Posts in the liiketalous category

teksti: Kersti Jääskeläinen, EMBA-ohjelmapäällikkö, TAMK EDU, kuva: Freepik.com


Tunnistatko itsessäsi johtajan, kehittäjän tai asiantuntijan, ja sinusta tuntuu, että sinun täytyy panostaa enemmän pysyäksesi työelämän menossa mukana? Oma aktiivisuus kannattaa, mutta joskus uralla etenemiseen ja johtajana onnistumiseen tarvitaan kannustin.

Keskustellessani viimeisen 15 vuoden aikana työni puitteissa tapaamani satojen päälliköiden, johtajien, esimiesten ja asiantuntijoiden kanssa olen havainnut, että radikaalisti muuttuva työelämä on todellisuutta. Yrityselämä ja julkisen sektorin organisaatiot ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutosmyllerryksissä. Ihmisten tarpeet muuttuvat ja teknologia kehittyy kovaa vauhtia eteenpäin. Muuttuva työelämä asettaa paineita myös johtamisen muuttumiselle. Useimmat johtamisen ammattilaiset tunnistavat johtamisen muuttuneen monitasoisemmaksi ja epävarmemmaksi. Nykyjohtamisen keskiöön on noussut ihminen – yksilö, joka tekee tulosta ja verkosto, josta löytyy tarvittavaa osaamista.

Johtajan ammatillinen kasvu perustuu itseluottamukseen

Yksi tärkein keino pysyä mukana muutoksessa on oman osaamisen kehittäminen koulutuksen avulla. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) englanninkielinen johtamisen täydennyskoulutus Executive MBA in International Business –ohjelma, eli tuttavallisemmin eMBA -ohjelma, on tukenut liike-elämän avaintehtävissä työskenteleviä jo 17 vuoden ajan. Todistus koulutuksen suorittamisesta on kirjoitettu noin 350 johtamisen ammattilaiselle, joista kaukaisemmat ovat tulleet Englannista.

Koulutuksen tehtävä ei ole ainoastaan siihen osallistuvan yksilön osaamisen kehittäminen. Haastatellessani koulutukseen osallistuneita, nostivat useimmat tärkeimmäksi tekijäksi johtamisen kasvussa sekä sen ylläpitämisessä itseluottamuksen kasvattamisen. Itseluottamus on johtajan tärkein työkalu, sillä se kannattelee kykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä jatkuvasti kehittyvissä toimintaympäristössä. Omasta toiminnasta tietoiseksi tuleminen ja teoreettisen viitekehyksen rakentaminen käytännön ympärille ovat työkaluja, jotka vahvistavat itseluottamusta johtajana. Ammatillisen itseluottamuksen vahvistumisen perustaa luodaan koulutuksessamme myös vertaisoppimisella ja vuorovaikutuksella.

Tämänhetkisen johtamisen huolet liittyvät myös lisääntyneeseen kansainväliseen ja kotimaiseen kilpailuun, entistä nopeampaan tiedonkulkuun, yritysten yhteiskunnallisen vastuun lisääntymiseen, yksilön nousemiseen johtamisen keskiöön, aineettoman liiketoiminnan lisääntymiseen ja aikaisempaa laajempaan verkostotyöskentelyyn. Nämä muutokset ovat varsin hyvin tiedostettuja, mutta niiden vaikutuksia johtajuuteen ei välttämättä vielä tarpeeksi ymmärretä.

Haluamme tarjota opiskelijoillemme parasta

Enemmistöllä opiskelijoistamme on tekninen taustakoulutus, mutta ovat ajautuneet urallaan liiketoiminnan johtotehtäviin. Opiskelijamme kertovat, että TAMKin johtamiskoulutus on yllättänyt heidät työelämälähtöisyydellään. Se keskittyy johtamisen käytäntöihin ja tilanteisiin, joita johtaja kohtaa arjessa. Pitkän työelämäkokemuksensa ansiosta kouluttajamme osaavat huomioida myös nyky-johtamisen muutokset.

Ajantasaisuus ja käytännönläheisyys ovatkin koulutuksemme valtteja. Opit on mahdollista siirtää käytäntöön monialaisesti ja suoraan. Uudenlainen ajatuskulma saattaa helpottaa arkea. Huomioimme aikuisen oppijan ajankäytön rajallisuuden sekä elämän- ja työkokemuksen. Lähdemme siitä, että kaikilla osallistujilla on liike-elämän kokemusta ja osaamista, keskitymme koulutuksessa osaamisen täydentämiseen ja päivittämiseen.

EMBA –johtamiskoulutuksemme vuosittaisesta ryhmästä suurin osa kokee työmarkkina-asemansa parantuneen jo koulutuksen aikana, yli puolet ryhmästä kertoo positiivisesta urakehityksestä koulutuksen päätyttyä. Melkein kaikki siirtyivät uralla eteenpäin viimeistään parin vuoden kuluttua koulutuksen suorittamisesta.

 

Koulutuksenne oppien avulla ammatillinen itsevarmuuteni parani, strategiatyön osaaminen ja sen operatiivinen täytäntöönpano vahvistuivat. Ryhmästä löytyi huikeita tyyppejä ja mahtavaa osaamista ja heiltä oppiminen, sekä ihmisiin tutustuminen oli todella positiivista ja innostavaa!  Hyvällä ajankäytön suunnitelulla selvittiin hyvin, koulutukseen osallistuminen on jopa tukenut ajanhallintaani, kommentoi koulutukseen osallistunut Petri Vähä-Anttila

 

Kiitos opiskelussa heränneiden ideoiden sekä ammattimaisten luennoitsijoiden, olemme uudistaneet organisaatiorakenteemme, rakentaneet yrityksellemme strategian, viestineet sen ja jalkautuskin on onnistunut täydellisesti, totesi koulutuksemme suorittanut Jyrki Hakala.

 

Seuraava eMBA-koulutus käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa. Jos olet jo pitkään halunnut uudistaa johtamisosaamistasi, olisi meillä sinulle siihen varteenotettava vaihtoehto. Halutessasi voit tutustua koulutukseemme täällä.

Ehkä nähdään loppukesästä, mutta jos emme, toivotan sinulle herkkiä tuntosarvia ja vahvaa itseluottamusta johtajuudessasi!

 

Kersti Jääskeläinen
EMBA-ohjelmapäällikkö, TAMK

Teksti ja kuvat: TAMKin yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opiskelijat Ariela Perä-Rouhu ja Janica Saralevä

______________________________________________________

Mediassa on lähiaikoina kirjoitettu paljon suomalaisesta designista kasvavana trendinä. Viimeisimpänä Kauppalehden artikkeli, jossa kerrottiin Helsingin Galleria Esplanadin uudelleen konseptoinnista suomalaisen designin keskukseksi. Suomalaisuus ja sen tukeminen on tällä hetkellä todellisessa nousussa ja tähän on nyt aika vastata myös Tampereella! Tästä oivalluksesta syntyi liikeidea Showroomista, suomalaisen designin myymälästä ja sen Tampereella ennenäkemättömästä palvelukonseptista. 

Tulevaisuudessa Tampereellakin on siis saatavilla monipuolisesti suomalaisten brändien tuotteita uudenlaisen palvelukonseptin ansiosta. Konseptin kehittäminen alkoi, kun halusimme keksiä tavan, miten yhdistää suomalaiset brändit ja kuluttaja-asiakkaat. Tutkimme markkinointikyselyn ja markkinatutkimuksen avulla, millä tavalla suomalaista designia voisi saada paremmin esille Tampereella.

Lisäksi benchmarkkasimme vastaavia konsepteja Suomesta. Tutkimustulostemme mukaan suomalaisille brändeille on kysyntää myös Tampereella ja toisaalta myös pienemmät suomalaiset brändit haluavat enemmän näkyvyyttä pääkaupungin ulkopuolella.

Showroomin avulla näkyvyyttä suomalaisille brändeille

Konsepti toimii myyntialustana suomalaisille brändeille, jotka haluavat näkyvyyttä ja tunnettuutta. Showroom -myymälä on jaettu myyntipaikkoihin, joista jokaisesta löytyy rekki vaatetuotteille sekä pöytä- että hyllytilaa. Brändien pääseminen kuluttaja-asiakkaiden saataville onnistuu vuokraamalla myymälästä oman myyntipaikan.

Myyntipaikkojen vuokraus tapahtuu lyhyeksi, noin 1–3 kuukauden ajanjaksoksi, jolla varmistetaan myymälän monipuolinen ja vaihtuva valikoima. Lyhyt vuokra aika mahdollistaa pienempienkin suomalaisten brändien pääsyn markkinoille ja myyntipaikkoja voidaan hyödyntää myös uuden tuotteen lanseerauksessa.

Showroom tarjoaa suomalaista designia

Kuluttaja-asiakkaat löytävät Showroomista ajankohtaisia suomalaisia tuotteita, joka tarjoaa vaihtoehtoja ulkomaalaisten ketjujen tuotteille. Myyntipaikkoja vuokraavat suomalaiset brändit, joiden tuotteisiin kuuluu pääasiassa kauniita ja persoonallisia naisten vaatteita sekä asusteita. Ostopäätöksellään asiakas tukee kotimaisuutta ja samalla toimii ekologisemmin valitsemalla ajattomia, laadukkaita ja lähellä tehtyjä tuotteita. Asiakaslähtöisessä Showroom -myymälässä saa aina henkilökohtaista ja ystävällistä palvelua.

Showroom -myymälää testataan ensin kolmen kuukauden ajan kivijalkamyymälänä Tampereen keskustassa. Testausjakson aikana Showroomia kehitetään brändi- ja kuluttaja-asiakkaiden toiveita kuunnellen. Pääasiassa testijaksossa selvitetään konseptin toimivuutta ja testataan myymälän sijaintia.

Alun perin opinnäytetyöhön suunnittelimme Showroomin toimivan liikuteltavana myyntikonttina ostoskeskusten yhteydessä tai muussa otollisessa myyntipaikassa, kuten tapahtumien yhteydessä. Vasta testausjakson onnistumisen arvioinnin jälkeen voidaan tehdä päätöksiä Showroomin tulevaisuudesta. Vaihtoehtona on myös, että liikuteltava myyntikontti rakennetaan pelkästään markkinointitarkoitusta varten ja itse virallinen myymälä jää pysyvästi kivijalkamyymäläksi.

Showroom avataan Tampereen keskustaan kesän 2018 aikana. Seuraa Showroomin taivalta jo ennalta sosiaalisessa mediassa, jossa julkaistaan pian yhteystiedot, aukioloajat sekä tietysti tärkeimmät eli huikeat brändit! Showroomin löydät Facebookista ja Instagramista nimellä Showroomtampere. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan myymälään, kaikki suomalaisen designin ystävät.

Lähteet: https://m.kauppalehti.fi/uutiset/helsinkiin-syntyy-uusi-muodin-keskus–mita-se-tarkoittaa-muotibrandeille/FrQiGMrk 

Lisätiedot: 

Perä-Rouhu, A. & Saralevä, J. 2018. Uudenlainen konsepti tuo suomalaisen designin myös Tampereelle. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus. Liiketalous. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

ariela.pera-rouhu@biz.tamk.fi & janica.saraleva@biz.tamk.fi

 

Teksti: Ida Pellinen
Kuva: Essi Kannelkoski

______________________________________________

TAMKin liiketalouden monimuoto-opiskelijat pääsivät tositoimiin kurssilla Digitaalisuuden hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa. Opiskelijat työskentelivät kurssin ajan ryhmissä, ja kukin ryhmä sai tehtäväkseen päivittää yhden organisaation sosiaalista mediaa kolmen kuukauden ajan.

Mukana kurssilla oli laaja kirjo erilaisia yrityksiä ja yhdistyksiä; Pyynikin Käsityöläispanimo, Dance Actions-tanssikoulu, kello- ja korukauppa Finngold, HAMKin Työelämäpalvelut, Myynninosaajat, Caffetta-kahvila sekä HAMK Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Opiskelijaryhmät päivittivät organisaatiosta riippuen kahta sosiaalisen median kanavaa. Somekanavista käytössä olivat Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn. Päivitysten sisältö laadittiin esimerkiksi viikkohaasteiden, juhlapäivien sekä organisaatioiden omien toiveiden mukaan.

 

– Yhden viikon aikana teimme Finngoldille 7 päivitystä Instagramiin sekä 3 päivitystä Facebookiin. Sisältöä täytyi tuottaa melko paljon, joten päivitysten määrä aiheutti välillä haasteita. Moni asia tuli kuitenkin opittua kokeilemalla ja loppua kohden onnistumisia tuli aina vain enemmän, sanoo kurssilla Finngoldin ryhmässä ollut opiskelija Rea Saastamoinen.

Sisällöntuotannossa opiskelijat hyödynsivät monipuolisesti erilaisia ohjelmia ja sovelluksia, kuten Canvaa, Previewtä sekä Hootsuitea. Somepäivitykset liittyivät muun muassa kakkuihin, työnhakuun, Tapparaan ja hiihtolomaan.

– Uutta oppia tuli valtavasti, huomasimme esimerkiksi, kuinka tärkeässä roolissa teksti ja itse otetut kuvat ovat. Vaikka meillä oli käytössä hienoja kuvapankkikuvia, omat kuvat nousivat lähes aina suositummaksi. Itse otetut kuvat ovat persoonallisempia ja seuraajien on helpompi samaistua niihin, Saastamoinen kertoo.

Kolmen kuukauden aikana opiskelijaryhmät tekivät somepäivityksiä yhteensä yli 900. Ahkeran somepäivittelyn ansiosta organisaatioille kertyi kaiken kaikkiaan 3200 uutta seuraajaa.

– Finngoldin suosituin Facebook-päivitys oli ystävänpäivänä järjestetty kelloarvonta, ja päivitys sai noin 8600 reaktiota. Tosin tiukat kilpailu- ja arvontasäännöt tulivat ryhmällemme hieman yllätyksenä. Päivitysten sanamuotojen ja ohjeistuksen kanssa on oltava todella tarkkana, jotta päivitys ei riko Facebookin sääntöjä, kiteyttää Saastamoinen.

Yhteistyö opiskelijoiden ja organisaatioiden välillä sujui hyvin. Ryhmät saivat suunnitella ja toteuttaa päivityksiä itsenäisesti, tarvittaessa organisaatioiden tuki oli kuitenkin opiskelijoiden saatavilla. Hyvin sujunut kurssi oli mieluinen myös Saastamoiselle.

– Kurssi sujui Finngoldin mielestä niin hyvin, että minä jatkan heidän somekanaviensa päivittämistä jatkossakin, hän iloitsee.

 

Teksti: Satu Kataja, M.Sc. (Tech.), TAMKin liiketalouden opiskelija

Kuva: unsplash-logoYiran Ding

_________________________

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden jälkimainingeissa on oivallinen hetki pohtia suomalaisten teollisuusyritysten myyntiä ja myynnin kompastuskiviä. Maailma on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Elämme kenties suurinta murrosta sitten teollisen vallankumouksen. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet kuluttaja- ja yritysmyyntiin. Tämän seurauksena myös suomalaiset teollisuusyritykset ovat kohdanneet myynnissä muutoksia ja niiden mukana tuomia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita.

Itsenäisen Suomen teollisuus on kohdannut satavuotisen historiansa taipaleella nousukausia ja talouden taantumia. Taantuman rautakourat ovat aika ajoin rutistaneet ja rakennemuutos tärisyttänyt maatamme. Onneksi näkymät horisontissa ovat nyt valoisat. Fakta on kuitenkin se, että Suomi ei pärjää kansainvälisillä markkinoilla massatuotannolla. Emme voi kilpailla tällä saralla edullisten kustannustason maiden kanssa. Sen sijaan suomalaisen teollisuuden vahvuuksista mainittakoon ammattitaitoinen ja koulutettu henkilöstö sekä erinomaiset innovaatiot. Suomella on maailmalla positiivinen brändi ja suomalaiset teollisuusyritykset ovat luotettavia yhteistyökumppaneita.

Positiivisella asenteella kohti muuttunutta ostokäyttäytymistä

Suomalaiseen teollisuuteen kuuluu kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, mutta maassamme on erityisen paljon PK-sektorin yrityksiä. Myynnin haasteet ovat erilaisia eri teollisuusyrityksissä. Monissa startup-yrityksissä työskentelee nuoria myynnin asiantuntijoita, mutta esimerkiksi monessa teollisuuden PK-yrityksissä voi vallita perinteiset toimintamallit. Myyntiä on saatettu tehdä jo vuosikymmenet toimivaksi todetulla tutulla tavalla. Resursseja myynnin kehittämiseen ei välttämättä ole ollut.

Myynti on pohjautunut esimerkiksi kylmäsoittoihin ja -käynteihin mahdollisissa asiakasyrityksissä sekä tarjouksien lähettämiseen. Liidejä on kerätty messuilta ja muista toimialan tapahtumista. Tämä on toiminut – ja toiminee osittain edelleen – vaikka maailma on muuttunut. Vanhoihin tapoihin ei kuitenkaan saa jämähtää. Asiakkaat ovat nykyään valistuneempia kuin aiemmin ja ostoprosessit voivat olla hyvin pitkälle hiottuja ennen kuin tarjouksia pyydetään tai tapaamisia sovitaan.

Ostokäyttäytymisen sekä myynti- ja viestintätapojen muuttuminen ovat suomalaisten teollisuusyritysten myynnin haasteita verrattuna tilanteeseen esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Vaikka kännykät ovat arkipäiväisiä kommunikointivälineitä, niin ostohenkilöiden tavoitettavuus on heikentynyt. Asiakkaat itse valikoivat kenen kanssa, miten ja milloin he asioivat. Suomalaisten teollisuusyritysten onkin syytä suhtautua positiivisesti digitalisaatioon ja sen tuomiin mahdollisuuksiin yritysmyynnissä.

Myyntikeskustelu – avain onnistuneeseen myyntiin

Onnistunut myyntikeskustelu on avainasemassa kaupanteolle ja sen merkitys korostuu kansainvälisessä ja ennalta-arvaamattomasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Myyntihenkilöiden koulutus- ja työkokemustaustat tuovat oman vivahteensa myyntikeskusteluihin. Esimerkiksi teknisen taustan omaavat henkilöt ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta saattavat myyntikeskusteluissa toisinaan sortua liikaa tuotteiden ja palveluiden teknisiin ominaisuuksiin. Olen aina ollut sitä mieltä, että teknisen taustan omaavien henkilöiden olisi ymmärrettävä ja osattava myyntiä, mutta myyntihenkilöiden olisi myös ymmärrettävä teknisiä näkökulmia.

Voidaankin todeta, että onnistunut myyntikeskustelu voi muodostua haasteeksi suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Myyntihenkilöiden onkin syytä muistaa, että vaikka kyseessä on yritysmyynti, niin päätökset ja kaupat tekevät aina henkilöt.

Kielitaito ja kulttuurien tuntemus

Suomalaiset ovat kansainvälisiä ja erinomaisen koulutusjärjestelmämme ansioista meillä on hyvä kielitaito. Vaikka saammekin olla ylpeitä kielitaidostamme, niin myynnin haasteeksi suomalaisissa teollisuusyrityksissä voi muodostua se, ettemme osaa kohdemaan kieltä. Potentiaalinen asiakas ei välttämättä osaa puhua esimerkiksi englantia. Kansainvälisessä kaupassa eri kulttuurien tuntemus ja arvostaminen ovat olennaisia asioita. Suomalaisissa teollisuusyrityksissä kannattaakin suhtautua positiivisen uteliaasti uusien kielten ja kulttuurien opiskelemiseen sekä verkostoitua kansainvälisten kollegoidemme kanssa.

Yhteenvetona todettakoon, että suomalaiset teollisuusyritykset ovat luotettavia yhteistyökumppaneita ja meillä on vankkaa erityisosaamista. Onnistunut myyntityö yhdistettynä kielitaitoon ja kulttuurien tuntemukseen ovat edellytyksiä menestymiselle kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Teksti: Etta Pakkanen, urheilumanageri ja TAMKista 21.12.2017 valmistuva tradenomi

Kuva: Pixabay

________________

Sponsorointia markkinointiviestinnän keinona käyttävien yritysten tietoisuus sponsoroinnilla saavutettavissa olevista hyödyistä on kasvanut viime vuosina. Tämän vuoksi myös urheiluseurojen on kumppanuuksia myytäessä keskityttävä entistä enemmän sponsorin yhteistyöstä saamaan hyötyyn eli arvoon. Tässä blogitekstissä esitellään seitsemän elementtiä, jotka sponsorimyynnin prosessiinsa integroimalla urheiluseura voi saavuttaa pitkäjänteisiä ja molemmille osapuolille arvoa luovia kumppanuuksia.

Sponsorin ja kohteen välinen yhteys avainasemassa

Monesti urheiluseurat tavoittelevat sponsoriksi joko aiemmin kumppanina olleita yrityksiä tai lähialueen yrityksiä. Arvonluonti olisi mahdollista aloittaa jo potentiaalisia kumppaneita määrittäessä perehtymällä urheiluseuran toiminnan ja kumppaniksi tavoiteltavan yrityksen toiminnan ja arvojen sekä imagon yhtäläisyyksiin.

Nykyinen tietotekniikan taso ja erilaiset verkkoalustat mahdollistavat tiedonhaun ja yhteisten elementtien löytämisen ennen kumppaniksi tavoiteltavan yrityksen kontaktointia. Yhteysperustaista prospektointia hyödyntämällä urheiluseurat säästävät resursseja tavoitellessaan ainoastaan todella potentiaalisia sponsoreita.

Sen lisäksi löydetty tai löydetyt yhtäläisyydet antavat urheilutoimijoille osviittaa siitä, mikä yhteistyön painopiste ja siten sillä tavoiteltava arvo voisi olla.

Yhteistyöllä kokemuksia sponsorin asiakkaille

Sponsorin ja kohteen välisen yhteyden lisäksi yhteistyön painopisteeseen ja tavoitteisiin vaikuttavat myös kumppaniksi tavoitellun yrityksen toimiala ja asiakkaat. Kumppanuusmyynnissä ja tulevaa yhteistyötä suunniteltaessa on tärkeää pohtia sitä, kuinka yhteistyö tukee kumppanin omia asiakassuhteita. Myös toimialatuntemuksen ja asiakasymmärryksen luominen on mahdollista aloittaa verkossa, mutta syvempi ymmärrys voi kehittyä vasta yhteistyössä potentiaalisen kumppanin kanssa.

Urheiluseuran sielu esiin

Yhteysperustaisen prospektoinnin sekä yrityksen toimialaan ja asiakaskuntaan tutustumisen pohjalta urheiluseura voi ehdottaa potentiaaliselle kumppanille soveltuvia elementtejä, joita voidaan sisällyttää yhteistyön hyödyntämissuunnitelmaan. Koska urheiluseurojen resurssit ovat rajalliset, jokaiselle potentiaaliselle sponsorille ei voida tarjota täysin räätälöityä ratkaisua.

Tästä syystä urheiluseurojen olisi hyvä tiedostaa omat vahvuutensa ­– kuten selkeä ja näkyvä arvomaailma – ja tavoitella siitä mahdollisesti hyötyviä yrityksiä. Silloin urheiluseura voi määrittää alustavan yhteistyötarjooman, jonka elementtejä voidaan hyödyntää useiden yritysten markkinointiviestinnässä.

Kohteen olisi hyvä viestiä näistä vahvuuksista omilla verkkoalustoillaan, jotta aktiivisesti urheilusponsorointia hyödyntävät yritykset voivat havaita yhdenmukaisuuden ja ottaa parhaassa tapauksessa jopa itse yhteyttä seuraan. Urheiluseuran markkinoinnin tulisi siis olla suunniteltu niin, että se tukee myös sponsorihankintaa.

Tehot irti ammattimaisella yhteydenpidolla

Urheiluseuran tulee osata tuoda heti ensimmäisessä yhteydenotossa esiin kartoitusvaiheessa saamansa tiedon pohjalta arvioidut hyödyt, joita tavoiteltava yritys voisi yhteistyöllä saavuttaa. Yhteydenpidon ammattimaisuus sekä potentiaalisen sponsorin tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioiminen ovat tärkeitä elementtejä läpi koko sponsorimyynnin prosessin eivätkä siis kiteydy ainoastaan ensimmäiseen yhteydenottoon.

Yhteistyössä on voimaa

Vaikka urheiluseuran tulee pohtia etukäteen yhteistyön avulla saavutettavissa olevia hyötyjä sponsorin kannalta, on useimmissa tapauksissa myös sponsoriyrityksen edustaja kiinnostunut hyödyntämissuunnitelman ja tavoitteiden yhteiskehittämisestä. Eri yritysten sponsoroinnille asettamat tavoitteet poikkeavat jonkin verran toisistaan, eikä hyvinkään toteutettu myyntiprosessin alkuvaihe takaa sitä, että yhteistyöehdotus menisi sellaisenaan läpi.

Mikäli sponsorin mielenkiinto herää ensimmäisen yhteydenoton perusteella, prosessi etenee parhaassa tapauksessa yhteiskehittävän ilmapiirin vallitessa yhteistyön hyödyntämisen kartoittamiseen ja suunnitteluun dialogin avulla.

Onnistumisten todentamisella jatkuvuutta yhteistyölle

Yhteistyön jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että onnistumisen seuraamiselle on asetettu helppolukuiset mittarit. Mittauksen voi suorittaa kumpi tahansa sopimusosapuoli – oleellisinta on sopia, kuka mittauksen suorittaa ja miten. Mitattavuus ja sen avulla esitettävät konkreettiset tulokset antavat mahdollisuuden yhteistyön kehittämiselle ja tarjoavat näyttöä sopimuksen jatkoneuvotteluihin.

Kokonaisuudessaan sponsorimyynnissä ollaan siirtymässä valmiiden laitamainospakettien massamyynnistä kohdennetumpaan, todellisen arvon luontiin pyrkivään myyntiin. Urheiluseurojen on löydettävä tasapaino resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja räätälöinnin välillä niin, että arvoa voidaan luoda yhdessä potentiaalisen sponsorin kanssa.

Tiimivalmennus ja valmentava opettajuus näyttäytyvät useimmiten yksittäisen opintojakson tai opetuskerran metodina. Meille TAMKin maakuntatoimipisteissä liiketaloutta opettaville koko tradenomitutkinto on yhtä valmentamista. Tavoitteena on integroida opintokokonaisuudet toisiinsa ja noudattaa valmennuspedagogiikkaa kaikessa työskentelyssä.

Työmuotona sataprosenttinen valmentaminen on haastavaa, mutta antoisaa. Kun perinteisessä opetuksessa jokainen huolehtii vain omasta opintojaksostaan, on meidän mallissamme kaikkien valmentajien hallittava koko opintosuunnitelman sisältö. Opintokokonaisuuksien integrointi ei onnistu, jos tietoisuus koko opintokokonaisuudesta ei ole kaikilla hallussa.

Kaikki valmentajat osallistuvat kokonaisuuksien suunnitteluun. Tradenomiopinnot on jaettu puolen vuoden moduuleihin. Jo edellisen moduulin puolivälissä jokainen valmentaja käy tutustumassa seuraavan puolen vuoden tarjontaan ja esittää rohkeasti omat ajatuksensa siitä, mitä hänen mielestään seuraavan puolen vuoden aikana tehdään – miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan sekä millaiset metodit tukevat oppimista tehokkaimmalla mahdollisimmalla tavalla.

Toki apunamme on myös kokemus siitä, miten sama homma edellisen ryhmän kanssa tehtiin.

Yksittäisille opintojaksoille valitaan vastuuvalmentaja, joka tekee tehtävien hienosäädön ja huolehtii siitä, että työmäärä pysyy suhteessa opintopisteisiin. Silti se lähes aina ylittyy. Integroiduissa isoissa ameebamaisissa tehtävissä on suuri riski sortua liikaan kunnianhimoon, mikä tarkoittaa rutkasti liikaa työtunteja niin opiskelijoille kuin valmentajillekin. Tehtäviä ei saa myöskään olla liian vähän.

Tämän jälkeen valmentajatiimi pohtii yhdessä ehdotettuja tehtäviä ja pyrkii rakentamaan niiden pohjalta mahdollisimman eheän kokonaisuuden – mitä muutellaan vielä useita kertoja matkan varrella. Suunnittelutyö on siis käytännössä vähintään kolminkertainen perinteiseen opetukseen verrattuna.

 

Oppimistulokset ovat hyvin nähtävissä

 

Oppimistuloksia tarkasteltaessa ja yksittäisten opiskelijoiden kehitystä seurattaessa on valmis liputtamaan valmennuksen puolesta. Työ on ollut sen arvoista. Yksilölliset kehityskaaret ovat parhaimmillaan huikaisevia ja opiskelijapalautekin on pääosin positiivista. Paitsi alussa. Etenkin aikuisilla mielikuva perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ja pelkistetyistä tehtävistä elää tiukassa.

Vaikka säännöllisesti joudummekin perustelemaan metodista valintaamme, kuulen vuosittaisissa tuutorikeskusteluissa useita kertoja, ettei perinteistä opetusta kaivata enää takaisin. Valmennuksellista otetta joutuu silti kieltämättä välillä perustelemaan myös itselleen ja valmennustiimilleen.

Luovan kaaoksen kanssa eläminen on ajoittain raskasta. Olisi paljon helpompaa huolehtia vain omasta opintojaksostaan, vain juuri siitä aihealueesta, joka on omaa parasta asiantuntemustasi. Olisi paljon helpompaa käydä vetämässä Power point -sulkeiset parina tuntina kuukaudessa sen sijaan, että on paikalla kaksi peräkkäistä ylipitkää työpäivää. Numeraalisen tentin perusteella tehty arviointi olisi helpompaa kuin isojen tehtäväkokonaisuuksien prosessin ja lopputuloksen sekä opiskelijan oman aktiivisuuden ja kehittymisen arviointi.

Mutta perinteisenä opettajana ei pääsisi samalla tavalla herkuttelemaan oman työnsä tuloksilla. Opettajana ei pääsisi niin lähelle opiskelijan osaamista kuin valmentajana, ei näkisi kehittymiskaarta samoin kuin valmentajana – eikä pääsisi samalla tavalla konttaamaan omalle epämukavuusalueelleenkaan.

Valmennuksessa tulee aina myös epäonnistumisia. Emme juhli niitä kansainvälisen peliyhtiön tapaan, mutta väittäisin meidänkin ottavan niistä opiksemme. Samaa virhettä ei toisteta ja epätäydellinen suoritus antaa aina mahdollisuuden päästä seuraavalla kerralla lähemmäs täydellisyyttä. Se tarkoittaa myös omaa kehittymistä.

Omaa kehittymistä tukee myös yhteisopettajuus. Valmentajia on useimmiten paikalla samanaikaisesti vähintään kaksi. Toinen on assistentin roolissa, jolloin hän oppii valmentajapariltaan uusia aihealueita ja voi samalla terävöittää tämän ohjausta omilla spontaaneilla kommenteillaan. Samanaikaisopetuksessa myös kollega omine työtapoineen tulee tutuksi, eikä opettaminenkaan ole enää niin yksinäistä puurtamista. Parhaimmillaan parityöskentely on luovaa improvisaatiota.

Valmentajana et ole koskaan valmis. TAMKissa on mahdollista osallistua valmentajakoulutukseen ja jatkovalmentajakoulutukseen. Koko maakuntatiimimme on käynyt molemmat koulutukset ja kerännyt matkan varrelta paljon ideoita talteen. On ollut myös hienoa tutustua oman organisaation muiden yksiköiden opettajiin ja jakaa kokemuksia ja ajatuksia niin valmennuksesta kuin kaikesta muustakin. Yhteiset koulutukset ovat synnyttäneet myös moniammatillista yhteistyötä TAMKin sisällä.

Seuraava askel valmentajakoulutuksissa voisikin olla työelämäyhteistyöhön panostaminen – valmentaminen yhdessä yritysten kanssa.

 

Heli Antila

lehtori, liiketoiminta ja palvelut

Päävalmentaja, Mänttä-Vilppula ja Virrat

Työskentely Keskossa ja K-ryhmässä on usein arkista aherrusta ja oman vastuualueen hoitamista päivittäin. Suurimmaksi osaksi se on kuitenkin tiimityötä, jossa jokaisen toimipisteen työntekijä pystyy luottamaan siihen, että jokainen työkaveri hoitaa oman vastuualueensa. Tällainen työpaikan yhteistyö on perusta koko K-ryhmälle. Arjesta voi usein tulla kuitenkin työntekijöille rutiinia, joten Kesko järjestää jatkuvasti työntekijöilleen erilaisia koulutus- ja kilpailumahdollisuuksia.

Mestarimyyjä-kilpailu järjestetään vuosittain verkossa ja siihen voi osallistua jokainen työntekijä Keskon vähittäiskaupoista. Mestarimyyjä on kilpailu työntekijöiden välillä, mutta myös osa jokavuotista työntekijöiden kouluttamista. Kilpailussa opiskellaan ensin omaan toimialaan liittyviä asioita, joiden jälkeen ammattitaitoa mitataan erilaisilla kilpailutehtävillä. Tämä on yksinkertainen ja innostava tapa kouluttaa ja aktivoida työntekijöitä.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Teijo Takanen kevään mestarimyyjäkilpailussa.

Toimialoja kilpailussa oli tänä vuonna kahdeksan, joissa kilpailtiin kolmessa eri vaiheessa. Itse kilpailin urheilukaupassa työskennellessäni luonnollisesti urheilu-alan kilpailussa.

Kilpailun ensimmäinen vaihe on avoinna kaikille työntekijöille ja siihen liittyy eniten tehtäviä ja kouluttamista. Tässä vaiheessa parhaiten pärjänneet pääsevät jatkamaan semifinaali-vaiheeseen, jossa kouluttaminen vähenee mutta ammattitaitoa mittaavat tehtävät vaikeutuvat huomattavasti. Tämän vaiheen kymmenen parhaiten pärjännyttä kilpailijaa valittiin kaksipäiväiseen finaalitapahtumaan Helsinkiin. Finaalitapahtuma järjestettiin huhtikuun alussa hotelli Clarionissa.

Mukana finaalissa

Pelkästään finaalitapahtumaan pääsy oli unohtumaton kokemus. Kesko järjesti jokaisen toimialan kymmenelle finalistille kuljetukset Helsinkiin ja takaisin, majoituksen ja ylläpidon upeassa hotellissa, sekä erilaista hienoa ohjelmaa kilpailun ohessa. Näin jälkeenpäin pystyn sanomaan, että pelkästään finaaliin pääsemiseen kannattaa panostaa, koska ne kaksi päivää antoivat itselleni todella paljon.

Vaikka finaalitapahtumassa tarkoituksena on tiukka kilpailu selvittää jokaisen alan paras ammattilainen, oli yhteishenki tapahtumassa erittäin mieleenpainuvaa. Se oli myös erinomainen tilaisuus tutustua ja verkostoitua ammattilaisiin eri puolelta Suomea. Uskomattoman tapahtumasta teki itselleni se, että pystyin voittamaan oman alani ammattilaiset.

Voitto Keskon arvostetussa kilpailussa on mahdollisuus tehdä itsensä tunnetuksi K-ryhmässä, mutta myös voittajien palkinto oli upea. Kuusi päivää Shanghain keskustassa, tutustumassa paikalliseen kulttuuriin oli käsittämätön palkinto. Uskomattomien pilvenpiirtäjien keskellä miljoonakaupungissa ollessani tajusin, että K-ryhmässä työskentely on loppujen lopuksi erittäin palkitsevaa. Erilaiset kulttuurikohteet ja tehdasvierailu paikallisella tuotantolaitoksella antoivat paljon myös ammattikorkeakoulun opinnoilleni.

Usein kuulen Suomessa puhuttavan ”made in China” -tuotteista ja niiden naurettavan huonosta laadusta. Pelkästään kuusi päivää suurkaupungissa osoittivat minulle, että emme voi arvostella maailmassa mitään kulttuuria johon emme ole tutustuneet kunnolla. Tuotantolaitoksella vierailu osoitti, että tuotteiden valmistus Kiinassa pystyy olemaan erittäin ammattimaista ja hyvin johdettua, joten yleistäminen huonosta laadusta on outo stereotypia. Tietenkin halvemman työvoiman suurvaltiossa tuottaminen avaa mahdollisuuden erittäin halvoille tuotteille, mutta mielestäni jokaista Kiinassa valmistettua tuotetta ei todellakaan pidä tuomita alkuperän vuoksi.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Palkintomatka Shanghaissa oli mahtava kokemus.

Shanghain keskustassa kaikki oli rakennettu viimeisen päälle upeaksi. Viimeistellyt pilvenpiirtäjät, hotellit ja ostoskeskukset loistivat katukuvassa ja antoivat kuvaa erittäin kehittyneestä kulttuurista. Asioita ja infrastruktuuria verrattuani Suomeen, voin vain todeta, että olemme täällä todellakin pieni kehittyvä valtio isoihin kehittyneisiin maailmanvaltoihin verrattuna. Erilaiset ostoskeskuksetkin olivat massiivisia, täynnä ammattitaitoista henkilökuntaa ja maailman parhaita tuotemerkkejä. Kaikki tuotteetkin olivat viimeistä huutoa ja voin vain odottaa, koska ne saapuvat Suomeen.

Kuuden päivän palkintomatkalla ehdin näkemään myös muutakin kuin Kiinan julkisivukulttuurin. Muutaman kilometrin päässä Shanghain keskustasta alkaa nähdä jo hieman toisenlaista Kiinaa. Ränsistyneitä taloja, isoja tehtaita ja vanhoja autoja. Suosittelen kuitenkin kaikille Kiinaan matkaaville, että tutustuu upeiden keskustojen lisäksi myös normaalien työläisten elämään. Tämän lisäksi historialliset rakennukset, taide ja viihde ovat iso osa Kiinan kulttuuria.

Näiden kokemusteni jälkeen voin vannoa, että muistan vuoden 2017 Mestarimyyjäkilpailun ja sen palkinnon lopun ikääni. Pitkäjänteinen työskentelyni Keskossa ja Budget Sportissa palkitsivat minut lopulta.


Teksti ja kuvat: Teijo Takanen, liiketalouden opiskelija TAMK

Mestarimyyjäkilpailun finaaliin selvinnyt Teijo Takanen opiskelee toista vuotta liiketalouden monimuotototeutuksessa Mänttä-Vilppulassa.

Uudenlainen opettajuus on tämän lukuvuoden aikana tullut esille tiedotusvälineissä viikoittain. Osa näkemyksistä peräänkuuluttaa oppijan aktiivista otetta, osa digitaalisuuteen siirtymistä, osa perinteisen luokkahuonemallin rikkomista ja osa näitä kaikkia.

Kuuntelen mielelläni näitä ajatuksia. Olen työskennellyt yritysmaailmassa niin kauan, että perinteinen opettajakäsitys on tuntunut minusta aina omakohtaisesti hieman vieraalta. Pohjimmiltani olen kokeilija. Olen pitänyt oppitunteja laivalaiturilla ja nurmikolla, olen teettänyt julkisia oppimistehtäviä blogeihin, olen yrittänyt keskusteluttaa ryhmiä niin paljon, että alkuperäisestä aiheesta on ehditty siirtyä ties minne.

Ja silti peräänkuulutan myös paljon perinteisiä asioita. Olen viilannut pilkkua, jotta opinnäytetyöt ja esseet saadaan myös muodollisesti päteviksi ja visuaalisesti yhtenäisiksi, jankutan kyllästymiseen asti paremmista ja tuoreemmista kirjalähteistä ja muistutan deadlinen armottomuudesta.

Uskon ideoivaan, aktiiviseen ja yrittäjähenkiseen opiskelijaan. Sen parempaa työelämävalmiutta opiskelijalla ei voi ollakaan, kun rohkea ja ennakkoluuloton tekeminen ja uusien ideoiden työstäminen.

 

 

Visualisointi Sassin elämyspuistosta. Kuva: Heli Antila

Visualisointi Sassin elämyspuistosta. Kuva: Heli Antila

 

Tradenomien monimuotototeutus alkoi Mäntässä syksyllä 2015. Toimin koulutuksen päävalmentajana. Kun iso ryhmä opiskelijoita suuntaa työelämästä koulunpenkille, osa vuosienkin tauon jälkeen, menee alussa väistämättä aikaa opiskelutaitojen päivittämiseen. Sisältöön on vaikea siirtyä, jos ulkoiset puitteet eivät ole kunnossa. Nyt opinnoissa on päästy vauhtiin. Helmikuun lopulla kokoonnuimme kahdeksi päiväksi innovoimaan Juupajoen Hyytiälään Helsingin yliopiston metsäasemalle. Ja innovointipäivien flow pyörii opiskelijoiden kokemuksissa edelleen. Opettajakunnasta Hyytiälässä olivat mukana valmentamassa Helena Kairamo, Vesa Vuorinen, Arja Reinvall, Otto Huttunen ja Heli Antila.

 

Innovointia keskellä ei mitään

 

”Innovointia varten on mielestäni parempi olla keskellä metsää kuin kaupunkia. Näin ei ole häiriöntekijöitä ja keskittyy paremmin olennaiseen.” Kaisa

”Innovointisession parasta antia on, kun eri lähtökohdista tulevat ihmiset kokoontuvat ja päästävät ideageneraattorinsa valloilleen. Kun porukka irrotetaan päivittäisistä rutiineista ja yöpyminenkin tapahtuu samoissa tiloissa, tehtävään keskitytään ihan mielettömällä innolla. Kenenkään kasvoilla ei näkynyt hälläväliä-asennetta. Keskittyminen ei kuitenkaan tarkoita ryppyotsaista vääntämistä, vaan rennosti hyvässä hengessä ja iloisella mielellä tapahtuvaa tekemistä.” Jari

 

Helmikuun lähipäivät vietettiin Hyytiälässä Juupajoella. Kahden päivän aikana oli tarkoitus vastata aluekehitystä tukevaan toimeksiantoon, joka käsitteli Mäntän Sassin alueen kehittämistä. Innovointi toteutettiin ryhmätyöskentelynä ja aikaa ratkaisumallien esittämiseen oli käytännössä reilu vuorokausi.

Arvostan innovointitehtäviä suuresti. Uskon, että tämänkin kaksipäiväisen session yksi tärkein anti on oppia etsimään uudenlaisia näkökulmia ja ennakkoluulottomuus sekä rohkeus kehittää vaikealtakin tuntuvia asioita. Toivottavasti tämä kyky pystytään sujuvasti siirtämään myös arjen työrutiineihin.

 

Mistä aloittaa?

 

”Yritimme aluksi myös pysyä jonkinlaisissa todellisuuden rajoissa, mutta päätimme nyt pistää ranttaliksi, kun sitä meiltä haluttiin.” Katariina

”Emme halunneet että materiaali rajoittaisi ideointiamme, joten aloimme heittämään heti alkuun ajatuksia mitä alueella voisi olla. Mitä me itse haluaisimme? Mitä alueella jo oli?” Katja W.

”Meillä oli erittäin hyvä ryhmä innovointia varten, koska kaikilla oli erilainen tausta ja kaikki ovat eri alalla töissä. Lisäksi mielestäni ehkä tärkein osa idean löytämisessä oli kirjoittaa kaikki mikä päässä liikkui paperille. Kaikki pienet ja tyhmätkin ideat ovat tärkeä osa prosessia. Jokaisella on varmasti jonkunlainen idea ja jonkun huono idea voi synnyttää toisen päässä mahtavan idean.” Kaisa

 

Ideoinnin tueksi opiskelijat saivat valmentajilta vinkkejä erilaisista innovaatiomenetelmistä, joita saattoi käyttää apuna työskentelyssä. Haasteena innovaatiosessioissa saattaa olla myös aihealueen vieraus. On ryhdyttävä suunnittelemaan jotain sellaista, mistä aiempaa kokemusta ei ole.

Kun innovointi jatkuu useita tunteja, ei väsymykseltäkään voi välttyä. Silti lepotaukoja pidetään yllättävän vähän – tai jos pidetäänkin, rullaavat aivot kuitenkin koko ajan täysillä. Tavanomaisista ideoista seuraa hyviä ideoita, joten kaikki ajatukset kannattaa lausua ääneen.

 

”Jatkoimme innovointia myöhään iltaan ja seuraavalle aamupäivälle jäikin enää lopputuloksen esittelyn suunnittelu eli Power Point -esityksen valmistelu.” Katja O.

”Uskallan väittää, että ideointia tuon yhden ja saman tehtävän ympärillä tapahtui jokaisen päässä vähintään 24 tunnin ajan, todennäköisesti pidempäänkin. Aika käytettiin tiimityöskentelyyn, keskusteluihin, ideoiden väliesittelyihin valmentajille, ruokailuihin, saunomiseen, vapaaseen oleiluun ja nukkumiseen. Tietoista ideointia tapahtui siis vain osan aikaa, mutta varmasti jokaisen aivopari teki taustalla töitä keskeytyksettä.” Jari

”Sitten joku heitti vaan sanan SOME-puisto ja mietittiin, että siinä voisi olla potentiaalia. Sosiaalinen media on ajankohtainen juttu, mutta miten siitä saisi puiston? Tästä lähti ajatus johonkin virtuaaliseen ja jos sen saisi vielä yhdistettyä taiteeseen. Mitä jos pääsisikin virtuaalisesti taideteoksen sisään? Mitä jos pääsisit kävelemään Claude Monetin Lummelampi-teoksen sillan yli?” Kaisa

 

Team Niemi innostui innovoimaan yömyöhään. Kuva: Helena Kairamo.

Team Niemi innostui innovoimaan yömyöhään. Kuva: Helena Kairamo.

 

Palautetta toimeksiantajilta

 

”Tehtävien purkutilaisuus oli innovointisession kohokohta. Neljän tiimin tuotokset esiteltiin tilaajien edustajille. Esillä oli aikamoinen kattaus toinen toistaan lennokkaampia ideoita.” Jari

”Näin jälkikäteen ajateltuna, kun haettiin lennokkaita ideoita, meidän Sassin elämysalue ehkä hieman kalpeni esim voittajaryhmän virtuaalipuiston rinnalla, mutta toisaalta seison edelleen vakaasti ryhmätyömme takana, sillä alue ja palvelut olivat sellaisia jonne ainakin minä mielelläni tulisin vierailemaan kerran jos toisenkin.” Katja W.

”Vaikka innovaatio voi olla myös parastamista pitää sen siitä huolimatta olla jotain tosi WOW. Uutta. Kuluttajalle pitää tulla tunne ton mä haluan tai tonne mä haluan. Ryhmä joka voitti palkinnon parhaasta ideasta oli onnistunut tämän löytämään. Heidän idea virtuaalitaidemaailmasta lukeutui varmasti jo vallankumokselliseen innovaation. ” Piia

”Toimeksiantajat pitivät ideoitamme realistisena jalat maassa -suunnitelmana. Erityistä kiitosta saimme siitä, että suunnitelma kattoi kaikenikäiset asukkaat ja vierailijat vauvasta vaariin. Itse pidimme tärkeänä myös sitä, että alueella on toimintaa ympäri vuoden.” Katja O.

 

Esittelytilaisuus on aina jännittävä tilaisuus – niin opiskelijoille kuin valmentajille. Koskaan ei voi etukäteen olla sataprosenttisen varma siitä, miten hyvin esitetyt ideat uppoavat toimeksiantajiin.

Työelämästä kumpuava palaute on erityisen arvokasta. Hyväkään innovaatio on harvoin täydellinen ja suoraan siirrettävissä työelämään. Kehittävä palaute ohjaa jatkossa tarttumaan toimeksiantoihin entistäkin monipuolisemmasta näkökulmasta.

 

 

Ja innovointi jatkuu…

”Tietenkin mukaan tarttui meille kaikille uusi ja erilainen kokemuskin. Itse opin ainakin myös sen, että rajoituksien rajoittavuus on aivan itsestä kiinni. Meidän kohdallamme ne pikemmin sysäsivät rikkaammalle maaperälle kuin olisivat estäneet luovuutta.” Outi

”Mistä se johtuu, että aina koulun lähipäivien jälkeen ei illalla väsytä? Normaalisti uni tulee, kun laittaa pään tyynyyn. Innovaatiopäivien jälkeen kävin vielä jotenkin erityisen paljon ylikierroksilla. Mahtaakohan syy olla uuden oppiminen ja niiden uusien ajatusten pakkautuminen päähän?” Piia

”Innovointipäivien jälkeen huomasin kuitenkin kuinka ideoita ja ajatuksia tulvi pitkin viikonloppua ja pompsahteli niitä jopa yöuniinkin.” Katja W.

”Olen edelleen ihan innoissani tästä kokemuksesta ja osallistuisin saman tien uudestaan innovointitapahtumaan.” Kaisa

”Innostuin projektista siinä määrin että olen ammentanut siitä tietoa vielä tämän innovointitapahtuman jälkeenkin.” Andreas

 

Innovointisession opetus avautuu osallistujille vasta paljon myöhemmin. Ideointikaan ei välttämättä keskeydy toimeksiantajille esittelyyn, vaan aivot jatkavat toimintaansa vielä seuraavinakin päivinä.

Toimeksiannon anti alkaa hiljalleen avautua. Mäntän tradenomiopiskelijoiden tehtävänä oli purkaa päivien antia blogikirjoituksissa. Tämän artikkelin sitaatit on koottu bloggauksista. Pohdintatehtävää suunnitellessani en ymmärtänyt itsekään, miten paljon arvokasta palautetta tiimimme saa samalla innovointitapahtuman järjestelyistä. Valmentajan roolissakin tekisi mieli ottaa koko kaksipäiväinen uusiksi vaikka heti. Suosittelen myös muille.

 

Teksti: Heli Antila, lehtori,päävalmentaja

sitaatit 15alikom-ryhmän blogiteksteistä

 

Neliapila-ryhmä suunnittelee Mänttään airparkia liito-oravat huomioiden. Kuva: Helena Kairamo.

Neliapila-ryhmä suunnittelee Mänttään airparkia liito-oravat huomioiden. Kuva: Helena Kairamo.

 

 

”Täytyy sanoa, että tuntui upealta päästä osallistumaan innovointisessioon.” Jari

”Työskentelytapana tuollainen parin päivän ryntötyö tuntuu sopivan ainakin minulle. Olipa kyse innovoinnista tai muuten vain johonkin aihepiiriin perehtymisestä, keskittyminen ja varmasti myös oppiminen on ihan toisenlaista kuin normaalimittaisina koulupäivinä. Innovointisessiosta toipuminen tuntuu vain kestävän jonkin aikaa. Pieni univaje yhdistettynä ajatusrumbaan vaatii veronsa. Kyllä tämä tästä, nyt tarvitaan vain paljon unta ja vähemmän ajatuksia.” Jari

”Innovointitapahtuma Hyytiälässä viime helmikuussa oli mielestäni tämän koulutuksen toistaiseksi suurin ja makein kohokohta.” Andreas

”Aluksi hieman jännitti tällainen oikean projektin suunnittelu ja ryhmätyö, koska olen tehnyt jo pitkään työtä, jossa olen itse saanut tehdä päätökset. Ryhmätyön tekeminen oli todella mukavaa ja antoisaa. Hyvää vastapainoa omalle työlle. Toivoisin myös jatkossa vastaavia tehtäviä. Ryhmästä saa voimaa.” Piia

”Tapahtuma tempaisi omalaatuisuudellaan täysillä mukaansa ja toimeksiannon todellisuus motivoi meitä huomattavasti. On paljon kiinnostavampaa työskennellä oikeiden asioiden parissa kuin pyöritellä asioita pelkästään teoriapohjalla.” Andreas

”Voisin melkein sanoa, että tähänastisen koulu-urani mielekkäimmät koulupäivät koin helmikuussa innovaatiopäivillä Hyytiälässä!” Katariina

 

Kaksi korviin asti ulottuvaa hymyä ja odottava fiilis – voittajan on helppo hymyillä! Tuntuu vieläkin aika uskomattomalta ajatella, että viikko sitten saimme tiedon, että olemme voittaneet kolmen kuukauden ajaksi liiketilat Koskikeskuksesta, minkä päälle vielä 5000 € liiketoimintaa varten. Kyllä vappuna tuli mutusteltua aika paljon muutakin kuin munkkeja ja simaa, kun pääsi jäsentelemään ajatuksia itse luodusta kesätyöpaikasta. Jäätävän hienoa!

SAM_4763 (1)

Tätä palkintoa kohti lähdimme maaliskuussa Emmin kanssa, kun osallistuimme Citycontestin liikeideakilpailuun. Osallistuimme kisaan Spiron liikeidealla, jossa tuomme uudenlaisen jäätelökonseptin Aasiasta Suomeen. Olimme tätä ideaa fiilistelleet jo pidempään, joten liiketilan voitto ja pieni pesämunaraha tuli hyvään aikaan, koska tarkoituksena oli pistää oma kioski joka tapauksessa pystyyn. Valmistamme Spiron kylmät herkut juuri sinun silmiesi edessä, eikä muuten livautella sekaan toivomiesi lisukkeiden lisäksi yhtään mitään ylimääräistä. Finaalifiiliksistä ennen kilpailun loppuhuipennusta pääset lukemaan Emmin päivityksestä Proakatemian blogissa: http://proakatemia.fi/citycontest-maaliviivalla/

Idea Spiroon syntyi täysin sattumalta. Olimme pyöritelleet ja miettineet erilaisia projekti-ideoita jo jonkin aikaa, eikä oikein mitään miellyttävää ideaa syntynyt. Uutena vuotena 2015 juttelimme niitä näitä erilaisista matkoista, joita lähes maailmanvalloittajan elkein olimme tehneet. Päädyimme juttelemaan fried ice creamista, johon Emmi oli törmännyt Thaimaassa ja minä Vegasissa. Tämähän oli saatava Suomeenkin! Konkreettinen oppi meille oli, etteivät ne parhaimmat ideat väkisin synny.

Ajatukset ja fiilikset menevät tällä hetkellä melkoista vuoristorataa, mutta kyllä päällimmäisenä niistä on ehdottomasti innostus! Kuinka monelle avautuu näinkin upea mahdollisuus päästä kokeilemaan kunnolla siipiä yrittäjänä omassa liiketilassa omalla liikeidealla? Useita kesätöitä muiden alaisuudessa tehneinä on oman liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus huikeaa. Teemmehän töitä koko ajan mukavan bisneksen parissa ja projektissa, joka on täysin lähtöisin omista ideoista. Tästä tulee varmasti yksi ikimuistoisemmista ja makeimmista kesistä, jota muistella pitkään.

Tämä on juttu, mikä jokaisen pitää nähdä ja kokea. Tulkaa kaikki siis kesällä herkuttelemaan ja moikkaamaan meitä Koskikeskukseen! We dare you.

Juttu Aamulehden nettisivulla 4.5.2015 : Opiskelijakisa ratkesi: Tamperelainen jäätelökonsepti ylsi kakkossijalle

Seuraa meitä:

Facebook: SPIRO
Instagram: @spirofinland

Teksti: Christa Määttänen, Kiivisio osk, Proakatemia
Kuvassa: Christa-Maria Määttänen ja Emmi Kuortti