Posts in the erikoistumiskoulutus category

Teksti: Maria Kasdaglis


Kotiympäristössä asiakkaan arjen vahvuudet ja vaikeudet tulevat kuntouttajalle näkyviksi. Kuva: Freepik.com

 

“Matkan aikana lamppu syttynyt, että mistä on kyse ja millainen työkalu työelämään.” Näin kuvailevat toimintaterapeutti Ulla Voutilainen ja lähihoitaja, sosionomi Kati Vaino joulukuussa 2018 päättyneen moniammatillisen kotikuntoutuksen erikoistumiskoulutuksen antia.

Kotikuntoutuksen ajattelutapa perustuu pohjoismaiseen näkemykseen arkikuntoutuksesta, joka määritellään suunnitelmalliseksi ja ajallisesti rajatuksi moniammatilliseksi prosessiksi. Arkikuntoutumisen prosessia ohjaavat asiakkaan itsensä määrittämät arjen toimintoihin ja osallisuuteen liittyvät tavoitteet. Kotikuntoutus toteutetaan asiakkaiden omissa ympäristöissä ja verkostoissa.

Kuntoutujan koti tiedon ja inspiraation lähteenä

Kotikuntoutuksen merkitys nousee esille Padlet-alustalle kerätyissä erikoistumiskoulutuksen osallistujien työelämäkokemuksissa. Anu kirjoittaa, että koti kuntoutumisen kontekstina auttaa saamaan todenmukaisen käsityksen kuntoutettavan asiakkaan tilanteesta.

“Kotiympäristössä pääsee parhaiten näkemään asiakkaan ja hänen kotinsa vahvuudet ja voimavarat, sekä toisaalta, siellä parhaiten tulee näkyviin myöskin ne ongelmat ja vaikeudet, jotka hankaloittavat hänen arjessa selviytymistään.”

Koti voi myös tuoda konkreettisia ideoita kuntoutuksen toteuttamiseen, kuten Mariannen jakamassa tapauksessa.

“Eräällä kuntoutujani kotikäynnillä näin valokuvan, missä hän on yhdessä puolison kanssa melomassa. Valokuvan tiimoilta syntyi keskustelu, että he olivat ennen kuntoutujani vammautumista harrastaneet lajia aktiivisesti, ja heillä oli vieläkin vajassa vanha kajakki tallessa. Harrastusmenneisyys ei ollut tullut aikaisemmin esille. Terapeuttina ehdotin ryhmämuotoista melonta-liikuntakokeilua, mikä oli tulossa. Kuntoutuja yhdessä puolison kanssa osallistuivat tapahtumaan. Saivat kimmokkeen vanhaan yhteiseen harrastukseen.”

Myös Annan tapauksessa harrastus toimi tärkeänä kuntoutuksen motivaationa. Hänen asiakkaalleen oli tärkeää päästä liikkumaan kodin ulkopuolelle käsityökerhoon, mikä mahdollistuikin kotiympäristössä toteutetun moniammatillisen kuntoutuksen avulla.

“Kotikuntoutuksen lisäarvo verrattuna ns. tavalliseen kuntoutukseen oli tässä se, että ulkona liikkumista harjoiteltiin kuntoutujan arkiympäristössä ja todellisessa arjen tilanteessa, joten tätä kautta harjoiteltu ominaisuus siirtyi heti käytäntöön.”

 

Ulla Voutilainen ja Kati Vainio

Kati Vainio ja Ulla Voutilainen innostuivat koulutuksen tarjoamien näkökulmien monipuolisuudesta. Kuva: Heini Pääkkönen

Valtakunnallinen kotikuntoutumisen foorumi

TAMK EDU toteutti moniammatillisen kotikuntoutuksen erikoistumiskoulutuksen yhdessä JAMKin, Metropolian, OAMKin ja XAMKin kanssa. Voutilainen ja Vainio kokivat AMKien välisen yhteistyön mielekkäänä osana koulutusta.

“Oli valtakunnallinen foorumi, jossa voi oman alan ihmisten kanssa käydä keskustelua”, he kommentoivat.

Myös tiiviiksi ryhmäytyneen koulutusryhmän moniammatillisuus oli Voutilaisen ja Vainion mielestä rikkaus, sillä erilaiset näkökulmat pääsivät sen myötä koulutuksessa esiin. Mukana oli niin sosiaali-, terveys- kuin liikunta-alankin ammattilaisia. Myös erikoistumiskoulutuksen opettajat ja vierailevat asiantuntijat edustivat hyvin moniammatillista joukkoa. Ääneen pääsi muun muassa kotikuntoutuksen tukena toimivan teknologian asiantuntijoita.

“Teknologiapuoli kehittää sote-puolta”, toteavat aiheesta innostuneet Voutilainen ja Vainio, vaikkakin he olisivat toivoneet koulutuksen teknologiaosuuksien olevan vähemmän korkealentoisia.

Myös opettajien ammattitaitoisuus ja kannustus saavat osallistujilta kiitosta. Voutilaisen ja Vainion mukaan tuki ja onnistumisen kokemukset ovat erityisen tärkeitä heille, joilla tutkinto-opinnoista on jo hieman enemmän aikaa.

“Ne, jotka eivät ole opiskelleet pitkään aikaan, saivat hyvää kokemusta opiskelutaitojen päivittämiseen, ja tämä kannustaa jatko-opintoihin. Tekniikka ei syö sinua ja siitä selviää hengissä.”

Yhdeksi tärkeimmistä anneista Voutilainen ja Vainio mainitsevat sen, että erikoistumiskoulutus antoi työkalut viedä malleja oikeaan työelämään.

“Osaat hakea perustelut ja osaat seisoa faktojen ja näytön takana. Tuo vahvuutta ja itseluottamusta omaan asiaan”, he kertovat.

Teksti ja kuvat: Katja Muurinen, TAMKin hoitotyön lehtori

________________________________________________

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju -erikoistumiskoulutuksen opiskelijat valmistuivat perjantaina 21.9.2018. Koulutus kesti kokonaisuudessaan vuoden ja viimeisenä koulupäivänä ennen valmistujaisjuhlaa oli vielä kaksi mielenkiintoista luentoa. Apulaisylifyysikko Eeva Boman Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoi sädehoidon nykyhetkestä sekä tulevaisuudennäkymistä. Syöpäpotilaan kivunhoidosta luennoi erikoislääkäri Hanna Raunio Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpätautien vuodeosastolta.

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju erikoistumiskoulutuksen ryhmä.

Opiskelijat järjestivät aiheesta kiinnostuneille ”posterikävelyn” työelämän tarpeista nousseiden kehittämistehtävien pohjalta. Kehittämistehtäviä tehtiin muun muassa syöpäpotilaan suun hoidosta, syöpäpotilaan epiduraalisesta kivunhoidosta, lapsena sairastetun syövän seurannasta ja psyykkisestä jälkihoidosta, rintasyöpäpotilaan ohjaamisesta digitaalisuutta hyödyntäen ja korva-, nenä- ja suusyöpää sairastavan potilaan ohjauskansiosta.

Sähköisessä muodossa toteutetut posterit herättivät runsasta mielenkiintoa opiskelijoiden parissa – tutkinto-opiskelijat olivat yllättyneitä muun muassa aiheiden monimuotoisuudesta. Myös muutama työelämän edustaja oli ilahduttavasti päässyt mukaan posterikävelyyn.

Viimeisenä päivänä keskusteltiin kuluneesta vuodesta ja opintojen annista: koulutuksessa oli opiskelijoita eri puolilta Suomea sekä erilaisista toimintaympäristöistä, mikä koettiin rikkautena.

Ryhmän monimuotoisuus antoi myös  syvällisempää ymmärrystä siitä, mitä tapahtuu muissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Koulutus muodostui kaikille yhteisistä opinnoista (18 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (12 op).

Koulutuksessa jokaisen opiskelijan oli mahdollista valita itselleen neljä vapaasti valittavaa opintojaksoa, jotka olivat jokainen laajuudeltaan 3 opintopistettä. Tarjolla oli muun muassa syöpää sairastavan lasten ja nuorten hoitotyö, palliatiivinen hoitotyö, syöpäpotilaan syöpäpotilaan elämänlaatu ja psykososiaalinen tuki ja ohjaus, syöpäpotilaan toimintakyky ja kuntoutus, potilas- ja työturvallisuus syöpäpotilaan hoidossa ja ohjauksessa, sisäinen sädehoito – moniammatillinen hoito ja ohjaus, kemosädehoitopotilaan moniammatillinen hoito ja ohjaus, suusyöpää sairastavan potilaan moniammatillinen hoito ja ohjaus, yksilöllinen lääkehoito ja geeniterapia.

Tarjonnan laajuus mahdollisti opiskelijan keskittymisen niihin opintoihin, joista olisi hyötyä oman ammattitaidon kehittämisessä. Koulutuksen aluksi kartoitettiin opiskelijoiden toiveita myös opintokäyntikohteista, joiksi valikoituivat lopulta Pirkanmaan syöpäyhdistys, Tampereen yliopistollisen sairaalan sädehoito-osasto ja Pirkanmaan hoitokoti. Opiskelijat kokivat valinnanvapauden ja vaikuttamismahdollisuudet erityisen positiivisena asiana.

Todistusten jako oikealla johtaja Lea Yli-Koivisto ja vasemmalla koulutuksen vastuuopettaja Katja Muurinen.

Valmistujaisjuhla oli lämminhenkinen. Koulutuksen vastuuopettaja Katja Muurinen lausui koulutuksen päätössanat ja muisteli vuoden kohokohtia. Tämän jälkeen yksikön johtaja Lea Yli- Koivisto jakoi todistukset valmistuville opiskelijoille.

Todistusten jaon jälkeen kahviteltiin ja keskusteltiin kuluneen vuoden iloista ja haasteista. Ryhmästä muodostui vuoden aikana tiivis yhteisö ja opiskelijat kokivat saaneensa koulutuksesta lisää valmiuksia syöpäpotilaan hoitotyöhön. Koulutusta on tarkoitus tarjota uudelleen syksyllä 2019.

Teksti: Katja Muurinen, TAMKin sairaanhoitajakoulutuksen lehtori

Kuva: Tuula Malo

________________________

Syöpäsairaudet ovat Suomessa merkittävä kansanterveydellinen haaste, joka aiheuttaa suurta inhimillistä huolta niin potilaille kuin heidän läheisilleen. Vuonna 2015 syöpään sairastui lähes 33 000 suomalaista, joista naisten yleisimpään eli rintasyöpään reilut 5100, kun taas miesten yleisimpään eli eturauhassyöpään yli 4800. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään ja väestön ikääntyessä myös määrä kasvaa – nykyään kuitenkin kaksi kolmesta selviytyy.

Syöpäpotilaan hoito ja hoitotyö kehittyvät jatkuvasti – myös erikoistumiskoulutus pyrkii vastaamaan nykyajan työelämän haasteisiin. Suomessa ammattikorkeakoululaki määrittelee erikoistumiskoulutusten järjestämistä: erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulun jälkeistä koulutusta, jolla vahvistetaan jo työelämässä olevien ammatillista kehittymistä (Ammattikorkeakoululaki 11 a § (19.12.2014/1173)).

Tampereen ammattikorkeakoulussa käynnistyi tämän vuoden syyskuussa ”Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju” -erikoistumiskoulutus, jonka aloitti 15 innokasta opiskelijaa. Pääsyvaatimuksena koulutukseen hyväksymiselle oli soveltuva korkeakoulututkinto, esimerkiksi sairaanhoitaja (AMK).

Koulutusta on kehitetty ammattikorkeakoulujen verkostossa, näin on saatu käyttöön mahdollisimman laaja-alainen osaaminen. Jokaisessa osallistuvassa ammattikorkeakoulussa lähipäivät toteutuvat samoina päivinä ja lähipäivien sisällöt ovat yhtenevät.

Koulutus koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja lisäksi opiskelija saa itse valita neljä vapaasti valittavaa opintojaksoa, joista kukin on kolmen opintopisteen laajuinen. Näin opiskelijalla on mahdollista suuntautua itselleen kiinnostaviin aiheisiin, joista haluaa saada lisää tietoa ja osaamista.

Koulutuksen viimeinen lähipäivä huipentuu ensi vuoden syyskuussa järjestettävään symposiumiin, jonne kutsutaan mukaan työelämän edustajia. Symposiumissa opiskelijat pääsevät esittelemään kehittämistehtävien satoa sähköisten postereiden avulla.

Opiskelijat tulevat hyvin monenlaisista työyhteisöistä aina perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Kaikilla on yhteinen tavoite kehittää osaamista syöpäpotilaan hoitotyössä ja päivittää tietojaan ajan tasalle. Osalla opiskelijoista on kulunut jo pidempi aika viimeisistä opinnoista ja esimerkiksi tiedonhaun välineet ovat muuttuneet kovasti – koulutuksessa opetellaan muun muassa käyttämään erilaisia sähköisiä viestinnän välineitä.

Opinnot toteutuvat monimuoto-opiskeluna ja koulutuksessa korostuvat opiskelijan itsenäinen työskentely ja aktiivinen tiedon hakeminen luotettavista lähteistä. Nämä ovat taitoja, joita opiskelijat voivat hyödyntää myös omassa työssään, erilaisissa sairaanhoidon toimintaympäristöissä.

Erikoistumiskoulutus on työelämälähtöistä ja niinpä kehittämistehtävät tehdään työyhteisöistä nouseviin tarpeisiin. Jokainen opiskelija on selvittänyt omassa työyhteisössään, mitä asiaa hän lähtee kehittämään kehittämistehtävän avulla; näin työyhteisökin hyötyy koulutuksesta.

Opinnoissa pyritään hyödyntämään opiskelijoiden osaamista ja tietämystä erilaisten yhteisten keskustelujen ja reflektoinnin kautta. Ryhmällä on mahdollisuus myös verkostoitua, mikä on näkynyt jo ensimmäisten lähipäivien aikana. Opiskelijat ovat kokeneet rikkautena, että kollegat ovat tulleet eri paikkakunnilta ja erilaisista työyhteisöistä – yhteen ääneen on todettu, että osaamista tässä ryhmässä on paljon.