistö kirjaston asiakkaista on TAMK Musiikin ja Tampereen konservatorion opiskelijoita ja henkilökuntaa, mutta kirjasto on avoinna myös kaikille muille.

Suurin osa kirjaston aineistosta on nuotteja, joita on yli 14 000. Kirjoja on noin 2 500. Eniten nuotteja on piano- ja laulumusiikin hyllyissä. Niiden lisäksi löytyy kattavasti myös eri jousisoitinten ja puhaltimien nuotteja – kaikki sinfoniaorkesterin soittimet ovat edustettuina.

Kirjastossa on 4 000 cd- ja vinyylilevyä, joita voi kuunnella kirjaston kuunteluhuoneessa tai lainata kotiin. Kirjaston tietokonetilassa on opiskelijoita ja henkilökuntaa varten 5 tietokonetta ja monitoimitulostin. Kaikki asiakkaat saavat käyttää kirjaston sähköpianoa… ja toki myös kuulokkeita, jos julkinen soittaminen ujostuttaa.

Maaliskuun näyttelyä varten Pääkampukselle ja Mediapolikseen valikoitiin erityisesti piano-, laulu- ja kitaranuotteja, sekä kevyempää musiikkia. Näitä kaikkia ja paljon muuta löytyy kirjastostamme enemmänkin. Musiikkiakatemian kirjasto saa säännöllisesti kiitosta laadukkaasta kokoelmasta ja kotoisasta tunnelmasta. Tervetuloa tutustumaan!

Teksti: Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

 

Teksti: Paula Etelänsaari, kirjastoapulainen ja sosionomiopiskelija, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut & Mari Koskimäki, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: pixabay.com, kuvan muokkaus Marjatta Ojala


sosionomintyo_posteriSosionomin (AMK) ihmisläheinen työ ja monipuoliset työskentelymahdollisuudet innostavat useita tuhansia ihmisiä hakeutumaan alalle vuosittain. Myös TAMK kouluttaa usean muun ammattikorkeakoulun tavoin sosionomeja laaja-alaisiin kasvatus-, ohjaus- ja esimiestehtäviin.

Sosionomit rinnastetaan usein yliopistosta valmistuviin sosiaalityöntekijöihin. Sosionomin työ on kuitenkin monesti käytännönläheisempää sekä asiakaskeskeisempää kuin sosiaalityöntekijöiden, ja sosionomien työnimikkeenä saattaakin olla esimerkiksi (sosiaali)ohjaaja, lastentarhanopettaja tai palveluohjaaja. Työtä tehdään niin kunnan, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluksessa. Laajaan työkenttään kuuluvat esimerkiksi lastensuojelu, mielenterveys-, päihde- ja kriisityö, monikulttuurinen työ, vammais- ja seniorityö sekä aikuissosiaalityö. Koko elämänkaaren ja -kirjon parissa työskentelevää sosionomia pidetäänkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, tukijana sekä kehittäjänä muuttuvassa yhteiskunnassamme.

Tänä vuonna TAMKin kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat järjestävät yhdessä Tampereen sosionomiopiskelijat – SOPU ry:n kanssa ”Sosionomin työ nyt ja tulevaisuudessa” -tapahtuman. Asiantuntijaluennoista, vuorovaikutuksellisista työpajoista sekä paneelikeskusteluista koostuva tapahtuma on suunnattu kaikille TAMKin sosionomiopiskelijoille sekä Pirkanmaan alueella työskenteleville sosionomeille. Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan ja siitä toivotaan muovautuvan vuosittainen työelämän ammattilaisia sekä alan opiskelijoita yhdistävä foorumi.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston helmikuun aineistonäyttelyyn on tapahtuman innoittamana koottu kirjallisuutta liittyen sosionomin ammatin eri osa-alueisiin.

Pääkampuksen kirjastoon tulee useita sosiaalialaan liittyviä painettuja lehtiä ja lehdet löydät TAMK Finnan haussa (Sosiaalialan painetut lehdet kirjastossa). TAMK Finnan kautta löydät myös alan e-lehtiä. Näitä voit selata esim. TAMK Finnan kohdassa Haku – Selaa e-lehtiä ja valita haluamasi aihealueen tai kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. e-lehtiä aiheesta social work.

Verkkoaineistoista kannattaa muistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto THL.fi. Sivustolta löydät mm. sähköiset käsikirjat Vammaispalvelujen käsikirja, Lastensuojelun käsikirja ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Sivuston kautta löydät myös Julkarin, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto.

Ajankohtainen aihe sosiaalialalla on maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Tästä aihealueesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua sivustoon Kotouttaminen.fi, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitämä. Sivustolle on koottu tietoa maahanmuuttajien, kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton parissa toimiville.

 

 

Teksti: Marja-Leena Gustafsson, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut
Kuva: pixabay.com, muokkaus Marjatta Ojala

 

uusivuosi2017Vuoden vaihtuessa tarkastelemme kaikki hetkittäin kulunutta vuotta ja pohdimme tulevaa uutta vuotta. Päättynyt vuosi on sisältänyt niin iloa ja onnistumisia kuin surua ja vastoinkäymisiä.

Monesti mietimme, mitä asioita voisimme tehdä toisin alkavan vuoden aikana kodin piirissä, työelämässä, harrastuksissa tai oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Tällaisiin aiheisiin ne uudenvuodenlupaukset yleensä liittyvät.

Uudenvuodenlupaukset ovat aika usein radikaaleja lupauksia oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Lupaukset kestävät yleensä kuukauden tai kaksi ja sitten palaamme taas entisiin tapoihimme.

Kirjallisuudesta voisi olla apua uusien ideoiden tai näkökulmien etsimiseen. Lukemalla muutaman kirjan saattaa saada jonkun oivalluksen itselleen, vaikkei mitään lupauksia tekisikään – ehkä ne myös kantavat pidempään.

Kirjaston tarjoamaan kirjallisuuteen tutustumalla voit löytää uuden harrastuksen alkavalle vuodelle. Tässä muutamia poimintoja kokoelmasta, joihin kannattaa tutustua:

 

Onnellisuus

Liikunta ja ravinto

Lihaskunto

Henkinen hyvinvointi

Laihduttaminen

Söisinkö vai en?: tämä kirja kannattaa lukea ennen kuin sukeltaa erilaisten dieettikirjojen saloihin.

Laihdu ilman nälkää: tässä oppaassa perehdytään hiilihydraattipitoiseen dieettiin.

2:2:3 Aineenvaihduntadieetti: perustuu syömisten vuorotteluun, viikon aikana syöt kolmella eri ruokavaliolla, pudottaa painoa siis nopeasti ja kestävästi.

Voit tutustua Terveysportin sairaanhoitajan tietokantaan, josta löydät ammatillista tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen.

Muut vinkit

Neulominen on nyt trendikästä ja rentouttavaa ja lisää aivojen vireyttä. Käsitöiden tekeminen ja käsillä puuhastelu on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän ihmisen hyvinvointia, parantavan aivoterveyttä ja kehittävän muistia sekä ylläpitävän positiivista mielialaa.

Uuden vuoden voi myös aloittaa ihan hidastamalla tahtia. Kiireetön suhtautuminen aikaan ja tekemiseen voi tuoda uutta sisältöä elämään.

Tai hyggeillä eli rauhoitutaan, kotoillaan ja käperrytään lämpimään aina kun se on mahdollista! Tanskalaisten hyggeily on tullut Suomessakin tänä syksynä terminä tutuksi. Se on kotoilua ja yhdessä hengailua pimeinä syys- ja talvi-iltoina. Sitä voidaan myös kutsua hidastamiseksi. Keskeistä on että nautitaan pimeän vuodenajan suomasta joutilaisuudesta. Ei olla tehokkaita ja suorituskeskeisiä, vaan tunnelmoidaan. Aistitaan ja uppoudutaan hetkeen. Ei kiirehditä mihinkään, ei edes ajatuksissa. Sytytetään kynttilöitä, haudutetaan teetä, laitetaan villasukat jalkaan ja syödään suklaata. Luetaan lempikirjaa, palataan vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Loikoillaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9296289.

Tästä lähtee hieno oman näköinen uusi vuosi käyntiin!

 

joulu2016

Kuva: Marjatta Ojala

Harmaa, pimeä ja loskainen marrasku loppuu viimein ja antaa tilaa uudelle värikkäämmälle kuukaudelle –

”On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä”

(Sävellys: Jean Sibelius, Sanoitus: Vilkku Joukahainen)

Joulu on täynnä perinteitä – ikivanhoja tai uusia itse tehtyjä. Perinteisen joulun elementtejä ovat esimerkiksi joulukortit, joulukoristeet, joululaulut, joulukuusi ja -kukat, kynttilät ja tietenkin joulukalenteri. TAMKin kirjaston henkilökunta jakaa joulumieltä ja hyviä kirjavinkkejä tänäkin vuonna kirjaston joulukalenterin muodossa. Julkaisemme päivittäin joulukuussa aina jouluun saakka joka aamu kirjavinkkauksen TAMK-blogissa. Muista käydä lukemassa aamuisin uusi kirjavinkki joulunodotukseen.

Joulukuun ensimmäinen ja kolmastoista päivä TAMKin kirjastoon saapuu vierailevia kollegoita Tampereen kaupunginkirjastosta. Saamme kirjaston Lintuaukiolle, kello 10—15 väliseksi ajaksi, liikkuvan pop up -pisteen, jossa kuka vain pääsee lainaamaan tarjolla olevia Tampereen kaupunginkirjaston aineistoja.

keskustorilla2014

Kuva: Tampereen kaupunginkirjasto

Liikkuva kirjasto on ollut kirjastoautojen myötä tuttu juttu jo vuosikymmeniä, mutta nykyisin liikkuvaan kirjastoon voi törmätä missä hyvänsä. Liikkuva kirjasto kiertää ympäri vuoden erilaisissa tapahtumissa, ja esim. kesäisin kaupunginkirjaston kärry saattaa majailla vaikkapa torin tai puiston laidalla. Liikkuva kirjasto jalkauttaa kirjaston palvelut uusiin paikkoihin ja muistuttaa kirjaston olemassaolosta niille, joiden arkeen kirjastokäynnit eivät kiinteästi kuulu.
Olemme kutsuneet Tampereen kaupunginkirjaston kahtena päivänä TAMKiin kylään esittelemään omia aineistojaan ja palveluitaan myös meille, jotka emme niin usein tule käyneeksi yleisessä kirjastossa. Tarjolla on viihdyttävää ja viihteellistä kirjallisuutta, eikä yhtään ammatillista teosta tai isoa pinoa kurssikirjoja. Liikkuvan kirjaston kokoelma on pieni mutta pippurinen. Sen sisältö vaihtelee aina tapahtumien mukaan. Mukana on luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa eri tarpeisiin, ja usein kärryyn on pakattu myös erityisiä helmiä, kuten kysyttyjä uutuuksia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Tampereen kaupunginkirjasto

Liikkuvasta kirjastosta lainataan kirjastokortilla samaan tapaan kuin muistakin kirjastoista. Lainoilla on normaali laina-aika, ja ne voi palauttaa mihin tahansa Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Liikkuvasta kirjastosta voi myös hankkia kirjastokortin, joten jos oma kaupunginkirjaston kortti on vielä hankkimatta, niin nyt siihen on erinomainen mahdollisuus. Tule hakemaan itsellesi jouluksi hyvää ja kevyttä luettavaa joulukonvehtien kaveriksi!

Joulukuussa TAMKin kirjastossa järjestetään yhteistyössä kv-palveluiden kanssa myös elokuva-ilta, jossa esitetään suomalaista elokuvaa englanniksi tekstitettynä. Elokuvailta on torstaina 8.12. ja elokuva alkaa Lintu-aukiolla kello 17.45. Tule elokuviin ja vinkkaa illasta kaverillesikin – ota omat leffaeväät mukaan! Lue lisää esitettävästä elokuvasta TAMKin intrasta.

Maittavimmat joulun perinteet löytyvät tietenkin joulupöydän herkuista. Ja mitä olisi joulu ilman joululahjoja ja jouluiseksi koristeltua kotia? Lisäksi etenkin kauniimman sukupuolen edustajiin iskee usein joulun alla pakonomainen tarve tehdä suursiivouksia, joihin perheen raavaamaatkin osapuolet rekrytoidaan mukaan kantamaan mattoja ja siirtelemään huonekaluja. Onneksi enää ei sentään kai kukaan pese keittiönsä kaappeja sisältä ja uusi jouluksi kaappien hyllypapereita… Marttojen sivuilla voit tehdä pikaisen joulutestin, joka kertoo millainen joulumartta olet. Marttojen sivuilta löytyy myös paljon vinkkejä joulun perinteisiin, ruokiin ja vaikkapa siihen joulusiivouksen tekemiseen.

TAMKin kirjaston aineiston kuukausinäyttelyyn on joulukuussa koottu poimintoja kokoelmissamme olevista kirjoista, joita saatat joulua valmistellessasi tarvita. Seassa on niin ruuanlaittoon kuin yleisiin kunnostustöihin ja joulupuuhiin liittyviä kirjoja. Tule tutustumaan!

Muista nauttia joulun odotuksesta ja rauhoitu viettämään talven selän katkeamista kaikessa rauhassa kynttilänvalossa hyvän luettavan seurassa.

Rauhaisaa joulunaikaa toivottaa koko TAMKin kirjaston väki!

Teksti: Marjatta Ojala, suunnittelija, TAMKin pääkampuksen kirjasto
Kuvat: Tampereen kaupunginkirjasto/Sari Lahtinen, TAMK/Marjatta Ojala

katilotTänä vuonna vietetään suomalaisen kätilökoulutuksen 200-vuotisjuhlavuotta. Suomalainen kätilökoulutus alkoi Turussa 1.11.1816. Kätilökoulutus oli Suomessa ensimmäinen erityisesti naisille suunnattu ammatillinen koulutus.  

Ensimmäinen suomenkielinen ”Oppikirja suomalaisille kätilöimmille” ilmestyi vuonna 1861.  Kätilölehti on perustettu 1896, lehden vanhoja vuosikertoja (1986-1910) pääsee lukemaan Kansalliskirjaston digitointiprojektin ansiosta.

TAMKin henkilökunta ja opiskelijat ovat vahvasti mukana tekemässä koulutusmateriaaleja ja kehittämässä suomalaista kätilökoulutusta.

Kirjasto tukee koulutusta ja kehittämistyötä tarjoamalla sekä kotimaisia että kansainvälisiä aineistoja opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön.

TAMKin kirjastoon tulee kätilötyötä käsitteleviä kotimaisia ja kansainvälisiä sekä paperisia että verkossa olevia lehtiä. Kätilötyötä käsittelevät lehdet esimerkiksi Kätilölehti, Jordemodern : Svenska Barnmorsteförbundets tidstrift, Midwifery sekä Evidence Based Midwifery löydät TAMK Finnan haulla.

Kotimaisia kätilötyöhön liittyviä artikkiviitteitä ja artikkeleita löytyy mm. Medic-hakupalvelusta. Kansainvälisiä kätilötyötä käsitteleviä kokotekstiartikkeleita puolestaan kannattaa etsiä CINAHL Complete (Ebsco) -hakupalvelusta.

Kirjaston marraskuun aineistonäyttelyyn olemme koonneet aineistoa lisääntymisterveydestä, hedelmällisyydestä, raskaudesta ja imetyksestä. Tervetuloa tutustumaan!

Maksullisen e-aineiston käyttö edellyttää kirjautumista TAMK Finnaan TAMK-käyttäjätunnuksella.

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko, TAMKin pääkampuksen kirjasto
Kuva: Hugo Sundström, Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat (käsittely Marjatta Ojala)

Lähteet: Raussi-Lehto, E. & Ryttyläinen-Korhonen, K. (toim.) 2016. Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta. Helsinki: Suomen kätilöliitto.

Tekee mieli oppiaOlemme koonneet TAMKin pääkampuksen kirjaston lokakuun aineistonäyttelyn Vanhustenpäivän ja -viikon innoittamina. Vanhustenviikkoa vietetään tänä vuonna 2.–9.10.2016 ja teemana on ”Tekee mieli oppia – Lust att lära sig!” Lisätietoa vanhustenviikosta löytyy Vanhustyön keskusliiton verkkosivuilta.

Mediasta saamme lukea väestön ikääntymisestä ja erityisesti siitä, miten sen ajatellaan vaikuttavan yhteiskuntaan. Helsingin Sanomien artikkelissa ”Historiallinen mullistus: Maapallolla on kohta enemmän vanhuksia kuin lapsia” 24.8.2016 kuvataan ilmiötä maailmanlaajuisesti. Suomessa muutos tapahtui jo vuonna 2009, tällöin yli 65-vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Huoltosuhteen muutoksesta Suomessa ks. aiheeseen liittyvä taulukko, joka on tehty THL:n  Sotkanet-palvelussa – Sotkanet-palvelu sisältää tilastotietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Mitä vanhuus on ja mitä vanhuuteen kuuluu? Kaikki eivät vanhene samalla tavalla, kohtaamme fysiologisia, kognitiivisia ja sosiaalisia muutoksia kukin omalla tavallamme. Vanhuudesta kirjoitetaan toisinaan kaksijakoisesti, toisaalta meillä on pirteät ja puuhakkaat seniorit ja toisaalta laitoshoidossa olevat paljon hoivaa tarvitsevat vanhukset. Mielenkiintoisen kommentin vanhus-keskusteluun toi kesällä emeritusprofessori Antti Eskola teoksellaan ”Vanhuus: Helpottava, huolestuttava, kiinnostava”.

Vanhuuden kognitiivisista muutoksista kirjoittaa esim. Isto Ruoppila artikkelissaan ”Kognitiivisten toimintojen vanhenemismuutokset” (2012). Tähän ja muihin Gerontologia-lehden artikkeleihin voit perehtyä Elektra-palvelussa (etäkäyttö edellyttää kirjautumista TAMKin tunnuksilla TAMK Finnaan).

TAMKista löytyy paljon omaa osaamista vanhustyöhön ja palvelujen kehittämiseen vanhuksille. Vanhustyöhön perehtyneiden asiantuntijoiden kokemuksia ja hyviä käytänteitä on raportoitu mm. TAMKissa julkaistussa ”Aktiivisesti ikääntyen Euroopassa – hyvät käytännöt ja toimintamallit” -raportissa (Tarja Heinonen (toim.) 2014).

Kuukauden aineistonäyttelyyn on koottu vanhuutta, vanhenemista ja vanhustyötä käsittelevää aineistoa. Tule tutustumaan!

Materiaalia verkossa:  

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko, TAMKin pääkampuksen kirjasto
Kuva: Vanhustyön keskusliitto

aineistonayttelyTeknisen alan koulutus käynnistyi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäiset oppilaitokset perustettiin Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan. Vähitellen näiden teknillisten reaalikoulujen pohjalta syntyi ammatillisia opistoja, ja Helsingissä aloitti 1900-luvun alussa Teknillinen korkeakoulu. Tampereella kehitys kulki kaupungin perustamasta teollisuuskoulusta Tampereen teknilliseksi oppilaitokseksi, ja nykyisin meillä TAMKissa insinöörikoulutus on yksi merkittävimpiä koulutusaloja. Diplomi-insinööriksi Tampereella on voinut opiskella Tampereen teknillisessä yliopistossa vuodesta 1965.

Insinöörikoulutus on Tampere3-hankkeen myötä mielenkiintoisessa murrosvaiheessa. Jatkossa amk-insinööreiksi opiskelevien polku ylempään korkeakoulututkintoon helpottuu. Ristiinopiskelu Tampere3:n organisaatioiden välillä on lanseerattu jo tänä syksynä. Myöhemmin on mahdollista, että ensimmäisen kolmen vuoden tekniikan alan opinnot tullaan suurelta osin yhdistämään. Katso tästä Aamulehden artikkeli 29.8.

TAMKin pääkampuksen kirjaston kuukauden aineistonäyttelyyn on koottu insinöörikoulutus-teemaan liittyviä teoksia. Mukana on tekniikan alan koulutuksen historiikkien ja juhlajulkaisujen lisäksi insinöörikoulutuksen nykytrendejä ja tulevaisuuden haasteita käsitteleviä kirjoja. Näyttelyyn on valittu myös joitain yleisempiä korkeakoulupedagogiikkaan, opetusmenetelmiin sekä koulutuksen työelämäyhteyksiin kytkeytyviä julkaisuja.

Painetun kirjallisuuden rinnalla kannattaa myös muistaa TAMKin kirjaston mittavat e-aineistot. Insinöörikoulutusta käsittelevää materiaalia voit etsiä esimerkiksi seuraavista palveluista:

Applied Science & Technology Source (EBSCO) – kokotekstiartikkeleita tekniikan alalta

Knovel – englanninkielinen tekniikan alan e-kirjapalvelu

TTY:llä järjestetään kansainvälinen SEFI 2016 (European Society for Engineering Education)  -konferenssi 12.–14.9. Konferenssin teemana on ”Engineering Education on Top of the World:
Industry University Cooperation”.

Teksti: Tero Kansanaho, Informaatikko, TAMKin pääkampuksen kirjasto

Kuva: Marjatta Ojala