Posts in the los perros category

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1, 2 ja 3.

Aurinkoinen Lund

part4_pelto ja david lund

David esittelee peltoaan Lundissa

Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti rautatieasemaa. Kyseessä on torstai 4.5., matkan viimeinen päivä ennen kotiinpaluuta. Kulkeminen Skånen alueella on järjestetty erittäin miellyttäväksi julkisilla kulkuvälineillä, busseja ja junia kulkee taajaan ja verkostot ovat selkeät.

Kun osaa valita oikean lipun kulkeminen on edullista ja helppoa kaikissa liikennevälineissä. Ja jos ei itse osaa valita oikeaa lippua, niin lipputoimiston asiakaspalvelijat jo muistavat edellisten päivien ostoshistoriasi ja osaavat auttaa oikean lipun valinnassa hymyn kera. Jostain syystä jäimme hyvin mieleen lipputoimiston henkilökunnalle.

Saavuimme Lundissa vaikuttavalle TKI-alueelle, missä sijaitsi isoja IDEON Science park –rakennuksia Alfasta Gammaan. Niissä oli yrityshautomoita, erilaisia tekniikan ja talouden alan yrityksiä ja monenlaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, mukaan lukien Swedish Water Research –toimisto.

Pohjoismaille tyypillisessä massiivipuisessa rakennuksessa meitä tervehti David Gustavsson, Swedish Water Researchin kokopäiväinen tutkija. SWR on paikallisten vesilaitosten ja kuntien omistama T&K organisaatio, joka tekee vesien ja jätevesien käsittelyyn liittyvää tutkimus ja kehittämistoimintaa, samalla kun vesilaitokset keskittyvät omaan ydintoimintaansa eli vesien- ja jätevesien puhdistamiseen ja putkistojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Nerokasta!

part4_nitrifikaatio Lund

Virtsan nitrifikaatiota

David keskittyy kaupungissa tuotettavien ravinteiden hyötykäyttöön. Erityisesti keskustelimme usean tunnin ajan virtsan lannoitekäytön mahdollisuuksista. Samalla ideoimme mm. käymälöitä, jotka voisi asentaa kaupunkiviljelmille, ja jotka tuottaisivat paikan päällä ravinteita viljelijöiden käyttöön.

Pääsimme myös tutustumaan laboratorioon, jossa parhaillaan tutkittiin typen talteenottoa virtsasta nitrifikaation avulla. Kaikista kiinnostavinta Davidin tutkimuksessa oli, että kaikki tähtäsi käytännön sovellusten aikaansaamiseen. Näistä ravinteista voisi tulevaisuudessa olla eritoten hyötyä kaupungissa tapahtuvalle viljelylle. Tämä on tieteen ja käytännön yhdistämistä parhaalla tavalla!

Kirsikkana kakun päällä David vei meidät tutustumaan yhteen Lundin kaupungin palstaviljelmistä, missä hänen perheellään on yhteensä 600 m² palsta-alue, jossa hän viljelee mansikkaa, perunaa, papuja, porkkanaa, pensasmarjoja, yrttejä ym. Alueella oli jo vilkasta, sillä kasvukausi tällä leveysasteella oli jo alkanut.

part4_Lund kanat

Kanat puutarhapalstalla

Lundin kaupunki on tarjonnut kyseisen maa-alueen viljelijöiden käyttöön pientä maksua vastaan. Mikä oli erityisen hienoa, palstalla oli myös erilaisten ryhmien ylläpitämiä kanoja ja mehiläisiä sekä paikallisen työväenopiston kasvihuone, jossa pidetään kaupunkilaisille kasvihuone-kursseja.

 

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Lisäksi Lundin kaupunki toimittaa palstoille kontit, ilmaiset työvälineet, kasteluvettä tankeissa sekä kompostia maanparannukseen. Tätä varten kunta on palkannut puolipäiväisen henkilön, joka kiertää huoltamassa eri palstoja. Tästä mallia Suomeenkin?

Entä nyt?

Tämän matkan aikana tuli vahvasti se käsitys, että jälleen kerran Ruotsissa (ja Tanskassa) ollaan etunojassa kehittämässä kaupunkiviljelyä ja myös sen kaupallista puolta. Me Suomessa tulemme tässä jäljessä. Näkemämme hankkeet olivat aika mittavia ja esimerkiksi ØsterGROn viljely- ja ravintolamalli on oiva esimerkki yhteisöviljelyn ja elinkeinon yhdistämisestä.

Suomessa ollaan vielä pitkälti yhteisöviljelyn tasolla, mikä luonnollisesti on hyvä asia, mutta viljelyn kaupallinen ulottuvuus on vielä pientä.

Toisaalta meillä on aivan samoja, sekä kansallisesta että EU-lainsäädännöstä tulevia, haasteita byrokratian ja säännösten kanssa. Kaupunkiviljely on vielä elinkeinona näkymätön. Kaupunkiviljely ei ole maatalouden tukien tai ohjauksen piirissä, mutta ei myöskään näkyvä osa kaupungin toimintaa.

Esimerkiksi Los Perros ei voinut osallistua maalaismarkkinoille, koska se oli tarkoitettu kaupungin ulkopuolelta tuleville tuottajille, vaikka myytävät tuotteet olisivat olleet tismalleen samoja. Sitä ei myöskään tunnisteta tai tunnusteta toiminnaksi, josta joku voisi saada elantonsa. Stadsbruk-hankkeen liiketoimintamallit tulevat tässä suhteessa olemaan mielenkiintoisia testata myös täällä.

Matka oli osa KIVIREKI-Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hanketta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto EAKR-ohjelmasta.

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osa 1

Yrityshautomo vanhassa orpokodissa

Xenofilia on vuonna 2008 perustettu sosiaalinen monimuotoisuuteen keskittyvä yritys. Yritys tekee muun muassa erilaisia projekteja liittyen maahanmuuttajiin, yhteisöllisyyteen ja kaupunkiviljelyyn.

www.xenofilia.se

______

part2_Botildeborg

Botildenborg

Tapaamme Cyril Gaubertin kuulaana keskiviikkoaamuna 3.5. syvällä Rosengårdissa, Botildenborgin pihassa, paikallisen kirkon ja moskeijan välissä. Eteemme nousee vanha kartanonomainen, selvästi huonossa kunnossa oleva rakennus. Mieleemme nousee elävästi kuva Lielahden kartanosta.

Pihalla hyörii iso joukko monenmaalaisia ihmisiä uuden aidan kimpussa. Pihan parakkien edessä kasvaa mansikoita laatikoissa.  Tarkoituksenamme on tavata Cyril Gaubert, Ranskasta kotoisin oleva Xenofilian projektityöntekijä, jonka sattumalta tapasimme edellisenä päivänä Los Perrosin pellolla. Botildenborg on vanha, pitkään tyhjillään ollut rakennus, alun perin orpokodiksi rakennettu.

Cyril tulee ranskalaiseen tapaan hieman myöhässä ja ohjaa meidät sisälle parakkiin, joka toimii Xenofilian toimistona. Saamme Xenofilian työntekijöiltä lämpimän vastaanoton ja keskustelu lähtee heti vilkkaasti käyntiin. Kuulemme Xenofilian eri hankkeista (mm.  Botildenborg, Stadsbruk, Växtplats Rosengård, Kryddor från Rosengård) ja työntekijän suomalaisista juurista.

Stadsbruk pellot ja maahanmuuttajat harjoittelussa

Stadsbruk pellot ja maahanmuuttajat harjoittelussa

Xenofilia osti kauan hylättynä olleen Botildenborgin kartanorakennuksen ja kunnostaa sitä yhteisöprojektina muun muassa vaikeasti työllistettävien henkilöiden, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien kanssa yhteisötilaksi. Samalla kunnostuksessa mukana olleet ihmiset saavat työelämän kannalta tärkeitä taitoja.

Työllistetyt henkilöt ovat mukana Botildenborgin kunnostuksessa ja yhteisten alueiden vihertöissä (esimerkiksi aidan rakentaminen ja puutarhan hoito) noin 10 viikkoa, jona aikana heitä valmennetaan ruotsalaiseen työelämään. Sen jälkeen työntekijät siirtyvät hankkeen yhteistyöyrityksiin harjoitteluun 12 viikon ajaksi. Yritykset ovat halukkaita työllistämään näitä harjoittelijoita, jos he osoittautuvat sopiviksi.

Botildenborgin vieressä on myös hankkeen oma pelto kasvihuoneineen, jossa hankkeeseen osallistuvat työllistettävät pääsevät opettelemaan maisemanhoitoon ja viljelyyn liittyviä, työelämän kannalta tärkeitä taitoja.

Karoliina ja Cyril

Karoliina ja Cyril

Lisäksi Xenofilialla on Stadsbruk niminen hanke, jota rahoittaa Suomen TEKESIä vastaava VINNOVA-organisaatio. Hanketta tehdään tällä hetkellä Göteborgissa, Malmössä ja Växjössä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kaupunkiviljelyyn liiketoiminnallisesti kannattavaa ja tutustuttaa kaupunkiviljelijät pienten yritysten hoitamiseen liittyviin osa-alueisiin (Canvas-malli). Hankkeessa järjestetään muun muassa työpajoja ja monen muotoisia yrityshautomoita.

Valmennus on suunniteltu viljelijöille, joilta puuttuu liiketoimintaosaaminen ja toisaalta yrittäjille, joilta puuttuu kaupunkiviljelyyn liittyvien innovaatioiden ja toimien tuntemus (esimerkiksi vertikaaliviljely, vesiviljely, laitteet ja olosuhteet). Cyrilia kiinnostaa erityisesti pienten yritysten toimintamahdollisuudet yrityksiin kohdistuvien kasvupaineiden alla.

Lena Friblick on Xenofilian johtaja ja hänen journalisti- ja kirjailijataustansa käy heti keskustellessamme selväksi. Lena kertoo Xenofilian eri hankkeista ja innostuu jo muutaman minuutin keskustelun jälkeen kehittelemään kanssamme yhteistä projektia. Tässä heijastuu hyvin pohjoismaalaisten suoraan asiaan käyvä luonne. Yhteistyö kiinnostaa, koska asia on yhteinen. Hahmottelemme muutamassa minuutissa tulevan yhteishankkeen rungon.

Lena esittelee meille innostavan esimerkin Göteborgista. Videolle kaksi ravintolan puutarhaa hoitavaa nuorta miestä kertoo lähemmin katolla sijaitsevista viljelyksistä: linkki videoon.

part2_maakaasubussi

Maakaasubussi Rosengårdissa

Keskusteltu siirtyy jälleen Cyrilin vetämään kaupunkiviljelyyn liittyvään yrityshautomoon. Cyril esittelee meille hissipuheen, jonka hän on valmistanut erityisesti korkeakouluja varten. Cyril on käynyt puhumassa aiheesta sekä maanviljelyyn, yritystoimintaan että ympäristöasioihin keskittyvissä koulutusohjelmissa. Hän on vakuuttunut, että tällä tavalla kaupunkiviljely saadaan osaksi sekä yritystoimintaa että laajemmin osaksi kaupunkisuunnittelua. Olemme samaa mieltä.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä kaupunkien kanssa mm. maankäytön ja kaupunkistrategian osalta. Lisäksi hanke käy vierailulla korkeakouluissa.

Kävellessämme kohti maakaasulla toimivaa Skånetrafikenin vihreää bussia, olemme molemmat ällistyneitä Xenofilian toiminnasta ja iloisia siitä, että Buddha esitteli meidät Cyrilille. Jo pelkästään näiden tapaamisten vuoksi tämä matka kannatti tehdä. Mutta parempaa taisi olla vielä tulossa…

Tarina jatkuu: osa 3/4 julkaistaan ma 5.6.2017!