Posts in the opinnäyte category

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko ja Eija Lähteenmäki, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Kuva: Joel Forsman

 

Kirjaston henkilöstöltä ja suomen kielen ja viestinnän opettajilta kysytään aina silloin tällöin opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista, joihin TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohje ei anna täysin yksiselitteisiä vastauksia tai malleja. Erilaisten sähköisten aineistojen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Koska sähköisiä lähteitä on hyvin erilaisia, on tyhjentävien ohjeiden ja esimerkkien antaminen kaikista mahdollisista lähdetyypeistä mahdotonta.

Tämä teksti on tarkoitettu täydennykseksi Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyiseen versioon. Alla käsitellyt tapaukset ovat niitä, joihin opinnäytetyön tekijöiden ja ohjaajien kysymykset useimmiten liittyvät.

Sivunumeron merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on e-kirja

ScreenwriterKirjaston hankkimissa e-kirjoissa ei aina ole sivunumerointia. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat mm. Duodecimin terveysalalla julkaisemat Oppiportin kirjat ja liiketalouden aineisto Alma Talent Fokus-teokset.

Tieto siitä, että tekstiviitteeseen kuuluu sisällyttää sivunumero, on aiheuttanut monessa tapauksessa epävarmuutta oikeasta viitteen kirjoittamisesta niin opiskelijoille kuin opinnäytetyön ohjaajille. Ohjaajaa saattaa hämmentää se, että toisin kuin paperiversiossa, e-kirjassa ei välttämättä ole sivunumeroita. Yleisin syy siihen, miksi e-kirjassa ei ole sivunumeroita, on tekstin erilainen skaalautuvuus sen mukaan, millaisella laitteella aineistoa luetaan. Teksti kokonaisuudessaan on ikään kuin www-sivu.

Kun lähteenä käytetystä aineistosta puuttuu sivunumerointi, on sivunumeron tuottaminen tekstiviitteeseen mahdotonta. Näissä tapauksissa riittää, että  tekstiviitteeseen merkitään lähteen tekijä ja julkaisu- tai päivitysvuosi.

 

Teksti- ja lähdeviite Oppiportti-palvelussa olevaan toimitettuun Lastentaudit-teokseen:

  • Tekstiviite: (Rajantie, Mertsola & Heikinheimo 2016)
  • Lähdeviite: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) 2016. Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 29.3.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00498/do

Teksti- ja lähdeviite Lastentaudit-teoksessa olevaan artikkeliin:

  • Tekstiviite: (Tammelin 2016)
  • Lähdeviite: Tammelin, T. 2016. Liikunnan merkitys lasten kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Teoksessa: Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 19.5.2017. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/lta00600/do

 

Teksti- ja lähdeviite Fokus-teokseen Sopimusoikeus:

Tekstiviitteestä puuttuva sivunumero vaikeuttaa tiedon tarkistamista. Kuitenkin useimmissa e-kirjoissa on hakuominaisuus, jota voidaan käyttää viitatun kohdan etsimiseen.

Vuosiluvun merkitseminen tekstiviitteeseen, kun lähteenä on www-sivu

Kysymyksiä esitetään usein myös vuosiluvun merkitsemisestä tekstiviitteeseen ja lähdeluetteloon, jos lähteenä on käytetty esim. www-sivua, jolta ei löydy tietoa sivun julkaisu- tai päivitysvuodesta. Kirjallisen raportoinnin ohje ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat ylipäätään ohjeistavat tyypillisesti, että verkkolähteeseen viitattaessa tekstiviitteeseen merkitään julkaisijayhteisö tai sivun otsikko sekä julkaisu- tai päivitysvuosi. Jos julkaisu- tai päivitysvuotta ei ole ilmoitettu, merkitäänkö tekstiviitteeseen silloin lähteen lukemisvuosi? Tätä menettelyä puoltaa se, että näin tekstiviitteen muoto vastaa totuttua Harvard-järjestelmän mukaista nimi-vuosiviitettä. Viite on näin ongelmitta tunnistettavissa tekstiviitteeksi eikä muuksi mahdolliseksi sulkuihin merkityksi lisäykseksi tai tarkennukseksi, jollaiseksi se saatettaisiin tulkita, jos viitteenä olisi pelkästään julkaisijayhteisön nimi.

Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyisessä versiossa ei oteta sähköisten lähteiden osalta kantaa tapauksiin, joissa lähteessä ei ole mainintaa julkaisu- tai päivitysvuodesta. Ohjeessa kuitenkin neuvotaan painettujen lähteiden osalta, että tilanteissa, joissa painetusta lähteestä puuttuu julkaisuvuosi, voidaan vuosi korvata lyhenteellä n.d. (no date). Yhdenmukaisuuden vuoksi samaa menettelyä voidaan käyttää myös www-sivujen ja muun sähköisen aineiston tapauksissa. Vastaavasti sama n.d.-lyhenne merkitään myös lähdeluetteloon.

Standardit ja direktiivit

Varsinkin tekniikan alan opinnäytetöissä viitataan usein standardeihin ja direktiiveihin. Kirjallisen raportoinnin ohjeen nykyinen versio antaa ohjeita ja esimerkkejä pelkästään lakeihin ja asetuksiin viittaamisesta. Standardeihin ja EU-lainsäädäntöön viittaamisessa noudatetaan kuitenkin vastaavaa  mallia.

  • Tekstiviite: (SFS 5989 2012, 15)
  • Lähdeviite: SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. Luettu 3.4.2017. Vaatii käyttöoikeuden. https://online.sfs.fi/fi/index.html.stx

 

 

Kuten tekstin alussa todettiin, sähköisten lähteiden kirjo on laaja. Erilaisia lähdetyyppejä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa vielä lisää. Kirjallisen raportoinnin ohjeen haasteena on pysyä täydennyksissä ajan tasalla. Koska kaikkia mahdollisia tilanteita ei voida esimerkein havainnollistaa, joudutaan merkitsemistapojen suhteen joskus tekemään kompromisseja. Kun tiettyyn merkitsemistapaan on päädytty, on tärkeää, että sitä noudatetaan johdonmukaisesti.

TAMKissa palkitaan parhaat opinnäytetyöt joulukuussa – jo kahdeksannen kerran. Miksi TAMKiin haluttiin oma opinnäytetyökilpailu? Opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja, koulutuspäällikkö, Marja-Leena Lähteenmäki kertoo, että valtakunnallisen Thesis-kilpailun päätyttyä haluttiin edelleen innostaa opiskelijoita laadukkaisiin opinnäytetöihin ja nimenomaan sellaisiin töihin, jotka mukailevat TAMKissa tärkeinä pidettyjä hyvän opinnäytetyön kriteereitä sekä TAMKin muita strategisia painotuksia.

Opiskelijat saattavat edelleen kokea opinnäytetyön kirjallisine osineen hieman erillisenä ammatillisesta käytännön työstä. Opinnäytetyö voi kuitenkin olla tärkeä valttikortti ensimmäiseen työpaikkaan työllistymisessä. ”Joskus varsinainen työn aihe tai siinä tehty tuotos kiinnostaa tulevaa työnantajaa tai yhteistyökumppania, mutta hyvä opinnäytetyö on myös konkreettinen näyttö ammatillisesta osaamisesta, päämäärätietoisesta työstä, yhteistyötaidoista ja kyvystä ratkaista monia eritasoisia ongelmia”, Lähteenmäki muistuttaa.

posterit_webPitkään AMK- ja YAMK-opinnäytetöitä ohjannut tietojenkäsittelyn lehtori Paula Hietala näkee myös, että opinnäytetyö on perustutkinnon opiskelijalle ennen kaikkea askel työelämään ja mahdollisuus osoittaa itsenäisesti osaamisensa koulun ulkopuolella. Ylemmässä tutkinnossa opinnäytetyön merkitys on erilainen: usein opiskelija työstää opinnäytetyötään tutussa työyhteisössään, mutta laajentaa ja syventää osaamistaan uusille alueille. Silloinkin se saattaa avata uusia työmahdollisuuksia, joko oman organisaation sisällä tai aivan uudessa työpaikassa

Insinööri Saara Vänskä palkittiin parhaasta TAMKin ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä keväällä 2016. Millaiselta opinnäytetyön tekeminen hänestä tuntui? ”Opinnäytetyön tekeminen oli ajoittain erittäin innostavaa, mutta kyllä työtä piti välillä puskea eteenpäin myös ihan hartiavoimin”, Vänskä summaa. Hänen opinnäytetyötään vei eteenpäin ennen kaikkea aihe, josta hän oli vilpittömästi kiinnostunut. Työn aikataulutus on asia, jonka hän haluaa myös nostaa esiin. Vuosi on lyhyt aika, joten opinnäytetyön konkreettinen tekeminen kannattaa todella aloittaa ajoissa. Vaikka hän suhtautui opinnäytetyöprosessiin vakavasti, niin hän toteaa, että opinnäytetyön tekijän on hyvä muistaa pitää omasta jaksamisestaan huolta.

Tällä hetkellä hän toimii työtehtävissä, jossa pystyy hyödyntämään opinnäytetyön aikana oppimiaan asioita ja opinnäytetyössä käytettyjä kirjallisia lähteitä. Vänskän työnkuva on muotoutunut myös yhä lähemmäs opinnäytetyön keskeistä tematiikkaa. Opinnäytetyö on kiinnostava prosessi myös opinnäytetyöohjaajille. Paula Hietala korostaa, että opinnäytetyön ohjaajalle on tärkeää nähdä opiskelijan kasvu osaavaksi ja omiin taitoihinsa luottavaksi ammattilaiseksi.

Opinnäytetyökilpailu osoittaa opiskelijoille ja myös ohjaajille, että TAMKissa arvostetaan opinnäytetöitä. Vaikka TAMKin opinnäytetyöohjeet antavat kaikille opinnäytetöille yhteiset ”raamit”, niiden puitteissa eri koulutusaloilla tehdään hyvin erilaisia opinnäytetöitä. Kilpailu tekee tämän erilaisuuden näkyväksi. Opinnäytetyöt myös lisäävät koulutuksien näkyvyyttä niissä organisaatioissa, jotka ovat opinnäytetöiden toimeksiantajina. Hietala toivoo, että tätä näkyvyyttä voitaisiin vielä lisätä tiedottamalla kilpailusta ja voittajatöistä nykyistä laajemmin, myös TAMKin ulkopuolelle.

Minkälainen on hyvä opinnäytetyö? TAMKin opinnäytetyökilpailuraadin jäsenenä ja sihteerinä toiminut Liisa Marttila vastaa siteeraamalla ammattikorkeakoulujen vanhaa mainosslogania: ”Käytäntöä ja teoriaa sopivassa suhteessa.” Hän pitää amk-opinnäytetyötä varsin vaativana kokonaisuutena. Se sisältää työelämää hyödyttävän tai ainakin realistisesti toteutettavissa olevan käytännön tuotoksen tai mallinnuksen lisäksi myös kyseistä tuotosta ja sen perusteita syventävän käsitteellisen pohdinnan. Sellaiset opinnäytetyöt, joissa on valittu oman aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja niitä on hyödynnetty kehittämisprosessin alusta loppuun, ovat vakuuttavia. ”Opinnäytetyöprojektissa tehdyt valinnat ja niiden vaikutukset lopputulokseen pitää osata perustella ammattimaisesti. Sitähän käytännön asiantuntijatyössäkin tehdään: kartoitetaan eri ratkaisuvaihtoehtoja, valitaan niistä tarkoituksen kannalta parhaat ja perustellaan ratkaisut toisille”.

Onko ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä tapahtunut muutosta vuosien aikana? Paula Hietala näkee, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt alkavat onneksi jo olla erilaisia kuin tiedekorkeakoulujen opinnäytetyöt. Opinnäytetöiden omaleimaisuus on lisääntynyt: käytännön tekeminen ja kehittäminen on saanut sille kuuluvan arvon.

Opinnäytetyö ei siis ole pelkästään opintojen päätepiste tai välttämätön paha, vaan tärkeä etappi matkalla asiantuntijatyöhön.

Teksti: Liisa Marttila, erikoissuunnittelija, KT

Kuva: TAMK, Viestintäpalvelut