Posts in the seminaari category

Teksti ja kuva: Katja Muurinen, TAMKin hoitotyön lehtori, ryhmän 16sh2c opettajatuutori

________________________________________________

Sairaanhoitajaryhmä 16sh2c järjesti 25.10.2018 saattohoitoseminaarin. Seminaari sai huikean vastaanoton, sillä päivän aikana kävijöitä seminaarissa oli 146 opiskelijaa ja lisäksi heidän opettajiaan oli kuuntelemassa seminaaria. Seminaari oli suunnattu ensimmäisen vuoden sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijoille, mutta myös muut olivat tervetulleita mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeästä aiheesta.

Sairaanhoitajat kohtaavat työssään saattohoitopotilaita monissa eri toimintaympäristöissä muun muassa kotihoidossa, kotisairaalassa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, sairaaloiden eri vuodeosastoilla, tehostetussa palveluasumisessa ja saattohoitokodeissa. Saattohoidossa kohtaa monen ikäisiä potilaita ja heidän läheisiään – kuolevan potilaan lisäksi hoidon keskiössä ovat myös potilaan läheiset.

Saattohoidossa merkityksellistä on auttaa läheisiä rakkaasta ihmisestä luopumisessa. Hyvin hoidetulla saattohoidolla on kauaskantoiset seuraukset esimerkiksi miten läheiset selviytyvät menetyksestään. Saattohoito kuuluu jokaisen sairaanhoitajan perusosaamiseen. Onnistunut saattohoito vaatii rautaista osaamista ja ammattitaitoa.

Monipuolisia näkökulmia vaikeaan aiheeseen

Aiheet seminaariin valikoituivat opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan sekä ryhmän opettajatuutorin ehdotusten perusteella.  Seminaarin aluksi lähdettiin määrittelemään mitä saattohoito tarkoittaa ja miten saattohoitopäätös syntyy. Tämän jälkeen syvennyttiin kuolevan potilaan hyvään oirehoitoon, eli siihen, minkälaisia oireita kuolevalle potilaalle voi tulla ja miten potilasta oloa voidaan helpottaa näissä tilanteissa. Kuolevan potilaan oireisiin pitää vastata nopeasti, jotta vältytään turhalta kärsimykseltä.

Kivun lisäksi potilaalla voi olla muun muassa hengenahdistusta, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja limakalvovaurioita. Onnistunut kivunhoito on yksi oirehoidon osa-alue. Tätä oirehoidon aluetta käytiin tarkemmin läpi, eli miten tunnistaa kipua ja mitä kipulääkkeitä on mahdollista käyttää kuolevalle potilaalle ja mitä niiden käytössä tulee huomioida. Tämän jälkeen siirryttiin lasten saattohoitoon. Lasten saattohoitoa käytiin läpi eri ikäryhmien kautta. Eri-ikäiset lapset hahmottavat lähestyvän kuoleman eri tavoin ja miten heitä ja heidän perhettään voidaan tukea kuoleman lähestyessä.

Saattohoitoseminaarin 25.10.2018 järjestänyt ryhmä.

Kun suomalaisilta on kysytty, missä he haluaisivat kuolla, niin suurin osa toivoo kuolevansa kotona. Totuus on kuitenkin, että suurin osa suomalaisista kuolee tällä hetkellä erilaisissa hoitolaitoksissa. Tästä syystä seminaarissa pohdittiin, mitä tarkoittaa kotisaattohoito. Lisäksi keskusteltiin siitä, mitä onnistunut kotisaattohoito edellyttää. Onnistunut kotisaattohoito edellyttää huolellisesti laaditun hoitosuunnitelman, jossa ennakoidaan erilaisia tilanteita, joita kuolevan potilaan kohdalla voi ilmetä ja miten ne hoidetaan kotona.

Kotisaattohoitoon kuuluu, että saattohoidossa olevalle potilaalle on varattu tukiosasto, jonne on mahdollisuus siirtyä milloin tahansa, tilanteen niin vaatiessa. Seminaarissa käsiteltiin ammatillista kohtaamista saattohoidossa. Kuolevan potilaan ja hänen läheistensä kohtaaminen on hyvin sensitiivinen tilanne. Läheisille nämä tilanteet jäävät usein tarkasti mieleen ja määrittävät sitä, koettiinko oman läheisen ihmisen hoito onnistuneena vai ikävänä kokemuksena. Tästä syystä on tärkeää, että läheisten kanssa keskustellaan mieltä painavista asioista, sillä epäselvät asiat saattavat jäädä askarruttamaan vuosiksi. Oleellinen asia on hoitajan aito läsnäolo ja kohtaaminen tilanteessa. Saattohoidossa tulee hyväksyä se, että usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, minkä aloittelevat hoitajat kokevat monesti haasteellisena. Tästä syystä on tärkeää keskustella asioista työyhteisössä avoimesti.

Saattohoito on hoitajille henkisesti kuormittavaa; seminaarissa pureuduttiin myös hoitajien jaksamiseen liittyviin tekijöihin. Hyvä työyhteisö on merkittävä voimavara, joka mahdollistaa keskustelun esiin tulleista haasteellisista tilanteista. Hyvässä työyhteisössä kollegoilta saa tukea ja lisäksi työnantajan tarjoama työnohjaus mahdollistaa vaikeiden asioiden käsittelyä ammattitaitoisen työnohjaajan avustuksella joko yksin tai ryhmässä. Saattohoito on siis aktiivista toimintaa kuolevan potilaan ja hänen läheistensä hyväksi ja sen voi kiteyttää hyvin saattohoidon uranuurtajan Cicely Saundersin sanoihin: ”Kun mitään ei ole tehtävissä, niin on paljon tehtävää.”

Saattohoitoseminaariin oli pyydetty Pirkanmaan hoitokodin vapaaehtoistyöntekijä kertomaan vapaaehtoistyöstä hoitokodilla. Pirkanmaan hoitokodilla on noin sata vakituista vapaaehtoistyöntekijää ja he ovat tärkeä osa hoitokodin arkea. He ovat potilaan tukena arjessa esimerkiksi ahdistuneen potilaan vierellä tarvittaessa yötä päivää, tarjoavat esimerkiksi hemmotteluhoitoja lakkaamalla kynsiä, laittamalla saunan jälkeen papiljotteja, auttavat vuoteiden sijaamisessa, ovat saunan jälkeen takkahuoneessa keskustelemassa ja paistamassa makkaraa potilaiden kanssa. Osa vapaaehtoistyöntekijöistä ei ole suoraan potilaskontaktissa, vaan muissa tehtävissä. He esimerkiksi leipovat kahvioon leivonnaisia ja toimivat hoitokodin kirpputorilla. Jokaisella vapaaehtoistyöntekijällä on mahdollisuus toimia itselle parhaiten sopivissa vapaaehtoistyön tehtävissä.

Yleisöä aihe selkeästi kiinnosti ja hyviä kysymyksiä tuli paljon.  Seminaarin päätteeksi opiskelijat kysyivät kuuntelijoilta, saivatko he uutta tietoa seminaarista, jolloin käsiä nousi kiitettävästi ylös merkiksi uudesta tiedon saamisesta. Seminaarin järjestäneet opiskelijat saivat arvokasta kokemusta esiintymisestä isolle yleisölle. Lisäksi oppia karttui ammatillisen esityksen laatimisesta kohderyhmä huomioiden ja seminaarin järjestämiseen liittyvistä moninaisista huomioitavista asioista. Opiskelijat ja ryhmän opettajatuutori olivat tyytyväisiä seminaarin toteutumiseen ja sujumiseen.

Teksti ja kuvat: Saana Hytönen, Y-kampus

______________________________

Yrittäjyys- ja innovaatiopalveluita tarjoava Y-kampus järjesti perjantaina 29.9. TAMKin juhlasalissa seitsemättä kertaa Nuoret Onnistujat -tapahtuman, joka keräsi lähes 600 opiskelijaa kuulemaan VR-ohjaaja Jannicke Mikkelsenin ja monitaituri Roope Salmisen menestystarinat.

Saana Hytönen (vas.), Anna Laurila ja Vesa-Pekka Latvala

Halusimme tapahtumaan kaksi erilaista, mutta yhtä lailla inspiroivaa, puhujaa. Lähdin tapahtuman päätuottajana kartoittamaan nuoria Suomen tähtitaivaan onnistujia päätyen hyvin pian Roope Salmiseen, josta on tullut muutamassa vuodessa yksi television vakiokasvoista ja musiikkimaailman suosituimmista muusikoista.

Sain vinkin Jannicke Mikkelsenista, joka oli inspiroinut ”Mediapolis live: Where is VR now?” -konferenssissa viime keväänä, ja halusin hänet toiseksi puhujaksi. Molemmat olivat hyvin innokkaita osallistumaan tapahtumaan ja valmistautuivat vajaan tunnin puheenvuoroilla.

Tapahtuman avasi juontajamme, yrittäjä ja Portaali-virtuaalielämysliikkeestä tuttu Aleksi Kauppinen. Sali oli lähes täynnä. Nousin lavalle Student Activatorien Anna Laurilan ja Vesa-Pekka Latvalan kanssa ja esittelimme lyhyesti, mitä Y-kampus tekee. Kerroimme pian alkavista kursseista ja järjestämistämme tulevista tapahtumista. Tämän jälkeen InnoEventin Anna Mikkonen ja Joonas Koto kertoivat tulevasta innovaatiotapahtumasta.

Jannicke Mikkelsen

Ensimmäinen puhuja oli norjalainen VR eli virtual reality -ohjaaja Jannicke Mikkelsen, joka ohjasi maailman ensimmäisen 360° 3D live -konserttivideon, Queen + Adam Lambert ”VR The Champions”. Mikkelsen kertoi puheenvuorossaan, kuinka hän sai Queenilta pyynnön toteuttaa 360° 3D live-konserttivideo ja kuinka hän lähti rakentamaan sitä.

Mikkelsenin esitys oli audiovisuaalinen ja sisälsi havainnollistavia kuvia hänen suunnitelmistaan ja tuotannon toteutustavoistaan. Olen itse elokuva-alan opiskelija ja minua inspiroi kuulla, kuinka omalla alallani oleva menestynyt nainen kertoi tarinaansa lavalla. Hän oli ottanut rohkeasti vastaan suuren haasteen, jonka taustalla oli paljon kunnianhimoa ja tiukka deadline, ja saanut aikaan onnistuneen ja uraauurtavan teoksen. Tapahtuman jälkeen pääsimme katsomaan Mikkelsenin konserttivideota VR-laseilla.

Roope Salminen

Toinen puhuja oli juontaja, näyttelijä, muusikko ja improvisaattori Roope Salminen. Salmisen puheenvuoro oli kasvu- ja menestystarina siitä, kuinka epäonnistumiset ja vastoinkäymiset eivät saa lannistaa ja kuinka sinnikkyydellä pääsee pitkälle – jopa televisioon.

Salminen kertoi, kuinka hänet hylättiin Teatterikorkeakoulusta toistamiseen ja hänelle sanottiin, että hänestä ei koskaan tule näyttelijää, mutta itsepintaisuudella hän löi läpi ja on nyt Suomen katsotuimmissa televisio-ohjelmissa.

Lisäksi Salmisen cover-bändi ”Roope Salminen ja Koirat” on noussut listaykköseksi. Salminen otti yleisöä mukaan, freestyle-räppäsi ja lopuksi vastasi puolen tunnin ajan yleisön kysymyksiin. Hän oli hurmaava, rento ja puhui elämästään avoimesti.

Puheen jälkeen minulle jäi rohkaistu ja inspiroitunut olo. Salminen antoi yleisölle tärkeän opin: ”Unelma ei oo mitään ilman suunnitelmaa ja suunnitelma ei oo mitään, jos sitä ei ala toteuttaa.”.

Nuoret Onnistujat oli tapahtumatuottajan näkökulmasta onnistunut tapahtuma, joka toteutti tavoitteensa inspiroida opiskelijoita ja rohkaista heitä tavoittelemaan unelmiaan.