Posts in the sosionomi category

Teksti: Paula Etelänsaari, kirjastoapulainen ja sosionomiopiskelija, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut & Mari Koskimäki, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: pixabay.com, kuvan muokkaus Marjatta Ojala


sosionomintyo_posteriSosionomin (AMK) ihmisläheinen työ ja monipuoliset työskentelymahdollisuudet innostavat useita tuhansia ihmisiä hakeutumaan alalle vuosittain. Myös TAMK kouluttaa usean muun ammattikorkeakoulun tavoin sosionomeja laaja-alaisiin kasvatus-, ohjaus- ja esimiestehtäviin.

Sosionomit rinnastetaan usein yliopistosta valmistuviin sosiaalityöntekijöihin. Sosionomin työ on kuitenkin monesti käytännönläheisempää sekä asiakaskeskeisempää kuin sosiaalityöntekijöiden, ja sosionomien työnimikkeenä saattaakin olla esimerkiksi (sosiaali)ohjaaja, lastentarhanopettaja tai palveluohjaaja. Työtä tehdään niin kunnan, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluksessa. Laajaan työkenttään kuuluvat esimerkiksi lastensuojelu, mielenterveys-, päihde- ja kriisityö, monikulttuurinen työ, vammais- ja seniorityö sekä aikuissosiaalityö. Koko elämänkaaren ja -kirjon parissa työskentelevää sosionomia pidetäänkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, tukijana sekä kehittäjänä muuttuvassa yhteiskunnassamme.

Tänä vuonna TAMKin kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat järjestävät yhdessä Tampereen sosionomiopiskelijat – SOPU ry:n kanssa ”Sosionomin työ nyt ja tulevaisuudessa” -tapahtuman. Asiantuntijaluennoista, vuorovaikutuksellisista työpajoista sekä paneelikeskusteluista koostuva tapahtuma on suunnattu kaikille TAMKin sosionomiopiskelijoille sekä Pirkanmaan alueella työskenteleville sosionomeille. Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan ja siitä toivotaan muovautuvan vuosittainen työelämän ammattilaisia sekä alan opiskelijoita yhdistävä foorumi.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston helmikuun aineistonäyttelyyn on tapahtuman innoittamana koottu kirjallisuutta liittyen sosionomin ammatin eri osa-alueisiin.

Pääkampuksen kirjastoon tulee useita sosiaalialaan liittyviä painettuja lehtiä ja lehdet löydät TAMK Finnan haussa (Sosiaalialan painetut lehdet kirjastossa). TAMK Finnan kautta löydät myös alan e-lehtiä. Näitä voit selata esim. TAMK Finnan kohdassa Haku – Selaa e-lehtiä ja valita haluamasi aihealueen tai kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. e-lehtiä aiheesta social work.

Verkkoaineistoista kannattaa muistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto THL.fi. Sivustolta löydät mm. sähköiset käsikirjat Vammaispalvelujen käsikirja, Lastensuojelun käsikirja ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Sivuston kautta löydät myös Julkarin, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto.

Ajankohtainen aihe sosiaalialalla on maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Tästä aihealueesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua sivustoon Kotouttaminen.fi, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitämä. Sivustolle on koottu tietoa maahanmuuttajien, kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton parissa toimiville.

 

 

Teksti: Eija Lähteenmäki & Kirsi Saarinen

Kuvat: Hilla Kaila, Janita Lahtinen

kielikylpyla1Sosionomiopiskelijat toteuttivat marraskuussa 2016 englannin kielen ja kirjoitusviestinnän opintojaksot yhdistävän Kielikylpylä-projektin kahdessa ylöjärveläispäiväkodissa. Projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheet on kuvattu blogikirjoituksissamme Kielten integroinnista ja työelämäyhteistyöstä boostia opetukseen  ja Sosionomiopiskelijat jalkautuivat päiväkoteihin.

Toteutusvaiheen jälkeen opiskelijat reflektoivat projektia loppuraporteissaan ja reflektiivisissä esseissään. Pääpiirteissään Kielikylpylä-projekti koettiin mielekkäänä ja opettavaisena, vaikka haasteita projektin eri vaiheissa oli useita. Niistä merkittävimmiksi nousivat yhteisen ajan löytäminen, ryhmäytyminen ja digitaalisten välineiden puuttuminen päiväkodeista.

Projektin tavoitteena oli suunnitella toimintatuokio, jossa lapsille opetetaan englanninkielisiä sanoja ja/tai fraaseja liikuntaa ja digitaalisia välineitä hyödyntäen. Opiskelijat kokivat, että englannin kieltä oli helppo sisällyttää toimintatuokioihin. Joissakin ryhmissä sopivan lorun, runon, laulun tai sadun löytäminen oli haastavaa, koska työnjaosta sopiminen kangerteli. Jokainen ryhmä löysi kuitenkin lopulta sopivan laulun tai lorun toimintatuokionsa pohjaksi. Raporttien mukaan sanojen määrä ja vaikeusaste pysyivät sopivina lasten ikään ja omaksumiskykyyn nähden. Lapset oppivat ja muistivat sanoja vielä tuokion jälkeenkin.

Projekti opetti joustavuutta ja ongelmanratkaisutaitoja

Opiskelijat onnistuivat sisällyttämään toimintatuokioihin liikuntaa monessa eri muodossa, vaikka vuodenaika asetti rajoitteita liikkumiselle. Ainoastaan yksi ryhmä toteutti toimintatuokion ulkona ja silloinkin haittana olivat vesisade ja liukkaus. Kuitenkin jokaisessa toimintatuokiossa lapset lähtivät mukaan liikkumaan alun varovaisuuden jälkeen. Liikkuminen oli esim. hippaleikissä tapahtuvaa juoksemista, hyppimistä ja eri eläinten liikkumis

en jäljittelyä. Päiväkodeilla ei ollut liikuntasalia, joten liikuntaan käytetyt sisätilat vaikuttivat liikkumisen mahdollisuuteen. Opiskelijoiden oli keksittävä ratkaisuja, miten hyödyntää käytössä olevia pienehköjä tiloja. Yksi ryhmä päätti tuokionsa rentouttavaan rauhoittumiseen.

Digitaalisia välineitä käytettiin sekä suunnitteluvaiheessa että toimintatuokion toteutuksessa. Useimmat ryhmät käyttivät projektin suunnitteluympäristönä Facebookia ja yhteydenpidon apuna WhatsAppia. Yksi projektin checkpoint pidettiin ConnectPro-yhteyden kautta.

kielikylpyla3Toimintatuokioissa opiskelijat hyödynsivät puhelinta, tablettia ja kannettavaa tietokonetta. Yksi ryhmä oli käyttänyt erityistä kännykkäsovellusta internetistä löytämänsä musiikkikappaleen muokkaamiseen toimintatuokioon sopivaksi. Lapsille oli tehty PowerPoint-esitys ja tabletilla pelattiin pelejä. Opiskelijoille tuli yllätyksenä se, kuinka vähän päiväkodissa oli käytössä digitaalisia laitteita. Käytetyt laitteet olivatkin koulusta lainassa tai opiskelijoiden omia.  Rajoituksia digitaalisten laitteiden käyttöön toi myös lasten uskonnollinen tausta: yksi ryhmä oli ajatellut heijastaa laululeikin videon valkokankaalle mutta luopui ajatuksesta lestadiolaisten lasten vuoksi. Kokonaisuutena projektiryhmät keksivät monia erilaisia tapoja hyödyntää vähäisiäkin digitaalisia välineitä päiväkotiarjessa.

Projektin myötä opiskelijat saivat autenttisen kosketuksen työelämän realiteetteihin. Suunnitelmaa ja toimintaa on kyettävä sopeuttamaan olemassaolevien resurssien mukaisesti. Tiloissa voi olla merkittäviä eroja eri päiväkodeissa, ja vaikka kunnissa pyritään digiloikkaan, välineitä ei ainakaan vielä ole. Myös ryhmäkoot vaihtelevat, ja lasten kulttuurinen tai uskonnollinen tausta voi rajoittaa joitakin toimintoja.

Kahden eri opintojakson opiskelijoista muodostetuissa projektiryhmissä toimiminen opetti sen, että kaikkien kanssa on kyettävä työskentelemään. Ryhmän jäsenillä on erilaiset henkilökohtaiset tavoitteet ja halu sitoutua, mikä vaatii kykyä joustaa ja sopeuttaa omaa toimintaa. On kyettävä sietämään epävarmuutta ja oltava valmis menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Suurin osa oivalsi tämän ja toimi näin, minkä ansiosta projektista saatiin loppujen lopuksi palkitseva onnistumisen kokemus ja useimmille jäi siitä hyvä mieli.

 

Kielikylpylä ilahdutti kahdessa ylöjärveläispäiväkodissa

Sosiaalialan monimuoto- ja päivätoteutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat syksyn ajan työstäneet ns. Kielikylpylä-projektia, jonka ideana on opettaa kahden ylöjärveläisen päiväkodin lapsille helppoja englannin kielen sanoja toiminnallisesti liikuntaa ja digitaalisia välineitä hyödyntäen. Olemme kertoneet projektin suunnitteluvaiheesta blogikirjoituksessa Kielten integroinnista ja työelämäyhteistyöstä boostia opetukseen.

kielikylpyla1Toimintatuokioiden suunnittelun käynnistymisessä oli omat haasteensa, koska kahden ryhmän opiskelijoista muodostettujen sekaryhmien opiskelijat eivät tunteneet toisiaan ja ryhmien aikatauluja oli hankala sovittaa yhteen, koska monimuoto-opiskelijat ovat lähiopetuksessa vain noin viiden viikon välein. Aikahaaste oli tiedossa jo etukäteen, ja ajatuksena olikin, että opiskelijat käyttäisivät suunnittelussa digitaalisia välineitä.

Alkuvaikeuksien jälkeen ryhmäytyminen alkoi sujua, ja tulosta alkoi syntyä, kun opiskelijat löysivät omat roolinsa projektin toteuttamisessa. Monimuotoryhmän opiskelijoiden vastuulla oli löytää toimintatuokion pohjaksi englanninkielinen loru, satu, laulu tms., josta ryhmä yhdessä lähti työstämään toimintatuokion kokonaisuutta. Yhteistyön lopputuloksena syntyi monipuolisia ja hauskoja suunnitelmia.

Päivätoteutuksen opiskelijat vastasivat projektiin liittyvästä yhteydenpidosta ja tiedottamisesta. Päiväkotien yhteyshenkilöiden kanssa viestittiin pääasiassa sähköpostitse. Päiväkodin henkilöstölle, lasten huoltajille ja medialle laadittiin kohderyhmäkohtaiset tiedotteet.

Toimintatuokiot on toteutettu viikon 46 aikana. Kuvan tiedotteen tehneen ryhmän teemana olivat eläimet. Toinen ryhmä oli valinnut teemaksi värit. Tässä tuokiossa sosionomiopiskelijat opettivat tutun laulun avulla lapsille muutamia värejä laulamalla värin ensin suomeksi ja sitten englanniksi, minkä jälkeen lasten tehtävänä oli muun muassa siirtyä tilassa väripisteeltä toiselle eri tavoin, esim. pupuina loikkien tai lintuina lentäen.

Myös muissa ryhmissä käytettiin musiikkia, leikkejä ja digitaalisia pelejä uusien sanojen opettamisessa. Muina teemoina olivat tervehdyssanat, hedelmät ja perheenjäsenet. Tuokioiden toteuttamisen tavat vaihtelivat, koska ryhmissä oli eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia lapsia. Esim. musiikin käyttämisestä luovuttiin tietyissä ryhmissä perheiden uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.

 

kielikylpyla2Lapset osallistuivat tuokioihin innokkaasti. Vierailijat hieman ujostuttivat joitakuita, mutta suurin osa oli toiminnassa innokkaasti mukana. Ryhmissä oli monikulttuurisia lapsia, ja muutamille englanninkieliset sanat olivat entuudestaan tuttuja.

Englanninkielisten sanojen määrä pidettiin varsin rajoitettuna, millä varmistettiin se, että kaikilla lapsilla oli mahdollisuus oppia ainakin muutama uusi sana. Kaikissa tuokioissa liikuttiin joko musiikin tahdissa tai esim. eläimiä jäljitellen. Digitaalisten välineiden käyttö vaihteli ryhmittäin: esim. tablettia hyödynnettiin eläinaiheisen pelin pelaamiseen ja kannettavaa tietokonetta hedelmäaiheisten kuvien katselemiseen.

Opiskelijat olivat tuokioihin tyytyväisiä. Osalla oli jo entuudestaan kokemusta päiväkotiympäristöstä, joten vuorovaikutus lasten kanssa sujui luontevasti. Kaiken kaikkiaan projekti antoi ensimmäisen vuoden opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ja toimia autenttisessa työympäristössä omia ideoitaan toteuttaen.

Teksti ja kuvat: TAMKin lehtorit Kirsi Saarinen ja Eija Lähteenmäki