Posts in the konetekniikka category

Teksti ja kuvat: Harri Laaksonen, TAMKin konetekniikan lehtori

____________________________________________________

TAMKin Konetekniikan koulutuksessa on jo pitkät perinteet 3D-tulostuksen hyödyntämisessä tuotesuunnittelun ja -valmistuksen eri vaiheissa. Ensimmäinen teollinen 3D-tulostin (Stratasys Dimension Elite) hankittiin 10 vuotta sitten ja sitä ennenkin pikamallinnusta käytettiin prototyyppien valmistuksessa yhteistyöprojekteissa Hannover Fachhochschulen kanssa. Lisäksi luonnollisesti 3D-tulostusta on käytetty myös arkkitehtuurin, sähkötekniikan ja media-alan koulutuksissa.

TAMK on ollut mukana jo monessa 3D-tulostamista alueellisesti kehittävässä hankkeessa, esimerkiksi 3D-Invest-hankkeessa ja 3D-Boosti-hankkeessa. Lisäksi TAMKilla on menossa 3Dindesigner ja Kataja -hankkeet, ja myös Digikyvykkyys-hankkeessa on yhtenä osa-alueena 3D-tulostus.

3D-Invest ja 3D-Boosti -hankkeet käsittelivät 3D-tulostusekosysteemin perustamista Pirkanmaalle ja 3D-tulostuksen käyttöön ottamista yrityksissä. Tässä yhteydessä muun muassa hankittiin laajat 3D-tulostuslaitteistot pirkanmaalaisiin oppilaitoksiin: TAMKiin, TTY:lle, ja Saskyyn. Tulostusekosysteemiä on esitelty sivustolla www.3dpirkanmaa.fi.

TAMKin robottitulostimella tulostettu tuoli ja taideteosvalumuotti.

Hankkeissa on toteutettu yrityksille demoja 3D-tulostusta hyödyntäen. Tässä yhteydessä on havaittu, että yrityksiltä puuttuu 3D-tulostuksen täysipainoista hyödyntämistä tukevaa suunnitteluosaamista.

On todettu, että uutta osaamista täytyy hankkia nopeasti, jotta yritykset voisivat hyödyntää 3D-tulostusta omassa tuotekehityksessään ja tuotevalmistuksessaan sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

3Dindesigner-hankkeen päätavoitteena onkin muodostaa yrityksien käyttöön suunnitteluekosysteemi, joka kasvattaa yritysten osaamista ja synnyttää yrityksille uusia innovaatioita ja kilpailukykyä (3D Pirkanmaa n.d.).

Kataja-hankkeessa kehitettiin TAMKissa ison tulostusalueen 3D-robottitulostinlaitteisto, joka perustui ABB:n teollisuusrobotin muuntamiseen 3D-tulostimeksi, joka tulostaa muun muassa biokomposiittia (UPM Formi n.d.). Tulostusalue on 2 x 1 x 1 m, ja tulostettuna on esimerkiksi huonekaluja, taideteoksia, valumuotteja (kuva 1) ja pienen kävelysillan (L = 1,8 m) rakenteet (kuva 2).

TAMKin robottitulostimella tulostettu kävelysilta Porin asuntomessuille 2018.

Digikyvykkyys-hankkeella pyritään vastaamaan mikro-, pien- ja pk-yritysten digiosaajapulaan.  Hankkeen päätavoitteena on valmentaa nopeasti ammattitaitoista työvoimaa 6Aika-kaupunkien alueilla toimivien yritysten havaittuun digiosaamisvajeeseen.

Hankkeessa yksilöidään 6Aika-kaupunkien yritysten digitalisaatioon liittyvät osaamis- ja työvoimatarpeet. Teknologioiden osalta hankkeen kumppanit (Oulun yliopisto, Oulun AMK, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Turun AMK) perehdyttävät 3D-tulostamiseen, robotiikkaan, digitaaliseen valmistukseen, digitaaliseen tuotekehitykseen, painettuun elektroniikkaan, terveysteknologiaan ja interaktiivisiin teknologioihin, joita ovat lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus. (Digikyvykkyys-hanke vastaa… 2018.)

 

Lähteet:

3D Pirkanmaa. N.d. 3D-tulostuksen osaamiskeskittymä Pirkanmaalla. http://3dpirkanmaa.fi/

Digikyvykkyys-hanke vastaa pk-yritysten osaajapulaan. 2018. Turun yliopisto. http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/digikyvykkyys-hanke-vastaa-pk-yritysten-osaajapulaan.aspx

UPM Formi. N.d. New Grade for 3D Printing. www.upmformi.com

 

Lisää tietoa:

3D-Invest, 3D-Boosti ja 3D-Indesigner -hankkeet.

Kataja-hanke:

 

Digikyvykkyys 6Aika -hanke:
https://www.tampere.fi/6aika/digikyvykkyyden-paivitys-verkostotalousyhteiskunnassa.html

Matkalla Marsiin!

TAMK on osallistunut Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn Epic Challenge -projektiin, jossa on tutkittu Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita. Yksi Epic Challenge -projektin huippuhetkistä koettiin tiedekeskus Heurekassa 10. toukokuuta, kun projektilaiset pääsivät tapaamaan NASAn astronautti Timothy Kopraa.

DSCF4240

Projektilaisia Heurekassa. Ylärivissä vas. Juha Hyytiäinen, LAMKin Epic Challenge -koordinaattori;  TAMKin koordinaatttori Antti Perttula (toinen vas.); Timothy Kopra (viides vas.); Dawn Kopra (kuudes vas.) sekä TAMKin opettaja Tomi Salo (ylärivissä 1. oikealta)

Astronautti Kopra luennoi täydelle luentosalille työstään kansainvälisellä avaruusasema ISS:llä. Kopra kertoi muun muassa viimeisimmästä kuuden kuukauden avaruusmatkastaan ja siellä tehdyistä tutkimuksista, jotka liittyvät suunnitteilla olevaan Marsin matkaan. Timothy Kopra, jota kutsutaan myös sisunautiksi suomalaisten juuriensa vuoksi, pitää mahdollisena, että matka Marsiin toteutuu 2030-luvulla.

DSCF4208

Timothy Kopra kertoi Heurekassa matkoistaan avaruuteen, keskellä hänen vaimonsa Dawn Kopra.

Heurekan tilaisuuteen osallistui opiskelijoita ja opettajia Epic Challenge -ohjelmassa mukana olevista korkeakouluista. Lämminhenkisessä tapahtumassa opiskelijat saivat esitellä astronautti Kopralle vuoden kestäneen projektinsa tuloksia.

DSCF4225

TAMKin opiskelijat Jessica Mattila (vas.) ja Polina Petrova esittelivät omaa projektiaan Kopralle.

DSCF4228

TAMKin opiskelija Catherine Fait esitteli Timothy Kopralle projekteissa tehtyjä töitä.

DSCF4217

TAMKin opiskelija Svetlana Rybina kuului opiskelijaryhmään, joka kehitteli Marsin oloihin soveltuvaa testikammiota.

Marsin asuttaminen oli esillä myös SciFest 2017 -tapahtumassa Joensuussa 12.5.2017. Mars Matkaan -oppimisympäristösymposiumissa Joensuun ja TAMKin Epic Challenge -tiimit esittäytyvät ja tapasivat Epic Challenge -ohjelman ”isän” astronautti Charles Camaran sekä Timothy Kopran. Tämän vuoden Epic Challenge -ohjelma päättyi, mutta yhteistyön jatkuminen suomalaisten kanssa näyttää hyvältä, sillä NASAn astronautit ovat kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä.

DSCF4269

Astronautti Charles Camarda haluaa jatkaa yhteistyötä suomalaisten kanssa. Kuvassa vas. opettaja Tomi Salo TAMKista, Charles Camarda ja opiskelija Polina Petrova TAMKista.

DSCF4286

Epic Challenge -ohjelman koordinaattori Karelia AMKin yliopettaja Heikki Immonen sai Timothy Kopralta Suomen lipun, joka on ollut kaksi kertaa avaruudessa.

DSCF4376

Epic Challenge -ohjelmalle suunniteltiin jatkoa Kolin upeissa maisemissa. Vas. Charles Camarda, Timothy Kopra, Dawn Kopra ja Antti Perttula.

Challenge -ohjelmassa ovat mukana TAMKin lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Joensuun kaupunki ja Savon koulutuskuntayhtymä.

Teksti: Antti Perttula, konetekniikan yliopettaja, TAMKin NASA Challenge -projektin vetäjä

Mars-projektista lisää:  http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaissukuinen-astronautti-vierailee-heurekassa-timothy-kopralla-yli-200-paivan-kokemus-avaruudesta/6405462

http://yle.fi/uutiset/3-9147108

http://tamknyt.tamk.fi/matkalla-marsiin/

kuva1

Reipas poikaporukka ja nainen Hannoverissa

Konekerhon Hannover-yhteistyö on toiminut jo monen vuoden ajan viihdyttäen seikkailijoita suunnattomasti! Viikon mittaiseen reissuun lähdimme yhdentoista tekniikan opiskelijan voimin sunnuntaina 13.4.2015.

Päivä 1. Maanantai, panimopäivä

Varhain aamulla herättyämme, jokainen oman saksalaisen hostinsa luota, suuntasimme omissa ryhmissä ostamaan julkisen liikenteen viikkoliput Hannoveriin, sekä tutustumaan kaupungin keskustaan. Hannoverin ammattikorkeakoulussa meille pidettiin lyhykäinen tervetulo oppitunti, jossa kerrottiin viikon sisällöstä. Maanantain kohokohtana oli panimokierros Herrenhäuserin panimolle, jossa saimme tutustua sekä panimon toimintaan, että sen tuotteisiin. Hanasta löytyi kolmea eri olutta joita sai juoda riittävästi. Illalla menimme vielä Irish Pubiin laulamaan karaokea.

kuva2

Päivä 2. Volkswagen

Toisen päivän ohjelmassa oli tutustuminen Volkswagenin Hannoverin tehtaaseen, jossa valmisteen VW-konsernin hyötyajoneuvot (Transporter, Amarok, Caddy ym.). Tehtaassa näimme hitsaus- ja prässäysvaiheita, mutta loppukokoonpano sekä maalaamo oli kiellettyä näyttää, koska uusi Transporter oli tulossa markkinoille, eikä vielä julkistettu. Illalla suuntasimme koululle grillaamaan ja juomaan Herrenhäuserin tuotteita saksalaisten hostien piikkiin. Grilliltä jatkoimme matkaa Cafe Glockseen, jossa oli tarjolla elävää musiikkia sekä kylmiä virvokkeita.

kuva3kuva4

 

Päivä 3. Hannover messut

Kolmantena päivänä suuntasimme teollisuus-messuille (wiki: world’s biggest industrial fair), joissa käy viikon aikana huimat 250 tuhatta kävijää! Messuilla riitti kierreltävää ja mielenkiintoisia keksintöjä jokaiselle. Siellä olivat isot yritykset näytillä, kuten: SIEMENS, Volkswagen, Mercedes-Benz, Finn-Power, MTU, ABB, KUKA ym. Teemana messuilla tänä vuonna ollut ”Make In India” oli suuresti esillä. Intia olikin messujen suurin rahoittaja. Messujen jälkeen osa porukasta meni shoppailemaan ja osa lähti illanviettoon paikallisiin diskoihin.

kuva5

Päivä 4. Komatsu Hanomag

Hyvin nukutun yön jälkeen tapasimme hostimme sekä suomalaiset toverimme Hannoverin amk:n ruokalassa, josta suuntasimme Komatsu Hanomag:n tehtaalle kävellen. Tehtaalla tapasimme TAMKin kaksoistutkintoa suorittavan konetekniikan opiskelijan, joka oli harjoittelussa Komatsulla. Kierros oli antoisa, jossa näimme hitsaus-, koneistus-, kokoonpano-, testauslinjan. Illalla vierailimme Hannoverin kevätfestivaaleilla, joka oli täysikokoinen, liikuteltava huvipuisto. Tämän lisäksi osa porukasta jatkoi iltaansa vielä vaihtaribileisiin, sekä kaupungin laitamilla sijaitseviin opiskelijabileisiin.

kuva6

Päivä 5. Ajosimulaattori

Hostimme, Eduard, oli järjestänyt mahdollisuuden käydä tutustumassa heidän opiskelijaprojektiin, jossa pienellä ryhmällä rakensivat liikkuvan ajosimulaattorin. Simulaattorissa liikettä ohjattiin auton pyyhkijöiden moottoreilla ja logiikkana toimi Arduino. Kuva kertoo enemmän kuin 100 sapelihammastiikeriä. Tämän jälkeen pakkasimme, hyvästelimme rakkaat hostimme ja hyppäsimme Bremeniin suuntaavaan junaan.

Alles klar!

Kuvat Santeri Surma-aho
Teksti: Eetu Kananoja ja Topi Taupila

FH_Hannover_Eingang

Valokuva: wikipedia

TAMKin ja Hannoverin yhteistyö 2014 – 2015

Hannover yhteistyön tarkoituksena on suorittaa projekti, jonka osapuolina ovat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Hannover Hochschule, eli Hannoverin ammattikorkeakoulu. Projekteja on järjestetty aina lukuvuosittain jo muutaman vuoden ajan ja aikaisempina vuosina on rakennettu muun muassa termoakustinen moottori ja heksakopteri. Projektissa vetovastuu ja määrittely on saksalaisilla, mutta kummallakin tiimillä on oma vastuualueensa.

Projektin aikana on tarkoitus, että saksalainen projektiryhmä vierailee Suomessa tutustumassa TAMKiin ja paikalliseen projektiryhmään ja Suomesta lähdetään Saksaan esittelemään projektia Hannoverin teollisuusmessuille. Teollisuusmessuilla projektia esitellään yhteistyössä Hochschulen ryhmän kanssa. Messut ovat alallaan maailman suurimmat ja vertailun vuoksi noin 27 kertaa Tampereen Urheilu- ja Messuhallissa järjestettävien alihankintamessujen kokoiset.

Potable Fog Net Kite

Tämän vuoden projektin tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa prototyyppi vedenkeräimestä, joka koostuisi leijasta ja siihen kiinnitettävästä “fog netistä””, eli verkosta mikä tiivistää vettä sumusta. Alavilla seuduilla maantasolla ei ilmassa ole tarpeeksi kosteutta, joka voisi tiivistyä verkkoon. Näin ollen leijaa tarvitaan nostamaan keräin tarpeeksi korkealle, joka voi joissain tapauksissa olla jopa useita satoja metrejä.

Tampereen tiimin tarkoituksena oli suunnitella, sekä rakentaa leija ja siihen olennaisesti liittyvät tarvikkeet, kuten esimerksi vinssi ja ankkurointi. Projektin alkuvaiheessa oli pieniä käynnistysongelmia määritysten muuttuessa jatkuvasti, mutta vuodenvaihteen jälkeen projekti saatiin kunnolla liikkeelle.

Alkukevään aikana TAMKin tiimi suunnitteli parafoil-tyyppisen leijan. Parafoil-leijassa on soluja, jotka täyttyvät tuulen vaikutuksesta ja leija on erittäin vakaa, sekä sillä on paljon nostokykyä. Leija valmistettiin tekemällä ensin 1:1 kaavat osista ja osien leikkaamisen jälkeen leija ommeltiin kasaan. Leijassa ei ole erityistä runkoa vaan muoto saavutetaan edellä mainittujen solujen avulla.

TAMKin leijalla oli pinta-alaa noin yhdeksän neliömetriä ja testien perusteella noin 10 m/s tuulella nostokykyä jopa 20 kg. Leijaa lennätettiin onnistuneesti alkukeväästä ja allekirjoittanut voi todeta, että leijaa sai pitää kiinni ihan tosissaan.

Saksalaisten tehtävä oli parantaa “fog netin” tehokkuutta electrospinning-menetelmällä, jossa verkko päällystettiin erittäin ohuella muovirihmastolla. Menetelmän avulla verkon tehokkuutta pystyttiin helposti parantamaan jopa 300 %. Keräimen koosta riippuen vettä voidaan päivässä tuottaa jopa tuhansia litroja. Lisäksi saksalaiset rakensivat messuille esittelykäyttöön 1:5 pienoismallin keräimestä.

Lopuksi

Projekti oli erittäin mielenkiintoinen ja opetti tärkeitä projektinhallinnan taitoja. Lisäksi projektin aikana pääsi tekemään asioita, joita ei nyt aivan ensimmäiseksi kuvitellut pääsevänsä tekemään, kun aloitti opinnot TAMKissa. Esimerkiksi leijan lennättäminen, sekä ompelukaavojen tekeminen. Osa ryhmästä käytti jopa ompelukoneita.

Projektiryhmä haluaa kiittää Tampereen ammattikorkeakoulua tiloista ja välinehankinnoista. Erityiskiitos Dunderbergin säätiölle, jonka avustuksella projektin läpivieminen oli ylipäätään mahdollista.

Tampereen projektiryhmän jäsenet:

Projektipäällikkö Antony Hussi
Jeremias Tilander, Mikael Peltonen, Samuli Jokelainen, Mikko Männistö

Teksti: Mikko Männistö