Posts in the Restonomikoulutus category

Teksti: Anniina Koskinen, TAMKin kolmannen vuoden restonomiopiskelija
Kuvat: Anniina Koskinen, Jaana Ahonen & Ursula Helsky-Lehtola

_____________________________________________________

Tampereen ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden monimuodon restonomiopiskelijat järjestivät hyönteisruokailuun liittyvän teemapäivän 6.3.2018 opiskelijaravintola Campusravitassa.

Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esille hyönteisruokailun mahdollisuuksia kouluruokailussa sekä tuottaa tietoa Campusravitalle. Tavoitteena tapahtumassa oli selvittää, ovatko opiskelijat valmiit ottamaan vastaan hyönteisruokailun jo kuluvana vuonna vai pitääkö aiheesta tarjota vielä lisätietoa.

Suomalaisten suhtautuminen hyönteisruokaan vaihtelee vielä suuresti, sillä kyseessä on uusi raaka-aine länsimaisessa ruokakulttuurissa. Ihmiset ajattelevat helposti, että hyönteiset eivät ole hygieenisiä ja tuntuvat tai saattavat maistua epämiellyttäviltä.

Myös hyönteisten ravinto saattaa pelottaa ihmisiä, kun yleisesti ajatellaan, että hyönteisten ravinto olisi epäpuhdasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä hyönteisten ravinto koostuu pääasiassa lehdistä, vihanneksista sekä rehusta. Jotta hyönteisruoka saataisiin yleistymään Suomessa, on ihmisiä tiedotettava uusista mahdollisuuksista ja toisaalta on pyrittävä hälventämään ennakkoluuloja ja pelkoja. Hyvä tapa mahdollisuuksien esille tuontiin ovat erinäiset messut, teemapäivät ja tapahtumat.

Teemapäivä hyönteisravinnosta keräsi positiivista palautetta

Teemapäivästä tiedotettiin Tampereen ammattikorkeakulun Intranetissä sekä Campusravitan Facebook-sivuilla. Tapahtuma keräsi satoja osallistujia ja myös kyselyyn saatiin vastauksia noin 120. Tämä kertoo siitä, että hyönteisravinto kiinnostaa jo nyt sekä TAMKin opiskelijoita että henkilökuntaa.

Tapahtuman tarjoilusta vastasivat Veljekset Mattila Oy, Campusravita ja EntoCube. Veljekset Mattila tarjosi vierailijoille sirkkanakkeja ja paahdettuja, kokonaisia, kotisirkkoja. EntoCube puolestaan tarjosi Samu-sirkkapähkinöitä. Pähkinät ovat chilipähkinöitä, joissa on mukana paahdettuja kotisirkkoja. Campusravita tarjoili lounaalla kotisirkka-kasvispihvejä ja maistiaisia sirkkapähkinöistä.

Yleinen palaute tapahtumassa oli positiivista ja varsinkin miespuoliset vastaajat suhtautuivat hyönteisruokaan erittäin avoimesti. Naiset puolestaan suhtautuivat vielä hieman varautuneemmin uuteen ravintovaihtoehtoon.

Tällä hetkellä on vielä ongelmana, että hyönteisravinnon saatavuus on hieman heikolla tasolla, joten hinta on kohtalaisen korkea. Tapahtumankin perusteella on kuitenkin todettava, että hyönteisvaihtoehdon hinta kouluruokailussa ei saa olla korkeampi kuin muiden vaihtoehtojen, sillä tämä laskisi mielenkiintoa hyönteisruokaa kohtaan.

Kokonaisuudessaan teemapäivä oli onnistunut ja tapahtuman järjestänyt ryhmä sai positiivista palautetta Campusravitan ravintolapäällikkö Jaana Ahoselta. Myös tapahtumaan osallistuneet antoivat kokonaisuudessaan positiivista palautetta.

Eräs osallistuja kommentoi: ”Maistatus hyvä asia, ennakkoluulot hävisivät”. Tämä viestii siitä, että ihmisten pitää päästä uuden raaka-aineen lähelle ja saada siitä kokemuksia. Muita kommentteja, joita tapahtumassa saatiin, olivat muun muassa:

  • Tuotteisiin kaivattiin muutamassa vastauksessa lisää mausteita
  • Sirkkapihvien kypsyyttä epäilivät useat. Myös suutuntuma oli joidenkin mielestä liian vaisu, toisaalta koostumusta myös kehutiin
  • Hyönteisten määrää tuotteissa toivottiin nostettavan, mutta lihaa kalliimpaa hintaa ei oltu valmiita maksamaan
  • Tuotteiden makua kehuttiin tai pidettiin neutraalina useimmissa vastauksissa

Kiitämme kaikkia päivästä!

 

Lisätiedot:

http://veljeksetmattila.fi/

https://www.entocube.com/

 

Teksti ja kuvat: Emma Merta ja Milla Hannula, TAMKin restonomiopiskelijat, 15RESTO

Tulimme ystäväni kanssa valituksi TAMKin järjestämään kansainväliseen lyhyeen vaihtoon sadonkorjuuseen, Chatêau Carsinin viinitilalle. Chatêau Carsin on suomalaisen Berglundin perheen omistama viinitila Ranskassa, Côtes de Bordeaux´n viinialueella, Rionsin kylässä. Viinitarhoja heillä on yhteensä 22 hehtaaria, joista tuotannossa on 18. Viinitila tuottaa punaviinejä, roséviinejä sekä kuivia että makeita valkoviinejä.

Chatêau Carsinin viinitila

Vaihtomme oli kestoltaan kolme viikkoa ja sijoittui lokakuulle. Vaihdon tarkoituksena oli päästä näkemään ja tekemään sadonkorjuu, mutta luontoäiti oli päättänyt toisin, joten sadonkorjuu oli ohitse, kun pääsimme perille.

Viinin tuottamiseen vaikuttaa tietysti itse maanviljely, mutta myös viinin valmistukseen käytettävät rypäleet ja niiden jatkojalostus vaativat erinäisiä toimenpiteitä kellarissa. Kolmeen viikkoon mahtui valtavasti erilaisia työtehtäviä, kuten tarhojen hoitoa, pihatöitä, kellarissa tehtäviä töitä viinien valmistuksen parissa, huippukokkien avustamista keittiössä sekä Chatêaun siisteydestä ja kunnosta huolehtimista.

Viinitilan keittiössä.

Kolmen viikon aikana työnkuviksi muodostui muun muassa kellarin seinien kalkitsemista, tarhoilta tukikeppien pois repimistä, viinitynnyreiden toppaamista, laboratorion ja Chatêaun siivoamista ja pihatöitä sekä viinien ominaispainojen ja käymisen mittaamista.

Töitä tilalla tehtiin yhdessä pääsääntöisesti 8-9 tuntia päivässä, mutta myös vapaa-aikaa oli runsaasti, jolloin oli mahdollista tutustua lähialueisiin ja hieman kauemmaksikin, kuten espanjan kulinaristiseen mekkaan San Sebastianiin. Matka espanjaan tehtiin tietysti muiden ihmisten kanssa, joihin oli saanut tutustua sadonkorjuussa.

 


Matka viinitilalle oli erittäin opettava ja ajatuksia herättävä. Lukemattomia upeita viinejä, ruokaa ja ihmisiä teki opintomatkasta hienon kokonaisuuden. Parhaimmillaan Chatêaulla oli 23 ihmistä, mikä luo valtavan laajan kirjon tutustua ihmisiin, ja samalla mahdollisti verkostoitumisen eri alojen ammattilaisten kanssa.

Tärkeimpänä oppina koen henkilökohtaisesti ruoan ja viinin yhdistämisen, jota sai todistaa ilta toisensa jälkeen kolmen viikon ajan. Oli upeaa huomata kuinka oikeat viinit täydentävät ja tuovat ruokien eri aromeja esiin. Sadonkorjuuseen kuului tietysti myös lukuiset Viinitastingit, jotka ovat aina tuntuneet hieman mutkikkailta, sillä tietoa ja kokemusta oli vielä melko vähän. Kotiin palattuani koen, että olen saanut vankan alustan viinien maistamiseen, ja ymmärryksen viinin matkasta tarhalta pulloon.

Ilta tummuu viinitilalla.

 

 

 

Lauantai 26.8.2017 oli suurten juhlien päivä. Frenckellin sisäpihalla, kuten myös ympäri Suomen, järjestettiin suuret kyläjuhlat rakkaan isänmaamme ruokakulttuurin kunniaksi. Päivä oli valittu tarkoin, nimittäin tasan 100 päivää ennen Suomen 100-vuotissyntymäpäivää.

Tapahtumaa olivat järjestämässä Pirkanmaan Keittiömestarit, Tampereen Paistinkääntäjät, Juvenes Juhlapalvelu ja Tampereen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat.

Tapahtumapäivänä mestareiden grillit olivat kuumenneet puoleen päivään mennessä ja lounastarjoilu sai luvan alkaa. Lounasaika oli pyhitetty niin sanotusti kaikelle kansalle, jolloin ohikulkijoilla oli mahdollisuus päästä nauttimaan pöydän antimista. Lounaalla grillattiin glaseerattua porsaanniskaa ja flank steakia sekä kasvisvaihtoehtona grillattua halloumia ja uuden sadon kasviksia. Kumpaakin annosta täydensi kirkas perunasalaatti.

TAMKin Palveluliiketoiminnan infopisteellä toimivat opiskelijat Veera Rantanen ja Hanna Lehmussaari.

Tapahtumakoordinaattorit Aarne Hietamäki ja Aki Koivuniemi tarkistavat illan buffetpöytää yhdessä Juveneksen keittiömestarin Kirsi Saarnin kanssa.

Keittiömestareita grillin äärellä

Suomi 100 -teemaa mukaillen myös luontoäiti halusi esitellä paikalla olevalle kansalle monimuotoisuutensa. Lounaasta saatiin nauttia vuoroin syksyisen vesisateen säestämänä, vuoroin huumaavassa auringonpaisteessa kylpien. Sää ei kuitenkaan kaikessa komeudessaan onnistunut laimentamaan tunnelmaa, vaan muutamien mölkkymittelöiden lomassa asiakkaita virtasi aina viimeisiin lounashetkiin asti.

Iltajuhla aloitettiin klo 18, jolloin pöydät oli katettu viimeistä vatia myöten täyteen. Alkuruokapöydästä löytyi seuraava valikoima kotimaisia herkkuja: graavilohirullaa, savusärkeä, grillattua broileria, marinoituja sieniä, vihersalaattia, maalaissalaattia, hedelmäistä leipäjuustosalaattia, pikkelöityjä kasviksia ja rievää.

Pääruokana toimi sama kokonaisuus kuin lounaalla ja se tarjoiltiin asiakkaille lautastarjoiluna, suoraan mestareiden grillistä. Jälkiruoaksi nautittiin vielä marjamoussea ja kahvia. Baarista sai laadukkaita viinejä sekä oluita ruoan seuraksi.

Livebändin (Tamkeys) lisäksi asiakkaita viihdytti Suomi-aiheinen tietovisa. Illan koleasta säästä huolimatta tunnelma oli lämminhenkinen ja asiakkaat saivat nauttia ainutlaatuisella ammattitaidolla rakennetusta kokonaisuudesta.

Kyläjuhlan asiakkaat saivat kuvauttaa itseään kuvauspaikalla.

Kyläjuhlan tapahtumakoordinaattoreina toimivat restonomiopiskelijat Aarne Hietamäki ja Aki Koivuniemi (14Resto)

Teksti: Restonomiopiskelija Hanna Lehmussaari (14Resto)
Kuvat: Restonomiopiskelija Titta Saarinen (14Resto)