Posts in the monimuoto-opiskelu category

OHO! –hanke (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa) on OKM:n kärkihanke ja se toteutetaan vuosina 2017 – 2019. TAMK on mukana hankkeen työpaketissa kolme eli esteettömyystiimissä: “Opiskelijoiden moninaisuus ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen”.

OHO! –hankkeessa toteutettiin keväällä 2018 suomalaisille korkeakouluopiskelijoille (n = 1011) suunnattu saavutettavuusasioita koskeva kysely, jossa tiedusteltiin mm. opiskelijoiden kokemia omiin opintoihin liittyviä haasteita. Selvästi merkittävimpänä haasteena korkeakouluopiskelijat kokivat ajanhallinnan pulmat eli käytännössä opintojen, työelämän sekä vapaa-ajan yhdistämisen toimivaksi kokonaisuudeksi (n = 253).

Yhä useampi nykyopiskelija työskentelee opintojen ohessa joko koko- tai osa-aikaisesti, on perheellinen tai asuu eri paikkakunnalla kuin missä opinnot suoritetaan, minkä vuoksi ajanhallintahaasteet ja siitä mahdollisesti seuraava suoranainen voimakas väsymys korostuvat opiskelijoiden vastauksista.

Moni opiskelija painii lisäksi taloudellisten ongelmien kanssa, mutta nimenomaan työssäkäynti koetaan hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Syynä tähän ovat pitkät opiskelupäivät, opetuksen epäsopiva järjestämisaika ja muu opintoihin liittyvä joustamattomuus. Pakollista läsnäoloa vaativia luentoja järjestetään niin päivä- kuin ilta-aikaankin eikä vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja ole välttämättä aina tarjolla niille, jotka joustoa eniten elämäntilanteensa takia tarvitsisivat.

 

Päällekkäisyys stressaa

Samanaikaiset luennot aiheuttavat eniten pulmia ja huolta etenkin, jos pakollinen kurssi järjestetään vain kerran vuodessa tai kahdessa, minkä takia opiskelijan tutkinnon suorittaminen saattaa jopa myöhästyä. Ryhmätöitä on paljon, ne ovat päällekkäisiä eikä niiden tekemiselle opiskelijoiden mielestä löydy kovin helposti kaikille sopivaa yhteistä työskentelyaikaa.

Opiskeluaikataulujen päällekkäisyyksien taustalla ovat usein myös viime hetken aikataulumuutokset, joista moni kyselyyn vastannut opiskelija arvostelee erityisesti opetushenkilökuntaa. Opiskelijan oman elämän suunnitteleminen hankaloituu jatkuvista epäselvistä aikatauluista, joihin hän itse ei voi mitenkään vaikuttaa, minkä seurauksena koetaan selvää stressiä ja epävarmuutta.

Opiskelija voi joutua liikkumaan päivän aikana usean eri korkeakoulukampuksen välillä, mikä sekin saattaa fyysisten välimatkojen takia aiheuttaa luennoilta myöhästymisiä tai yksinkertaisesti selvää priorisointia eri kurssien välillä. Valinnan vapautta rajoittaa lisäksi usean vastaajan mukaan vapaasti valittavien kurssien tarjoaminen päällekkäin pakollisten opintojaksojen kanssa.

 

Syväoppimiselle ei ole aikaa

Moni opiskelija toteaa, että tiedon prosessoinnille, asioiden työstämiselle ja tentteihin valmistautumiselle on tiukkojen aikataulujen takia varattu aivan liian vähän aikaa etenkin, jos opiskelijalla on opiskelua hankaloittavia oppimis- tai muita vaikeuksia. Lähes kaikkea opintoihin liittyvää toimintaa leimaa kiire ja nopea tahti.

Kuormittavat ja tiiviit kurssit aiheuttavat ajanpuutteen vuoksi tehtävien kasautumista. Jotkut vastaajat ehdottavatkin, että luentoja ja opetusta voisi olla tasaisesti kaikkina viikonpäivinä eikä vain tiistaista torstaihin, koska niihin kohdistuu yleensä suurin paine ja päällekkäisyyskierre on taas tosiasia. Opinnot eivät jakaudu epätasaisesti vain viikko- vaan myös lukuvuositasolla.

                                             

Ajanhallinta hukassa

Kaikilta opiskelijoilta opintojen oma suunnittelu ja aikatauluttaminen eivät suju ilman ulkopuolista ohjausta ja tukea, mutta kyselyn mukaan osa heistä ei edes uskalla hakea apua ajanhallinnan pulmiin, ei tiedä tarkalleen keneltä sitä saisi tai ohjausta ei yksinkertaisesti ole korkeakoulussa riittävästi tarjolla.

Opiskelija ei välttämättä osaa ohjata omaa toimintaansa itsenäisesti: monille tehtävien tekemistä on vaikea aloittaa ja saattaa loppuun, minkä seurauksena mm. riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunne, ahdistuneisuus, motivaatio-ongelmat sekä suoranainen uupumus uhkaavat. Näistä seuraa pahimmillaan masennusta eikä opiskelija pahimmillaan enää kykene saattamaan opintojaan loppuun asti.

 

Helpotusta ajanhallintaan

Opiskelijakyselyssä esille tulleiden ongelmien perusteella korkeakouluissamme tulisi ennen kaikkea panostaa entistä enemmän eri opintokokonaisuuksien, mutta myös yksittäisten opintojaksojen väliseen kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja aikatauluttamiseen opiskelijanäkökulmaa unohtamatta niin. Näin opiskelijoiden ei koko opintojensa ajan tarvitsisi kamppailla turhauttavien päällekkäisyyksien ja samanaikaisuuksien kanssa. Eri elämäntilanteissa ja erilaisilla valmiuksilla opiskeleville joustavat opintojen suoritustavat toisivat helpotusta arkeen.

Työmäärän tasaisempi jakautuminen koko lukuvuodelle ja pitävien aikataulujen ilmoittaminen hyvissä ajoin helpottaa kunkin opiskelijan oman elämän pidemmän tähtäimen suunnittelua. Korkeakouluopintojen valinnanvapaus uhkaa toisaalta vähetä, mikäli opiskelija ei kykene suorittamaan tutkintoonsa kuuluvien pakollisten opintojensa ohessa esimerkiksi haluamiaan vapaasti valittavia opintoja hankalien aikatauluongelmien vuoksi.

Ajanhallinta, kuten myös suunnitelmalliset, itseohjautuvat ja tavoitteelliset opiskelutaidot tulisi sisällyttää jokaisen korkeakorkeakouluopiskelijan opintojen orientaatiovaiheeseen. Tällä mahdollistettaisiin opiskeluasenteen säilyminen positiivisena. Ja näin opiskelu johtaisi hyvään opiskelumenestykseen sekä aikanaan valmistumiseen.

Opiskelu- ja oppimistaitojen hallinta ennaltaehkäisee varmasti osaltaan motivaatio-ongelmia ja uupumusta, sillä se tarjoaa perustyökaluja selvitä opinnoista niiden eri vaiheissa. On lisäksi varmistettava, että jokainen opiskelija osaa jouhevasti hakea oikean ohjaustahon, mikäli hänellä on tarvetta näiden taitojen lisäohjaukselle.

 

Teksti: Sari Hanska, lehtori Kielipalvelut/OHO! –hanke

Kuva: Sari Hanska

teksti: Kersti Jääskeläinen, EMBA-ohjelmapäällikkö, TAMK EDU, kuva: Freepik.com


Tunnistatko itsessäsi johtajan, kehittäjän tai asiantuntijan, ja sinusta tuntuu, että sinun täytyy panostaa enemmän pysyäksesi työelämän menossa mukana? Oma aktiivisuus kannattaa, mutta joskus uralla etenemiseen ja johtajana onnistumiseen tarvitaan kannustin.

Keskustellessani viimeisen 15 vuoden aikana työni puitteissa tapaamani satojen päälliköiden, johtajien, esimiesten ja asiantuntijoiden kanssa olen havainnut, että radikaalisti muuttuva työelämä on todellisuutta. Yrityselämä ja julkisen sektorin organisaatiot ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutosmyllerryksissä. Ihmisten tarpeet muuttuvat ja teknologia kehittyy kovaa vauhtia eteenpäin. Muuttuva työelämä asettaa paineita myös johtamisen muuttumiselle. Useimmat johtamisen ammattilaiset tunnistavat johtamisen muuttuneen monitasoisemmaksi ja epävarmemmaksi. Nykyjohtamisen keskiöön on noussut ihminen – yksilö, joka tekee tulosta ja verkosto, josta löytyy tarvittavaa osaamista.

Johtajan ammatillinen kasvu perustuu itseluottamukseen

Yksi tärkein keino pysyä mukana muutoksessa on oman osaamisen kehittäminen koulutuksen avulla. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) englanninkielinen johtamisen täydennyskoulutus Executive MBA in International Business –ohjelma, eli tuttavallisemmin eMBA -ohjelma, on tukenut liike-elämän avaintehtävissä työskenteleviä jo 17 vuoden ajan. Todistus koulutuksen suorittamisesta on kirjoitettu noin 350 johtamisen ammattilaiselle, joista kaukaisemmat ovat tulleet Englannista.

Koulutuksen tehtävä ei ole ainoastaan siihen osallistuvan yksilön osaamisen kehittäminen. Haastatellessani koulutukseen osallistuneita, nostivat useimmat tärkeimmäksi tekijäksi johtamisen kasvussa sekä sen ylläpitämisessä itseluottamuksen kasvattamisen. Itseluottamus on johtajan tärkein työkalu, sillä se kannattelee kykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä jatkuvasti kehittyvissä toimintaympäristössä. Omasta toiminnasta tietoiseksi tuleminen ja teoreettisen viitekehyksen rakentaminen käytännön ympärille ovat työkaluja, jotka vahvistavat itseluottamusta johtajana. Ammatillisen itseluottamuksen vahvistumisen perustaa luodaan koulutuksessamme myös vertaisoppimisella ja vuorovaikutuksella.

Tämänhetkisen johtamisen huolet liittyvät myös lisääntyneeseen kansainväliseen ja kotimaiseen kilpailuun, entistä nopeampaan tiedonkulkuun, yritysten yhteiskunnallisen vastuun lisääntymiseen, yksilön nousemiseen johtamisen keskiöön, aineettoman liiketoiminnan lisääntymiseen ja aikaisempaa laajempaan verkostotyöskentelyyn. Nämä muutokset ovat varsin hyvin tiedostettuja, mutta niiden vaikutuksia johtajuuteen ei välttämättä vielä tarpeeksi ymmärretä.

Haluamme tarjota opiskelijoillemme parasta

Enemmistöllä opiskelijoistamme on tekninen taustakoulutus, mutta ovat ajautuneet urallaan liiketoiminnan johtotehtäviin. Opiskelijamme kertovat, että TAMKin johtamiskoulutus on yllättänyt heidät työelämälähtöisyydellään. Se keskittyy johtamisen käytäntöihin ja tilanteisiin, joita johtaja kohtaa arjessa. Pitkän työelämäkokemuksensa ansiosta kouluttajamme osaavat huomioida myös nyky-johtamisen muutokset.

Ajantasaisuus ja käytännönläheisyys ovatkin koulutuksemme valtteja. Opit on mahdollista siirtää käytäntöön monialaisesti ja suoraan. Uudenlainen ajatuskulma saattaa helpottaa arkea. Huomioimme aikuisen oppijan ajankäytön rajallisuuden sekä elämän- ja työkokemuksen. Lähdemme siitä, että kaikilla osallistujilla on liike-elämän kokemusta ja osaamista, keskitymme koulutuksessa osaamisen täydentämiseen ja päivittämiseen.

EMBA –johtamiskoulutuksemme vuosittaisesta ryhmästä suurin osa kokee työmarkkina-asemansa parantuneen jo koulutuksen aikana, yli puolet ryhmästä kertoo positiivisesta urakehityksestä koulutuksen päätyttyä. Melkein kaikki siirtyivät uralla eteenpäin viimeistään parin vuoden kuluttua koulutuksen suorittamisesta.

 

Koulutuksenne oppien avulla ammatillinen itsevarmuuteni parani, strategiatyön osaaminen ja sen operatiivinen täytäntöönpano vahvistuivat. Ryhmästä löytyi huikeita tyyppejä ja mahtavaa osaamista ja heiltä oppiminen, sekä ihmisiin tutustuminen oli todella positiivista ja innostavaa!  Hyvällä ajankäytön suunnitelulla selvittiin hyvin, koulutukseen osallistuminen on jopa tukenut ajanhallintaani, kommentoi koulutukseen osallistunut Petri Vähä-Anttila

 

Kiitos opiskelussa heränneiden ideoiden sekä ammattimaisten luennoitsijoiden, olemme uudistaneet organisaatiorakenteemme, rakentaneet yrityksellemme strategian, viestineet sen ja jalkautuskin on onnistunut täydellisesti, totesi koulutuksemme suorittanut Jyrki Hakala.

 

Seuraava eMBA-koulutus käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa. Jos olet jo pitkään halunnut uudistaa johtamisosaamistasi, olisi meillä sinulle siihen varteenotettava vaihtoehto. Halutessasi voit tutustua koulutukseemme täällä.

Ehkä nähdään loppukesästä, mutta jos emme, toivotan sinulle herkkiä tuntosarvia ja vahvaa itseluottamusta johtajuudessasi!

 

Kersti Jääskeläinen
EMBA-ohjelmapäällikkö, TAMK

Teksti: Ida Pellinen
Kuva: Essi Kannelkoski

______________________________________________

TAMKin liiketalouden monimuoto-opiskelijat pääsivät tositoimiin kurssilla Digitaalisuuden hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa. Opiskelijat työskentelivät kurssin ajan ryhmissä, ja kukin ryhmä sai tehtäväkseen päivittää yhden organisaation sosiaalista mediaa kolmen kuukauden ajan.

Mukana kurssilla oli laaja kirjo erilaisia yrityksiä ja yhdistyksiä; Pyynikin Käsityöläispanimo, Dance Actions-tanssikoulu, kello- ja korukauppa Finngold, HAMKin Työelämäpalvelut, Myynninosaajat, Caffetta-kahvila sekä HAMK Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Opiskelijaryhmät päivittivät organisaatiosta riippuen kahta sosiaalisen median kanavaa. Somekanavista käytössä olivat Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn. Päivitysten sisältö laadittiin esimerkiksi viikkohaasteiden, juhlapäivien sekä organisaatioiden omien toiveiden mukaan.

 

– Yhden viikon aikana teimme Finngoldille 7 päivitystä Instagramiin sekä 3 päivitystä Facebookiin. Sisältöä täytyi tuottaa melko paljon, joten päivitysten määrä aiheutti välillä haasteita. Moni asia tuli kuitenkin opittua kokeilemalla ja loppua kohden onnistumisia tuli aina vain enemmän, sanoo kurssilla Finngoldin ryhmässä ollut opiskelija Rea Saastamoinen.

Sisällöntuotannossa opiskelijat hyödynsivät monipuolisesti erilaisia ohjelmia ja sovelluksia, kuten Canvaa, Previewtä sekä Hootsuitea. Somepäivitykset liittyivät muun muassa kakkuihin, työnhakuun, Tapparaan ja hiihtolomaan.

– Uutta oppia tuli valtavasti, huomasimme esimerkiksi, kuinka tärkeässä roolissa teksti ja itse otetut kuvat ovat. Vaikka meillä oli käytössä hienoja kuvapankkikuvia, omat kuvat nousivat lähes aina suositummaksi. Itse otetut kuvat ovat persoonallisempia ja seuraajien on helpompi samaistua niihin, Saastamoinen kertoo.

Kolmen kuukauden aikana opiskelijaryhmät tekivät somepäivityksiä yhteensä yli 900. Ahkeran somepäivittelyn ansiosta organisaatioille kertyi kaiken kaikkiaan 3200 uutta seuraajaa.

– Finngoldin suosituin Facebook-päivitys oli ystävänpäivänä järjestetty kelloarvonta, ja päivitys sai noin 8600 reaktiota. Tosin tiukat kilpailu- ja arvontasäännöt tulivat ryhmällemme hieman yllätyksenä. Päivitysten sanamuotojen ja ohjeistuksen kanssa on oltava todella tarkkana, jotta päivitys ei riko Facebookin sääntöjä, kiteyttää Saastamoinen.

Yhteistyö opiskelijoiden ja organisaatioiden välillä sujui hyvin. Ryhmät saivat suunnitella ja toteuttaa päivityksiä itsenäisesti, tarvittaessa organisaatioiden tuki oli kuitenkin opiskelijoiden saatavilla. Hyvin sujunut kurssi oli mieluinen myös Saastamoiselle.

– Kurssi sujui Finngoldin mielestä niin hyvin, että minä jatkan heidän somekanaviensa päivittämistä jatkossakin, hän iloitsee.

 

Teksti: Anniina Koskinen, TAMKin kolmannen vuoden restonomiopiskelija
Kuvat: Anniina Koskinen, Jaana Ahonen & Ursula Helsky-Lehtola

_____________________________________________________

Tampereen ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden monimuodon restonomiopiskelijat järjestivät hyönteisruokailuun liittyvän teemapäivän 6.3.2018 opiskelijaravintola Campusravitassa.

Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esille hyönteisruokailun mahdollisuuksia kouluruokailussa sekä tuottaa tietoa Campusravitalle. Tavoitteena tapahtumassa oli selvittää, ovatko opiskelijat valmiit ottamaan vastaan hyönteisruokailun jo kuluvana vuonna vai pitääkö aiheesta tarjota vielä lisätietoa.

Suomalaisten suhtautuminen hyönteisruokaan vaihtelee vielä suuresti, sillä kyseessä on uusi raaka-aine länsimaisessa ruokakulttuurissa. Ihmiset ajattelevat helposti, että hyönteiset eivät ole hygieenisiä ja tuntuvat tai saattavat maistua epämiellyttäviltä.

Myös hyönteisten ravinto saattaa pelottaa ihmisiä, kun yleisesti ajatellaan, että hyönteisten ravinto olisi epäpuhdasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä hyönteisten ravinto koostuu pääasiassa lehdistä, vihanneksista sekä rehusta. Jotta hyönteisruoka saataisiin yleistymään Suomessa, on ihmisiä tiedotettava uusista mahdollisuuksista ja toisaalta on pyrittävä hälventämään ennakkoluuloja ja pelkoja. Hyvä tapa mahdollisuuksien esille tuontiin ovat erinäiset messut, teemapäivät ja tapahtumat.

Teemapäivä hyönteisravinnosta keräsi positiivista palautetta

Teemapäivästä tiedotettiin Tampereen ammattikorkeakulun Intranetissä sekä Campusravitan Facebook-sivuilla. Tapahtuma keräsi satoja osallistujia ja myös kyselyyn saatiin vastauksia noin 120. Tämä kertoo siitä, että hyönteisravinto kiinnostaa jo nyt sekä TAMKin opiskelijoita että henkilökuntaa.

Tapahtuman tarjoilusta vastasivat Veljekset Mattila Oy, Campusravita ja EntoCube. Veljekset Mattila tarjosi vierailijoille sirkkanakkeja ja paahdettuja, kokonaisia, kotisirkkoja. EntoCube puolestaan tarjosi Samu-sirkkapähkinöitä. Pähkinät ovat chilipähkinöitä, joissa on mukana paahdettuja kotisirkkoja. Campusravita tarjoili lounaalla kotisirkka-kasvispihvejä ja maistiaisia sirkkapähkinöistä.

Yleinen palaute tapahtumassa oli positiivista ja varsinkin miespuoliset vastaajat suhtautuivat hyönteisruokaan erittäin avoimesti. Naiset puolestaan suhtautuivat vielä hieman varautuneemmin uuteen ravintovaihtoehtoon.

Tällä hetkellä on vielä ongelmana, että hyönteisravinnon saatavuus on hieman heikolla tasolla, joten hinta on kohtalaisen korkea. Tapahtumankin perusteella on kuitenkin todettava, että hyönteisvaihtoehdon hinta kouluruokailussa ei saa olla korkeampi kuin muiden vaihtoehtojen, sillä tämä laskisi mielenkiintoa hyönteisruokaa kohtaan.

Kokonaisuudessaan teemapäivä oli onnistunut ja tapahtuman järjestänyt ryhmä sai positiivista palautetta Campusravitan ravintolapäällikkö Jaana Ahoselta. Myös tapahtumaan osallistuneet antoivat kokonaisuudessaan positiivista palautetta.

Eräs osallistuja kommentoi: ”Maistatus hyvä asia, ennakkoluulot hävisivät”. Tämä viestii siitä, että ihmisten pitää päästä uuden raaka-aineen lähelle ja saada siitä kokemuksia. Muita kommentteja, joita tapahtumassa saatiin, olivat muun muassa:

  • Tuotteisiin kaivattiin muutamassa vastauksessa lisää mausteita
  • Sirkkapihvien kypsyyttä epäilivät useat. Myös suutuntuma oli joidenkin mielestä liian vaisu, toisaalta koostumusta myös kehutiin
  • Hyönteisten määrää tuotteissa toivottiin nostettavan, mutta lihaa kalliimpaa hintaa ei oltu valmiita maksamaan
  • Tuotteiden makua kehuttiin tai pidettiin neutraalina useimmissa vastauksissa

Kiitämme kaikkia päivästä!

 

Lisätiedot:

http://veljeksetmattila.fi/

https://www.entocube.com/

 

Sosiaalialan opiskelijat kielikylvettävät päiväkotilapsia Ylöjärvellä

Kielten ja viestinnän korkeakoulutuksessa opetus pyritään integroimaan autenttisiin työelämän tilanteisiin. Parhaimmillaan integrointi voi olla kahden tai jopa useamman kielen samanaikaista oppimista todellisessa työelämäyhteydessä. Olimme jo jonkin aikaa pohtineet mahdollisuuksia integroida englannin kielen sekä suomen kielen ja viestinnän opetusta. Aloimme kehitellä ideaa Kielikylpylä-projektista, jonka sosiaalialan ensimmäisen vuoden monimuoto-opiskelijat voisivat toteuttaa yhdessä aloittavien ns. päiväopiskelijoiden kanssa. Integroitavat opintojaksot ovat English for Social Services ja Kirjoitusviestintä.

Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoksi valikoitui kahdesta lähekkäin toisiaan sijaitsevasta päiväkodista koostuva Saurio-Mikkolan päiväkoti Ylöjärveltä. Pidimme keväällä suunnittelupalaverin päiväkotien johtaja Anu Mantereen kanssa. Mantereelta saimme perustiedot päiväkodeista ja yhteistyössä päätimme raamit opiskelijoiden suunniteltavaksi annettavalle projektille. Projektin toteuttamisen ajankohdaksi sovittiin marraskuun alkupuoli.

kielikylpyProjektin ideana on, että opiskelijat suunnittelevat sekaryhmissä päiväkotien lapsille englanninkielisiin satuihin, loruihin tai runoihin pohjautuvia liikunnallisia toimintatuokioita, joiden myötä lapset tutustuvat englannin kielen sanoihin ja fraaseihin ja oppivat niitä. Niin toimintatuokioiden suunnittelussa kuin lasten toiminnasta syntyvien tuotosten ja osaamisten tallentamisessa on tarkoitus hyödyntää erilaisia sähköisiä välineitä.

Lisäksi opiskelijat huolehtivat kaikesta viestinnästä, mitä projektin toteuttaminen vaatii. Esimerkiksi koko päiväkodin henkilökunnalle, lasten vanhemmille ja paikallisille tiedotusvälineille tiedotetaan kohderyhmälähtöisesti kirjoitettujen tiedotteiden avulla toiminnan yksityiskohdista tarkoituksenmukaisessa aikataulussa ennen Kielikylpylän toteuttamista.

Projektin avulla opiskelijat oppivat yhteistyötaitoja, projektinomaista työskentelyä, tutustuvat päiväkotiympäristöön, perehtyvät aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, oppivat huomioimaan sidosryhmiä ja harjaantuvat viestimään niille. Lisäksi opiskelijat vahvistavat osaamistaan kielitaidon eri osa-alueilla sekä englanniksi että omalla äidinkielellään.

Opiskelijoiden suunnitteleman ja toteuttaman projektin myötä pyrimme tuomaan uusia, nuorekkaita tuulahduksia päiväkodin toimintaan ja iloa lasten päivään. Lapset saavat mahdollisuuden oppia helppoja englannin kielen sanoja leikin ja toiminnan kautta. Toiveena on, että lapsilla olisi mahdollisuus palata oppimaansa esimerkiksi erilaisten pelien ja sovellusten avulla. Toimintatuokioiden tulosten taltiointi sähköiseen muotoon tarjoaa vanhemmille kanavan päästä tutustumaan tuokioissa tehtyyn ja opittuun. Kenties opiskelijoiden ideoimista sähköisistä työkaluista joitain voisi jäädä päiväkodin myöhempäänkin käyttöön.

Kokonaisuutena projekti antaa hyvän pohjan myös mahdolliselle myöhemmälle yhteistyölle Saurion ja Mikkolan päiväkotien ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Toivomme projektin tuovan kaikille siihen osallistuville myönteistä huomiota esimerkiksi paikallisissa tiedotusvälineissä. Mielestämme on tärkeää tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulussa käytettäviä monipuolisia työtapoja ja laaja-alaista osaamista.

Teksti ja kuva: Tampereen ammattikorkeakoulun lehtorit Eija Lähteenmäki ja Kirsi Saarinen