Posts in the karoliina tuukkanen category

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1, 2 ja 3.

Aurinkoinen Lund

part4_pelto ja david lund

David esittelee peltoaan Lundissa

Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti rautatieasemaa. Kyseessä on torstai 4.5., matkan viimeinen päivä ennen kotiinpaluuta. Kulkeminen Skånen alueella on järjestetty erittäin miellyttäväksi julkisilla kulkuvälineillä, busseja ja junia kulkee taajaan ja verkostot ovat selkeät.

Kun osaa valita oikean lipun kulkeminen on edullista ja helppoa kaikissa liikennevälineissä. Ja jos ei itse osaa valita oikeaa lippua, niin lipputoimiston asiakaspalvelijat jo muistavat edellisten päivien ostoshistoriasi ja osaavat auttaa oikean lipun valinnassa hymyn kera. Jostain syystä jäimme hyvin mieleen lipputoimiston henkilökunnalle.

Saavuimme Lundissa vaikuttavalle TKI-alueelle, missä sijaitsi isoja IDEON Science park –rakennuksia Alfasta Gammaan. Niissä oli yrityshautomoita, erilaisia tekniikan ja talouden alan yrityksiä ja monenlaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, mukaan lukien Swedish Water Research –toimisto.

Pohjoismaille tyypillisessä massiivipuisessa rakennuksessa meitä tervehti David Gustavsson, Swedish Water Researchin kokopäiväinen tutkija. SWR on paikallisten vesilaitosten ja kuntien omistama T&K organisaatio, joka tekee vesien ja jätevesien käsittelyyn liittyvää tutkimus ja kehittämistoimintaa, samalla kun vesilaitokset keskittyvät omaan ydintoimintaansa eli vesien- ja jätevesien puhdistamiseen ja putkistojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Nerokasta!

part4_nitrifikaatio Lund

Virtsan nitrifikaatiota

David keskittyy kaupungissa tuotettavien ravinteiden hyötykäyttöön. Erityisesti keskustelimme usean tunnin ajan virtsan lannoitekäytön mahdollisuuksista. Samalla ideoimme mm. käymälöitä, jotka voisi asentaa kaupunkiviljelmille, ja jotka tuottaisivat paikan päällä ravinteita viljelijöiden käyttöön.

Pääsimme myös tutustumaan laboratorioon, jossa parhaillaan tutkittiin typen talteenottoa virtsasta nitrifikaation avulla. Kaikista kiinnostavinta Davidin tutkimuksessa oli, että kaikki tähtäsi käytännön sovellusten aikaansaamiseen. Näistä ravinteista voisi tulevaisuudessa olla eritoten hyötyä kaupungissa tapahtuvalle viljelylle. Tämä on tieteen ja käytännön yhdistämistä parhaalla tavalla!

Kirsikkana kakun päällä David vei meidät tutustumaan yhteen Lundin kaupungin palstaviljelmistä, missä hänen perheellään on yhteensä 600 m² palsta-alue, jossa hän viljelee mansikkaa, perunaa, papuja, porkkanaa, pensasmarjoja, yrttejä ym. Alueella oli jo vilkasta, sillä kasvukausi tällä leveysasteella oli jo alkanut.

part4_Lund kanat

Kanat puutarhapalstalla

Lundin kaupunki on tarjonnut kyseisen maa-alueen viljelijöiden käyttöön pientä maksua vastaan. Mikä oli erityisen hienoa, palstalla oli myös erilaisten ryhmien ylläpitämiä kanoja ja mehiläisiä sekä paikallisen työväenopiston kasvihuone, jossa pidetään kaupunkilaisille kasvihuone-kursseja.

 

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Lisäksi Lundin kaupunki toimittaa palstoille kontit, ilmaiset työvälineet, kasteluvettä tankeissa sekä kompostia maanparannukseen. Tätä varten kunta on palkannut puolipäiväisen henkilön, joka kiertää huoltamassa eri palstoja. Tästä mallia Suomeenkin?

Entä nyt?

Tämän matkan aikana tuli vahvasti se käsitys, että jälleen kerran Ruotsissa (ja Tanskassa) ollaan etunojassa kehittämässä kaupunkiviljelyä ja myös sen kaupallista puolta. Me Suomessa tulemme tässä jäljessä. Näkemämme hankkeet olivat aika mittavia ja esimerkiksi ØsterGROn viljely- ja ravintolamalli on oiva esimerkki yhteisöviljelyn ja elinkeinon yhdistämisestä.

Suomessa ollaan vielä pitkälti yhteisöviljelyn tasolla, mikä luonnollisesti on hyvä asia, mutta viljelyn kaupallinen ulottuvuus on vielä pientä.

Toisaalta meillä on aivan samoja, sekä kansallisesta että EU-lainsäädännöstä tulevia, haasteita byrokratian ja säännösten kanssa. Kaupunkiviljely on vielä elinkeinona näkymätön. Kaupunkiviljely ei ole maatalouden tukien tai ohjauksen piirissä, mutta ei myöskään näkyvä osa kaupungin toimintaa.

Esimerkiksi Los Perros ei voinut osallistua maalaismarkkinoille, koska se oli tarkoitettu kaupungin ulkopuolelta tuleville tuottajille, vaikka myytävät tuotteet olisivat olleet tismalleen samoja. Sitä ei myöskään tunnisteta tai tunnusteta toiminnaksi, josta joku voisi saada elantonsa. Stadsbruk-hankkeen liiketoimintamallit tulevat tässä suhteessa olemaan mielenkiintoisia testata myös täällä.

Matka oli osa KIVIREKI-Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hanketta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto EAKR-ohjelmasta.

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1 ja 2

Kattopuutarha Kööpenhaminan Østerbrossa

ØsterGRO on perustettu vuonna 2014 kolmen ystävyksen kesken.

CSA(Community-supported Agriculture)-yhdistys, keskittyy tuomaan vihreää kaupunkiin, edistämään kestävää ruoantuotantoa, yhteisöllisyyttä sekä ymmärrystä ruoan tuotannosta.

www.oestergro.dk

______

Keskiviikko-iltapäivänä kävelemme aurinkoista Æbeløgadenia (voi vapaasti yrittää lausua oikein) pitkin kohti tuntematonta kattoviljelmää. Meillä on vain internetistä löydetyt tanskankieliset tiedot ja osoite. Löysimme kattoviljelmän sattumalta yhdysvaltalaiselta kaupunkiviljelyyn keskittyneeltä sivustolta hieman ennen matkaamme. Sivujen mukaan viljelmä on ainoa laatuaan Kööpenhaminassa.

Nousu hirvittää hieman

Nousu hirvittää hieman

Saavumme fitness-keskuksen eteen ja kävelemme sisäpihalle ihmettelemään, mistä sinne katolle oikein pääsee. Perässämme tulee iloinen nuorimies, joka osoittautuu kattoviljelmillä sijaitsevan ravintolan keittiöpäälliköksi.

Emme tienneet, että katolla on aukeamassa myös lähituotteisiin keskittynyt ravintola seuraavana perjantaina. Hän johdattaa meidät ystävällisesti katolle kieltämättä hieman epäilyttäviä kierreportaita pitkin. Oudompaa huimaa.

Samalla nuorimies kertoo innostuneesti perjantaina avattavasta ravintolasta. Saavuimme paikalle juuri sopivasti kiireisimpänä valmistelupäivänä ja kattopuutarhan yleisenä vapaaehtoispäivänä. Ylhäällä meidät ottaa vastaan Livia Urban Swart Haaland, joka vastaa viljelyksen toiminnasta ja on toinen ØsterGROn perustajista.

Katto on henkeäsalpaava. Kööpenhaminassa kesä on paljon pidemmällä ja tillit, mangoldit sekä lehtikaalit kasvavat jo täyttä häkää. 600 m² kattopuutarha käsittää myös kolme mehiläispesää. Kanat saapuvat hieman myöhemmin kesällä.

Istahdamme Livian kanssa penkille auringonpaisteeseen ja kuulemme jännittävän tarinan kattopuutarhan takana.

Viljelmät ja ravintola

Viljelmät ja ravintola

Puutarha on perustettu 2014 tuottamaan ruokaa yhdistyksen nykyiselle 40 jäsenperheelle. Jokainen jäsen maksaa vuoden alussa jäsenmaksun noin 400 euroa, jolla he saavat osuuden kattoviljelmän tuotteista. Lisäksi jäsenet saavat osallistua yhteisiin töihin viljelmällä. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista.

Hulevesikenno

Hulevesikenno

Livia on ammatiltaan puutarhuri. Kaupunkilaisena hän on pitkään ollut kiinnostunut kaupunkiviljelystä ja siitä, miten tuoda ruoantuotanto lähemmäksi siitä kaukana oleville kaupunkilaisille. ØsterGRO tekee myös tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Kööpenhaminassa laajalle kasvanut kaupunki-infrastruktuuri on aiheuttanut ongelmia hulevesien hallintaan ja kaupunki on herännyt viherkattojen mahdollisuuksiin ongelman hallitsemisessa.

ØsterGRO on saanut katon käyttöön talon omistajalta ilmaiseksi. Katto soveltuu kaupunkiviljelyyn täydellisesti, sillä se on alun perin ollut autojen parkkipaikka. Näin ollen katon rakenteet kestävät mullasta aiheutuvan kuorman. Katolla on turvallisuuden kannalta välttämättömät kaiteet ja sinne kulkee iso tavarahissi. Hulevesien hallinnassa katolla kokeillaan tanskalais-valmisteisia muovikennoja, jotka on asennettu multapenkkien alle.

part3_östergro lehtikaalit

Lehtikaalit kukoistavat

Lisäksi ØsterGRO järjestää kursseja kaupunkiviljelystä, ruoan tuotannosta tai vaikkapa kanojen kynimisestä ja valmistamisesta. Kurssien avulla he haluavat tuoda ennen niin olennaisia käytännön taitoja uudestaan lähemmäs kaupunkilaisia.

Rahoituksen viljelmille ja vesi- sekä sähkömaksuihin yhdistys kerää jäsenmaksuilla ja kurssimaksuilla. Lisäksi yhdistys perii perjantain avattavalta ravintolalta, Gro Spiseriltä, vuokraa ja saa sen tuotoista 7 % itselleen. Tällä varmistetaan yhdistyksen työntekijän palkkakustannukset.

Katolla toimi aiemmin ulkopuolinen ravintoloitsija, mutta yhteisöllisen viljelmän ja siihen liittymättömän ravintolatoiminnan yhteensovittaminen oli haastavaa. Nyt ravintolaa pyörittää ØsterGROn ydinporukka erillisenä yrityksenä.

Ai niin, se ystävällinen nuorimies, joka meidät katolle ohjasi, oli kuuluisan kööpenhaminalaisen, kahden Michelin-tähden ravintola Noman entinen kokki. Hänen nimensä valitettavasti lipsahti ohi korviemme, niin ällistyneitä olimme tästä tapaamisesta.

part3_erottelevakäymälä katolla

Erotteleva vähävetinen käymälä

Olemme erittäin pahoillamme, että joudumme lähtemään kotiin jo perjantaina, emmekä pääse maistamaan samana iltana olevien Gro Spiserin avajaisten viiden ruokalajin illallista. Tunnelma ja vastaanotto kattopuutarhassa on sanoinkuvaamattoman lämmin ja edes hutera paluu kierreportaita pitkin maan pinnalle ei himmennä innostustamme. Jackpot.

Iloksemme Livia kertoo myös, että he aikovat tulevaisuudessa käyttää viljelmien kasteluun keittiöstä tulevia harmaita vesiä ja lannoitukseen katolla sijaitsevan erottelevan käymälän virtsaa. Tässä kohtaa Levikset melkein repesivät…

Tarina jatkuu: viimeinen osa 4/4 julkaistaan ma 12.6.2017!

Teksti ja kuvat: 
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

_______

KIVIREKI- Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hankkeen matka Malmöseen toteutui vihdoin toukokuun alkupäivinä maanantaista perjantaihin 2.–5.5.2017. Ajatuksena oli alun perin vierailla Tukholmassa tutustumassa paikallisiin kaupunkiviljelykohteisiin. Tutustuimme kuitenkin paremmin naapurimaamme eri kaupunkien toimintaan kaupunkiviljelyn saralla ja totesimme, että paremmat mahdollisuudet nähdä laaja-alaista ja monimuotoista kaupunkiviljelyä oli suuntaamalla matka sinne.

Teimme tarkkaa taustatyötä ja otimme yhteyttä useaan paikalliseen toimijaan ja ryhmään päästäksemme vierailemaan heidän kohteissaan. Osa toimijoista ei koskaan vastannut, mutta saimme myös sovittua mielenkiintoisia vierailuita Malmöseen ja lähiympäristöön. Vielä hieman ennen matkaa kuulimme Kööpenhaminassa sijaitsevasta kattopuutarhasta ja päätimme tehdä Kööpenhaminaan päiväreissun, olihan kaupunki vain puolen tunnin junamatkan päässä.

 

part1_moment hotels terassi

Hotellin terassiviljelmät

Myös hotelli, jossa majoituimme, Moment Hotels, valittiin sillä perusteella, että sen sivuilla kehuttiin ravintolan viljelevän terassilla kasviksia ja yrttejä ruokavieraiden käyttöön. Viljely näytti kuitenkin hiipuneen ja terassikin oli vielä selvästi talviteloilla, joten hotellin osalta matkan anti jäi laihaksi.

Los Perros Urban Farming, unelma yrityksestä

Sofia, Buddha, Stretch-koira ja uusimpana tulokkaana pieni tytär Cleo – he ovat Los Perros Urban Farming. Heidän haaveenaan on joku päivä saada koko elanto kaupunkiviljelystä. www.losperrosurbanfarming.com

________

Olemme saapuneet aurinkoisena tiistai-iltapäivänä (2.5.) pahamaineisenakin tunnetun Rosengårdin kaupunginosaan.  Edessämme on iso, n. 2 hehtaarin pelto, jossa näkyy siellä täällä vihreää ja harsoilla hellästi peiteltyjä kasveja. Pellon vieressä kohoavat korkeat kerrostalot ja sen takana näemme kirkon ja hautausmaan. Kohteemme on Los Perros Urban Farming, Västra Skrävlingenissä. Tilan viljelijöillä Buddhalla ja Sofialla on noin 2500 m² kokoinen alue viljelykäytössä.

________

Rosengård on Malmön kaupunginosa, jossa asuu noin 21500 ihmistä. Asukkaista yli 80 % on ulkomaalaistaustaisia. Kuulemamme mukaan vain kolmen maan asukkaita sieltä puuttuu, muutoin kaikki maailman maat ovat edustettuina. Alueen asukkaiden työttömyysaste on korkea ja siellä on rikollisjengejä. Esimerkiksi vuosina 2008–2009 oli vakavia levottomuuksia. On ollut aikoja, jolloin esimerkiksi palokunta ei mennyt paikalle ilman poliisisaattueita. Ruotsalainen jalkapallotähti Zlatan Ibrahimović on kotoisin Rosengårdista.

_________

Sipulit

Sipulit 

Alueella toimii Los Perrosin lisäksi muitakin kaupallisia viljelijöitä, muun muassa Happy Onion Farm. Yksi viljelijöistä on ravintola Saltimporten Canteen.

Los Perros Urban Farming on kahden nuoren, Buddhan ja Sofian, projekti. Australialaissyntyinen Buddha on paljasjalkainen kaupunkilainen, mutta on aina viljellyt jotain, vaikka vain parvekkeella.  Ammatillista viljelytaustaa hänellä ei ole.

part1_pelto los perros

Los Perros Urban Farming

Pellolla kasvaa lähinnä yksivuotisia ruokakasveja, koska sopimus maa-alueen vuokrasta on tällä hetkellä vuoteen 2018 saakka. Sen vuoksi hän ei ole investoinut vielä monivuotisiin kasveihin.

Nuoripari rahoittaa toiminnan suurimmaksi osaksi omasta pussistaan, eikä esim. saa julkisia tai maataloustukia toiminnalleen. Heidän suunnitelmissaan on tulevaisuudessa saada viljelystä kokopäiväinen elanto. Jo nyt he ovat tuplanneet viljelyalansa edellisestä vuodesta.

part1_los perros taimet

Taimien esikasvatusta

Keskustelemme pitkään viljelmän historiasta, viljeltävistä kasveista ja Buddhan ja Sofian haaveista sekä haasteista. He viljelevät mm. valkosipulia, kaaleja, salaatteja, meloni-retiisejä sekä tänä vuonna ensimmäistä kertaa mm. syötäviä kukkia. Kaikki viljely perustuu luomutuotantoon, mutta Luomu-merkkiä viljelijöillä ei ole, sillä se on liian kallis prosessi ja monimutkainen hankkia.

Kun kysymme tuholaistorjunnasta, Buddha kertoo sen perustuvan vahvasti nyrkin puimiseen ja tikkujen heittelyyn. Paikalliset kanit ja linnut aiheuttavat päänvaivaa ja useampikin lintu saa kivisateen peräänsä keskustelumme aikana. Lisäksi heillä on käytössä kierrätysmateriaalista (= kaksi virvoitusjuomatölkkiä) tehty linnunkarkotin, joka kovassa tuulessa on varsin tehokas.

 

part1_linnunpelätin los perros

Buddhan nerokas linnunkarkotin

Viime talvena (2016) Buddha ja Sofia pistivät pystyyn joukkorahoituskampanjan, jonka tavoitteena oli saada kasaan 90 000 kruunua, joka olisi vastannut todellisia kustannuksia vuoden 2017 suunniteltujen viljelysten perustamiselle.

Joukkorahoituskampanja tuotti lopulta noin 30 000 kruunua, joka auttaa heitä kuitenkin valtavasti eteenpäin. Vastineeksi rahoittajat saavat heidän tuotteitaan viljelykseltä. Suunnitteilla on myös laajentaa vapaaehtoisten verkostoa ja kutsua heitä avuksi peltotöihin, missä riittää kyllä puuhaa kahdelle ihmiselle. Ainoa kone, joka heillä on pellolla käytössä, on pieni puutarhajyrsin.

 

part1_los perros karoliina ja buddha

Karoliina Ja Buddha pellon laidalla

Stadsbruk-hankkeen avulla he ovat saaneet pellolle oman varastokontin ja joukkorahoituskampanjan myötä he saivat myös lahjoituksena kasvihuoneen esikasvatuksia varten. Tällä hetkellä asiakkaina heillä ovat yksityiset kuluttajat, joista pieni osa hakee tuotteet suoraan pellosta ja suurimmalle osalle tuotteet jaetaan kerran viikossa niin sanotuissa yllätyskasseissa. Kassiin laitetaan sitä, mitä pellolta sattuu sillä viikolla saamaan.

Eeva-Liisa ja Buddha kasvihuoneessa

Eeva-Liisa ja Buddha kasvihuoneessa

Buddha on talven aikana myös markkinoinut tuotteitaan ravintoloihin. Innovatiivisena kokeilijana hän haluaa testata uusien kasvien viljelyä, kuten meloniretiisiä.

Tarina jatkuu: osa 2/4 julkaistaan ma 29.5.2017!