Posts in the opinnäytetyö category

Lauantai 26.8.2017 oli suurten juhlien päivä. Frenckellin sisäpihalla, kuten myös ympäri Suomen, järjestettiin suuret kyläjuhlat rakkaan isänmaamme ruokakulttuurin kunniaksi. Päivä oli valittu tarkoin, nimittäin tasan 100 päivää ennen Suomen 100-vuotissyntymäpäivää.

Tapahtumaa olivat järjestämässä Pirkanmaan Keittiömestarit, Tampereen Paistinkääntäjät, Juvenes Juhlapalvelu ja Tampereen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat.

Tapahtumapäivänä mestareiden grillit olivat kuumenneet puoleen päivään mennessä ja lounastarjoilu sai luvan alkaa. Lounasaika oli pyhitetty niin sanotusti kaikelle kansalle, jolloin ohikulkijoilla oli mahdollisuus päästä nauttimaan pöydän antimista. Lounaalla grillattiin glaseerattua porsaanniskaa ja flank steakia sekä kasvisvaihtoehtona grillattua halloumia ja uuden sadon kasviksia. Kumpaakin annosta täydensi kirkas perunasalaatti.

TAMKin Palveluliiketoiminnan infopisteellä toimivat opiskelijat Veera Rantanen ja Hanna Lehmussaari.

Tapahtumakoordinaattorit Aarne Hietamäki ja Aki Koivuniemi tarkistavat illan buffetpöytää yhdessä Juveneksen keittiömestarin Kirsi Saarnin kanssa.

Keittiömestareita grillin äärellä

Suomi 100 -teemaa mukaillen myös luontoäiti halusi esitellä paikalla olevalle kansalle monimuotoisuutensa. Lounaasta saatiin nauttia vuoroin syksyisen vesisateen säestämänä, vuoroin huumaavassa auringonpaisteessa kylpien. Sää ei kuitenkaan kaikessa komeudessaan onnistunut laimentamaan tunnelmaa, vaan muutamien mölkkymittelöiden lomassa asiakkaita virtasi aina viimeisiin lounashetkiin asti.

Iltajuhla aloitettiin klo 18, jolloin pöydät oli katettu viimeistä vatia myöten täyteen. Alkuruokapöydästä löytyi seuraava valikoima kotimaisia herkkuja: graavilohirullaa, savusärkeä, grillattua broileria, marinoituja sieniä, vihersalaattia, maalaissalaattia, hedelmäistä leipäjuustosalaattia, pikkelöityjä kasviksia ja rievää.

Pääruokana toimi sama kokonaisuus kuin lounaalla ja se tarjoiltiin asiakkaille lautastarjoiluna, suoraan mestareiden grillistä. Jälkiruoaksi nautittiin vielä marjamoussea ja kahvia. Baarista sai laadukkaita viinejä sekä oluita ruoan seuraksi.

Livebändin (Tamkeys) lisäksi asiakkaita viihdytti Suomi-aiheinen tietovisa. Illan koleasta säästä huolimatta tunnelma oli lämminhenkinen ja asiakkaat saivat nauttia ainutlaatuisella ammattitaidolla rakennetusta kokonaisuudesta.

Kyläjuhlan asiakkaat saivat kuvauttaa itseään kuvauspaikalla.

Kyläjuhlan tapahtumakoordinaattoreina toimivat restonomiopiskelijat Aarne Hietamäki ja Aki Koivuniemi (14Resto)

Teksti: Restonomiopiskelija Hanna Lehmussaari (14Resto)
Kuvat: Restonomiopiskelija Titta Saarinen (14Resto)

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

____________________________________________

Kykylaakso/BioHub tuotti työelämävalmiuksia ja auttoi verkostoitumaan

Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristö, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat yhden lukukauden opinnot. Uuteen oppimisympäristöön siirtymisen taustaa, opintojen sisältöä ja toteutustapaa on kuvattu 23.1.2017 julkaistussa blogikirjoituksessamme Kykylaakso/BioHub opettaa, miten yrityksissä toimitaan.

Uuden toteutustavan avulla opiskelijoille pyrittiin tuottamaan sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Opiskelijoilta edellytettiin aktiivista tiedonhakua sekä tiedon ja kokemusten prosessoimista ja soveltamista annettuihin työelämälähtöisiin toimeksiantoihin. Opiskelijatiimit muodostivat yhdessä tekemisen kautta yhteistä ymmärrystä biotuote- ja prosessitekniikan alalla tarvittavista tiedoista ja taidoista. Valmennuspedagogiikan avulla tuettiin oppijoiden ja tiimien aktiivista roolia ja ohjattiin vastuunottoon erilaisissa oppimistilanteissa.

Otsikon suora lainaus ”Tehokas ja käytönnönläheinen BPT:n kulttuurikylpy” yhden opiskelijatiimin palautteesta kuvaa hyvin Kykylaakso/BioHubin ideologiaa: tavoitteena on työelämälähtöinen yhdessä tekemällä oppiminen. Oppimistilanteet luodaan mahdollisimman autenttisesti työelämää simuloiviksi. Jotta kytkös yrityselämään olisi mahdollisimman konkreettinen, yhteistyössä on ollut tiiviisti mukana 10 kummiyritystä. Kummiyritysten edustajat ovat vierailleet TAMKissa ja opiskelijat vastaavasti kummiyrityksissä.

Yhteistyö kummiyritysten kanssa toteutui tiiviinä

Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyi jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ja jatkui tasaisesti koko kevään ajan. Kummiyritykset olivat opiskelijoille erinomainen kontakti työelämään. Opiskelijat ehtivät perehtyä kummiyrityksensä toimintaan, ja kummiyritysten edustajat tutustuivat opiskelijoihin. Yhteistyö helpotti merkittävästi opiskelijoiden työllistymistä kesän ajaksi: puolet kaikista harjoittelupaikan saaneista opiskelijoista työllistyi nimenomaan kummiyritykseen. Kummiyritysten oli helppoa ja turvallista palkata kesätyöntekijöiksi jo tutuksi tulleita ja yrityksen toimintatavoista perillä olevia opiskelijoita.

Kummiyritysten kokemus Kykylaakso/BioHubissa mukana olosta oli kaiken kaikkiaan myönteinen. Jotkut kummiyritykset ehdottivat jopa nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja vierailuja.

Toimeksiannot liittyivät kummiyritysten toimintaan

bpt1

Böljy-tiimi esittelemässä Valmetin toimintaa SalesUp-myyntitapahtumassa

Opiskelijatiimit mm. osallistuivat TAMKin Liiketalouden koulutuksen helmikuussa järjestämään SalesUp-myyntitapahtumaan. Tapahtumassa tiimit toteuttivat kummiyrityksen toimintaa ja tuotteita esittelevän ständin. Tapahtumaa edelsi vierailu kummiyrityksessä. Käynnin tarkoituksena oli suunnitella ständin ilmettä ja ständitoimintaa yhdessä kummiyrityksen edustajien kanssa. Myyntitapahtumassa ständillä vieraili mm. haamuostajia, joilta tiimit saivat myönteistä ja arvostavaa palautetta asiakaslähtöistä ja asiantuntevasta viestinnästään.

Samaan aikaan kun osa tiimin jäsenistä vastasi ständistä, muut tiimin jäsenet esittelivät Y-kampuksen Backstagella tiimin kehittelemän virtuaaliyrityksen liikeideaa ja toimintaa mm. yritykselle tehtyjen kotisivujen avulla. Esim. Arvoveden www-sivuihin voi tutustua täältä.

Lukukausi huipentui huhtikuussa Kykylaakso/BioHubin prosessipäiviin, joiden tärkein sisältö oli esitellä kummiyrityksissä käytössä olevat valmistusprosessit. Toimeksiannon valmistelu alkoi itsenäisellä tiedonhaulla, jota seurasi vierailu kummiyrityksissä. Vierailu antoi opiskelijoille mahdollisuuden tarkentaa valmistusprosessin yksityiskohtia ja saada materiaalia ja tuotenäytteitä prosessipäivien esitystä varten.

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

Prosessipäivillä, jotka toteutettiin paneelikeskusteluja hyödyntäen, kukin tiimi piti noin puolen tunnin mittaisen alustuksen prosessistaan.  Kullekin tiimille oli osoitettu opponoiva tiimi, joka oli valmistautunut kysymyksillä, joihin tiimin jäsenet yhdessä vastasivat. Opponoivan tiimin kysymysten jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentoida. Keskustelu oli aktiivista, ja valmentajien myötävaikutuksella varmistettiin, että oppimistavoitteet saavutettiin.

Tiimioppiminen opinnäytetyön aiheena

Opiskelijat pitivät tiimityöskentelystä, ja tiimityöskentelyn nähtiin olevan jopa tärkein osa Kykylaakso/BioHub-ympäristöä. Biotuote- ja prosessitekniikan opiskelija Hannareetta Aalto teki kevään aikana opinnäytetyön Tiimioppiminen Kykylaakso/BioHub-opintokokonaisuudessa keväällä 2017, jonka tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden rooleja tiimissä ja tiimien kehitystä kevään aikana.

Opinnäytetyötä varten opiskelijat arvioivat tiimiensä kehitystä suhteessa tiimiteoriaan.  Noin puolet tiimeistä koki tiiminsä päässeen kypsän toiminnan vaiheeseen, puolella tiimeistä kehitys oli rikkonaisempaa. Kaikki pääsivät kuitenkin harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, jakamaan osaamistaan, ottamaan vastuuta ja saamaan onnistumisen kokemuksia esimerkiksi kummiyritysten prosesseja esittelevään prosessipäivään liittyvää toimeksiantoa työstettäessä ja esiteltäessä.

Kehittäminen jatkuu

Lopuksi lainaus yhden opiskelijatiimin Kykylaakso/BioHubia koskevasta palautteesta:

”Hiomaton timantti. Kykylaaksossa on paljon hyviä asioita, mutta myös parannettavaa. On tykätty ja voimme suositella.”

Kykylaakso/BioHubin ensimmäinen toteutus on antanut meille valmentajille arvokasta kokemusta ja hyvät lähtökohdat jatkuvaan kehittämiseen. Onnistumisista pidämme kiinni ja tunnistettavia kehittämiskohteita olemme jo lähteneet viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palveleva Kykylaakso/BioHub.

 

 

 

TAMKissa palkitaan parhaat opinnäytetyöt joulukuussa – jo kahdeksannen kerran. Miksi TAMKiin haluttiin oma opinnäytetyökilpailu? Opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja, koulutuspäällikkö, Marja-Leena Lähteenmäki kertoo, että valtakunnallisen Thesis-kilpailun päätyttyä haluttiin edelleen innostaa opiskelijoita laadukkaisiin opinnäytetöihin ja nimenomaan sellaisiin töihin, jotka mukailevat TAMKissa tärkeinä pidettyjä hyvän opinnäytetyön kriteereitä sekä TAMKin muita strategisia painotuksia.

Opiskelijat saattavat edelleen kokea opinnäytetyön kirjallisine osineen hieman erillisenä ammatillisesta käytännön työstä. Opinnäytetyö voi kuitenkin olla tärkeä valttikortti ensimmäiseen työpaikkaan työllistymisessä. ”Joskus varsinainen työn aihe tai siinä tehty tuotos kiinnostaa tulevaa työnantajaa tai yhteistyökumppania, mutta hyvä opinnäytetyö on myös konkreettinen näyttö ammatillisesta osaamisesta, päämäärätietoisesta työstä, yhteistyötaidoista ja kyvystä ratkaista monia eritasoisia ongelmia”, Lähteenmäki muistuttaa.

posterit_webPitkään AMK- ja YAMK-opinnäytetöitä ohjannut tietojenkäsittelyn lehtori Paula Hietala näkee myös, että opinnäytetyö on perustutkinnon opiskelijalle ennen kaikkea askel työelämään ja mahdollisuus osoittaa itsenäisesti osaamisensa koulun ulkopuolella. Ylemmässä tutkinnossa opinnäytetyön merkitys on erilainen: usein opiskelija työstää opinnäytetyötään tutussa työyhteisössään, mutta laajentaa ja syventää osaamistaan uusille alueille. Silloinkin se saattaa avata uusia työmahdollisuuksia, joko oman organisaation sisällä tai aivan uudessa työpaikassa

Insinööri Saara Vänskä palkittiin parhaasta TAMKin ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä keväällä 2016. Millaiselta opinnäytetyön tekeminen hänestä tuntui? ”Opinnäytetyön tekeminen oli ajoittain erittäin innostavaa, mutta kyllä työtä piti välillä puskea eteenpäin myös ihan hartiavoimin”, Vänskä summaa. Hänen opinnäytetyötään vei eteenpäin ennen kaikkea aihe, josta hän oli vilpittömästi kiinnostunut. Työn aikataulutus on asia, jonka hän haluaa myös nostaa esiin. Vuosi on lyhyt aika, joten opinnäytetyön konkreettinen tekeminen kannattaa todella aloittaa ajoissa. Vaikka hän suhtautui opinnäytetyöprosessiin vakavasti, niin hän toteaa, että opinnäytetyön tekijän on hyvä muistaa pitää omasta jaksamisestaan huolta.

Tällä hetkellä hän toimii työtehtävissä, jossa pystyy hyödyntämään opinnäytetyön aikana oppimiaan asioita ja opinnäytetyössä käytettyjä kirjallisia lähteitä. Vänskän työnkuva on muotoutunut myös yhä lähemmäs opinnäytetyön keskeistä tematiikkaa. Opinnäytetyö on kiinnostava prosessi myös opinnäytetyöohjaajille. Paula Hietala korostaa, että opinnäytetyön ohjaajalle on tärkeää nähdä opiskelijan kasvu osaavaksi ja omiin taitoihinsa luottavaksi ammattilaiseksi.

Opinnäytetyökilpailu osoittaa opiskelijoille ja myös ohjaajille, että TAMKissa arvostetaan opinnäytetöitä. Vaikka TAMKin opinnäytetyöohjeet antavat kaikille opinnäytetöille yhteiset ”raamit”, niiden puitteissa eri koulutusaloilla tehdään hyvin erilaisia opinnäytetöitä. Kilpailu tekee tämän erilaisuuden näkyväksi. Opinnäytetyöt myös lisäävät koulutuksien näkyvyyttä niissä organisaatioissa, jotka ovat opinnäytetöiden toimeksiantajina. Hietala toivoo, että tätä näkyvyyttä voitaisiin vielä lisätä tiedottamalla kilpailusta ja voittajatöistä nykyistä laajemmin, myös TAMKin ulkopuolelle.

Minkälainen on hyvä opinnäytetyö? TAMKin opinnäytetyökilpailuraadin jäsenenä ja sihteerinä toiminut Liisa Marttila vastaa siteeraamalla ammattikorkeakoulujen vanhaa mainosslogania: ”Käytäntöä ja teoriaa sopivassa suhteessa.” Hän pitää amk-opinnäytetyötä varsin vaativana kokonaisuutena. Se sisältää työelämää hyödyttävän tai ainakin realistisesti toteutettavissa olevan käytännön tuotoksen tai mallinnuksen lisäksi myös kyseistä tuotosta ja sen perusteita syventävän käsitteellisen pohdinnan. Sellaiset opinnäytetyöt, joissa on valittu oman aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja niitä on hyödynnetty kehittämisprosessin alusta loppuun, ovat vakuuttavia. ”Opinnäytetyöprojektissa tehdyt valinnat ja niiden vaikutukset lopputulokseen pitää osata perustella ammattimaisesti. Sitähän käytännön asiantuntijatyössäkin tehdään: kartoitetaan eri ratkaisuvaihtoehtoja, valitaan niistä tarkoituksen kannalta parhaat ja perustellaan ratkaisut toisille”.

Onko ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä tapahtunut muutosta vuosien aikana? Paula Hietala näkee, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt alkavat onneksi jo olla erilaisia kuin tiedekorkeakoulujen opinnäytetyöt. Opinnäytetöiden omaleimaisuus on lisääntynyt: käytännön tekeminen ja kehittäminen on saanut sille kuuluvan arvon.

Opinnäytetyö ei siis ole pelkästään opintojen päätepiste tai välttämätön paha, vaan tärkeä etappi matkalla asiantuntijatyöhön.

Teksti: Liisa Marttila, erikoissuunnittelija, KT

Kuva: TAMK, Viestintäpalvelut

Oletko valmistumassa? Tässä 10 vinkkiä sinulle.

 

Harjoittelussa

Harjoittelussa

1. Hanki harjoittelupaikka kolmantena opiskeluvuonnasi, jos harjoitteluja on vielä suorittamatta

  • Harjoittelut pitää olla suoritettuna ennen valmistumista.
  • Varmista kurssien järjestys ja ajankohdat
  • Kaikkia kursseja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Varmista, että kurssi jolle haluat osallistua, järjestetään myös seuraavana vuonna. Varsinkin jos kurssi on pakollinen valmistumisesi kannalta. Käy se tarvittaessa etukäteen jo edeltävänä vuonna.
  • Valitse opinnäytetyön aihe
  • Aihe kannattaa valita ajoissa. Opettajilta saa apua aiheen etsinnässä. Myös yrityksiltä voi kysyä opinnäytetyön aiheista.

2. Tee rästitentit ja harjoitustyöt

  • Nyt on viimeistään tartuttava toimeen ja hoidettava roikkuvat asiat pois päiväjärjestyksestä.

3. Varmista että opintopisteitä kertyy tarpeeksi tutkintoa varten

  • Opintopisteesi näet Winhasta. Jos et ole varma pisteiden riittävyydestä, keskustele asiasta ohjaavan opettajasi kanssa

4. Tee ja palauta opinnäytetyö

  • Opinnäyteyön tekeminen kannattaa aloittaa heti aiheen saatuaan. Luonnostele sisällysluettelo ja päätä milloin jätät viikko-ohjelmaasi aikaa opparille. Pidä kiinni suunnitellusta aikataulusta ja hyödynnä ohjaavaa opettajaasi työtä tehdessä. Häneltä voit pyytää myös opinnäytetyöstä palautetta.
Opparin tekoa.

Opparin tekoa.

5. Oppariseminaari ja kypsyysnäyte

  • Huolehdi että kypsyysnäyte tulee kirjoitettua ja oppari esiteltyä.

 

 

 

 

 

 

6. Tarkista, että kaikki opintopisteet on winhattuna

  • Kaikki kurssisi, myös opinnäytetyö ja harjoittelut tulee olla Winhassa noin kolme viikkoa ennen haluttua valmistumispäivää.

Winhassa homma hoidossa.

7. Muista täyttää tutkintotodistushakemus ja tarkista tietosi

  • Hakemus täytetään vähintään kolme viikkoa ennen suunnittelemaasi valmistumisaikaa. Todistus kirjoitetaan niillä tiedoilla, mitkä Winhassa näkyvät. Joten katso, että nimesi ja muut tietosi ovat siellä oikein.

8. Opinnäytetyö kirjastoon

  • Et saa tutkintotodistusta, ellei oppariasi löydy kirjastosta.

Jess! Oppari valmis.

9. Hae töitä

  • Aloita työnhaku jo ajoissa, varsinkin tässä työtilanteessa.

10. Nouda tutkintotodistuksesi ja nauti valmistumisesta

  • Tutkintotodistuksen saat TAMKista. Postitettu tutkintotodistus maksaa 30 euroa. TAMK järjestää valmistuville opiskelijoille juhlatilaisuuden. Myös monet yhdistykset ja järjestöt haluavat muistaa valmistuneita opiskelijoita. Ainakin TamRIA järjestää valmistuville rakennusinsinööri/arkkitehti/mestariopiskelijoille juhlaillallisen.

Juhli valmistumistasi, opiskeluelämä on takana ja työelämä edessä!

 

 

Teksti ja kuvat: Anniina Grönholm

Kirjoittaja on valmistumassa TAMKista rakennustekniikan insinööriksi.