Posts in the TAMK category

Teksti ja kuvat: Piia Pälä, alumni, yrittäjä, Brand & Visual Designer

 

Mitä saadaan, kun yhdistetään entinen TAMKilainen, yrittäjyys ja isänmaallisuus? Siitä syntyy esimerkiksi yhden graafisen suunnittelijan kirjoittama, sata runoa kattava runoteos, joka päätyi osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden virallista ohjelmaa.

Hei kaikki, olen Piia, TAMKin alumni. Valmistuin vuonna 2010 viestinnän koulutuksesta visuaalisen suunnittelun linjalta, silloisesta Finlaysonin toimipisteestä. Olen tehnyt työuraani markkinointitoimistoissa muun muassa graafisena suunnittelijana ja AD:na. Nyt olen toiminut pari viime vuotta päätoimisena graafisen alan yksityisyrittäjänä Skyway Creative -toiminimellä.

Toimin brändäyksen, graafisen suunnittelun, markkinoinnin, visuaalisten konseptien ja konsultoinnin parissa. Ehdin olla myös toista vuotta mukana perustamassa uudentyyppistä C2B2C-verkkokauppa-startupia. Pari viime vuotta on vaatinut hurjasti ankaraa työtä, mutta myös opettanut paljon.

Jännän äärellä

Runoteoksen syntyjuuret ulottuvat muutaman vuoden taakse, jolloin runoja alkoi syntyä kuin itsestään. Julkaisin muutaman runon tuolloin omassa Facebook-profiilissani. Runojen vastaanotto oli huikea ja osa tiedusteli, milloin tulee kirja. Oikeastaan vasta silloin ymmärsin, että saatan muuten olla tässä ihan hyvä.

Usein käy niin, että itsestäänselvyytenä pidetyt asiat ovatkin lopulta juuri niitä juttuja, jotka tekevät jokaisesta meistä ainutlaatuisen. Meillä kaikilla on piileviä kykyjä ja päättelin, että mitä todennäköisemmin olin nyt löytänyt omani.

 

TAMKista medianomiksi valmistunut Piia Pälä pyörittää omaa graafisen alan yritystään samalla, kun työstää 100 runoa Suomen juhlavuoden kunniaksi.

Mutta niin, miksi juuri runot – miksi ei jotain omaan alaan tai ammattiin liittyvää? Henkilö, joka ei ole aiemmin kirjoittanut runoja, päättää tehdä runoteoksen – miksi ei? Hyviä lopputuloksia syntyy, kun on halu haastaa itseään, tarve auttaa muita ja nälkä nostaa rimaa yhä korkeammalle. Niin taisi käydä tässäkin. Lisäksi, itselleen ei aina kannata kertoa ihan kaikkea etukäteen, sen kun tekee vain.

Kun tekee pieniä asioita, niin isot asiat seuraavat perässä

Vaikka työprojekteista ei ollut pulaa, mietin, että upean vastaanoton saaneet runot tulisi julkaista “vielä joskus” ja ”jossain formaatissa”. Toivoin että mahdollisimman moni löytäisi runojen pariin. Ajatus runojen julkaisusta jäi kummittelemaan. Se pelotti, mutta myös kutkutti.

Hyvästä palautteesta rohkaistuneena päätin hakeutua mukaan viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Mikä olisi parempi syy ja ajankohta julkaista runot, kuin Suomen sadas juhlavuosi? Vuodenvaihteeseen oli jäljellä noin 120 päivää – ehdin siis hyvin julkaista juhlavuoden kunniaksi 100 runoa.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan heti kun olin päättänyt asian, oli domain pian varattu, Facebook-sivu perustettu ja hakemus lähetetty Suomi Finland 100 -juhlavuotta organisoivalle taholle Valtioneuvoston kansliaan. Hakemukseen vastattiin nopeasti ja sain käynnistettyä projektin täysillä syyskuun alkupuolella. Ei tullut kirjaa – tuli Suomi 100 runoa. Nyt Suomi 100 runoa -teos on kaikkien luettavissa Facebookissa sekä verkkosivuilla.

Ei aivan perinteisimpiä runoja

Vaikka et pitäisi runoudesta, saatat siitä huolimatta löytää vaihtelevan aiheisista runoista jotain itsellesi. Suomi 100 runoa -teos on kokoelma kolmekymppisen ajatuksia, kokemuksia, mietelmiä ja muistokirjoituksia meille suomalaisille.

Teoksen runojen on sanottu olevan sielukkaita, väkeviä, koruttomia, pohtivia, älykkäitä, moniulotteisia, ajattomia, minimalistisia, jopa mystisiä. Ne porautuvat suomalaisen ihmisyyden ytimeen. Toivon että runoista on mahdollista löytää ikäpolvesta riippumatta oma henkilökohtainen ja syvempi merkityksensä. Runot on suunnattu kaiken ikäisille ja omistettu kaikille meille.

Siispä lämpimästi tervetuloa runojen pariin! Uusia runoja julkaistaan lähes päivittäin vuoden loppuun asti.

 

Menestystä kaikille opintoihin ja hyvää juhlavuotta toivottaen,

 

Piia Pälä

Alumni, yrittäjä, Brand & Visual Designer ja näköjään nyt myös esikoisrunoilija 

 

Teksti: Kirsi Saarinen ja Minna Metsäportti

___

TAMKissa on ollut syksystä 2016 lähtien mahdollista suorittaa Professional English for Nurses ja Technical English for Professionals -opintojaksot niin sanottuna Fast Track -kurssina. Fast Track on yhteinen verkossa suoritettava opintojakso sellaisille tekniikan ja terveysalan opiskelijoille, joilla on hyvä englannin kielitaito ja jotka perustellusti haluavat nopeuttaa englannin kielen opintojaan. Opintojaksolle haetaan erillisellä hakemuksella, jolla opiskelijat osoittavat sekä kielitaitonsa tasoa että myös antavat tietoa taustoistaan englannin kielen käyttäjinä ja oppijoina.

Tabulapohjainen Fast Track kestää viisi viikkoa huipentuen opiskelijoiden moniammatillisissa tiimeissä ideoimiin, suullisesti esitettäviin lopputöihin. Näiden valmistelussa opiskelijat hyödyntävät ja soveltavat oman erikoisalansa näkökulmia ja samalla tutustuvat toisten opiskelijoiden ammattialaan. Lopputöinä opiskelijat ovat tuottaneet muun muassa seuraavia oivaltavia tuotoksia: Work Safety in Various Working Environments, Healthy Building, Robot Assisted Surgery ja Virtual Reality in Health Care.

Opintojaksolla työskentely perustuu itseohjautuvuuteen, yhteistoiminnallisuuteen ja reflektioon. Opiskelijat valitsevat omaan erikoisalaansa liittyvää aineistoa (esimerkiksi videot ja tieteelliset julkaisut) ja työstävät näitä eri tavoin yhteisillä oppimisalustoilla. Opiskelijat arvioivat omaa ja toisten oppimista sekä antavat palautetta toisilleen. Kommunikointi on avointa – sekä tuotokset että niistä saatu palaute ovat kaikkien luettavissa.

Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on harjoitella ja pohtia, mitä onnistunut ammatillinen viestintä (Successful Professional Communication) pitää sisällään ja miten se saavutetaan. Mielestämme tämä tavoite saavutettiin kahdella edellisellä Fast Track -opintojaksolla.

Fast track -matka jatkuu ja mukana on tällä kertaa myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita, jotka tuovat kulttuurisen ulottuvuuden opintojaksolle.

Teksti: Leena Stenman, TAMKin viestintäpäällikkö, Tampere3-viestinnän ja markkinoinnin projektiryhmän jäsen
Kuva: Nina Riutta

___

Tulipa elävästi mieleen korkeakoulufuusio kahdeksan vuoden takaa, kun luin TTY:n ylioppilaskunnan kannanottoa fuusioituvan yliopiston nimeen. Kahden pirkanmaalaisen ammattikorkeakoulun, PIRAMKin ja TAMKin yhdistymisen alla käytiin myös nimikeskustelua, ja ihan aiheesta.

Pelko siitä, että oma yhteisö sulautetaan osaksi toista, on aito ja ymmärrettävä. PIRAMKilaiset pohtivat: miksi luopuisimme omastamme ja suostuisimme toisen jo olemassa olevan nimeen? TAMKilaiset miettivät: häivytetäänkö meidän hieno oma historia, kun rinnalle tulee se toinen ammattikorkeakoulu?

Nimivaihtoehtoja silloinkin esitettiin, niitä punnittiin, ja lopulta tehtiin päätös. PIRAMKista tuli TAMK, muttei vanha TAMK, vaan aivan uusi. Keskustelua voi jatkaa loputtomiin, mutta jossain vaiheessa on tehtävä ryhdikkäitä linjapäätöksiä, jotta päästään eteenpäin. Tässä työssä uutta TAMKia auttoi brändäys: uuden identiteetin määrittely, uusi sanoitus, uusi visuaalinen ilme. Näiden avulla päästiin alkuun, eikä jäänyt epäselväksi, että vanhaan ei ole enää paluuta.

Olihan meillä PIRAMKilaisilla oma identiteettikriisimme. Joillakin se kesti 10 minuuttia, joillakin vuoden tai kaksi, jotkut eivät päässeet siitä yli koskaan. Mutta valtaosa porukasta näki uuden tilanteen mahdollisuutena, ja se oli tärkeintä. Tulokset puhuvat puolestaan.

Sanavalinnat ovat äärimmäisen tärkeitä tilanteessa, jossa osapuolilla on erilaisia näkemyksiä tulevaisuudesta ja jossa on tunteitakin pelissä. Viestijät liikkuvat neutraalilla alueella ja yrittävät löytää oikeita tapoja ilmaista asioita niin, että jokainen mukana oleva tunnistaa kuuluvansa joukkoon. PIRAMKin ja TAMKin sisällä muutosviestintä rakentui ajatukselle, että olemme yhdessä rakentamassa jotakin uutta. Millainen siitä uudesta tulee, riippuu meistä itsestämme.

Muutos ei tapahdu hetkessä, sille on annettava aikaa – ja hieman buustiakin. Kati Kerosen ja Katri Tannin tuoreessa Sisältöstrategia – Asiakaslähtöisyydellä tulosta -kirjassa korostetaan brändin rinnalla sisällön merkitystä ja yhteisön osallistamista sen näkyväksi tekemiseen ja siitä puhumiseen.

PIRAMKin ja TAMKin fuusiossa meni noin kaksi vuotta, että oma väki lakkasi puhumasta ”meistä” ja ”niistä”, ja yhteinen nimi alkoi tuntua omalta. Näin tulee käymään myös Tampereelle syntyvässä uudessa yliopistossa ennen pitkää. Sitä ennen koko korkeakouluyhteisö ansaitsee uuden näyttävän startin. Ja ihmiset, jotka ovat rakentamassa uutta yhteisöä, ansaitsevat syyn puhua ylpeästi – meistä.

Lue lisää Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun fuusioviestinnästä:
Entäs ny? Muutosviestintää sarjakuvan keinoin, PIRAMK ja TAMK 2009–2010 (Anne Autio, Nina Riutta)

 

Teksti ja kuvat: Merja Hanhimäki ja Eija Lähteenmäki

____________________________________________

Kykylaakso/BioHub tuotti työelämävalmiuksia ja auttoi verkostoitumaan

Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön Kykylaakso/BioHub-oppimisympäristö, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat yhden lukukauden opinnot. Uuteen oppimisympäristöön siirtymisen taustaa, opintojen sisältöä ja toteutustapaa on kuvattu 23.1.2017 julkaistussa blogikirjoituksessamme Kykylaakso/BioHub opettaa, miten yrityksissä toimitaan.

Uuden toteutustavan avulla opiskelijoille pyrittiin tuottamaan sellaisia metakognitiivisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selvitä paremmin myöhemmissä opinnoissa ja tulevissa työelämän tilanteissa. Opiskelijoilta edellytettiin aktiivista tiedonhakua sekä tiedon ja kokemusten prosessoimista ja soveltamista annettuihin työelämälähtöisiin toimeksiantoihin. Opiskelijatiimit muodostivat yhdessä tekemisen kautta yhteistä ymmärrystä biotuote- ja prosessitekniikan alalla tarvittavista tiedoista ja taidoista. Valmennuspedagogiikan avulla tuettiin oppijoiden ja tiimien aktiivista roolia ja ohjattiin vastuunottoon erilaisissa oppimistilanteissa.

Otsikon suora lainaus ”Tehokas ja käytönnönläheinen BPT:n kulttuurikylpy” yhden opiskelijatiimin palautteesta kuvaa hyvin Kykylaakso/BioHubin ideologiaa: tavoitteena on työelämälähtöinen yhdessä tekemällä oppiminen. Oppimistilanteet luodaan mahdollisimman autenttisesti työelämää simuloiviksi. Jotta kytkös yrityselämään olisi mahdollisimman konkreettinen, yhteistyössä on ollut tiiviisti mukana 10 kummiyritystä. Kummiyritysten edustajat ovat vierailleet TAMKissa ja opiskelijat vastaavasti kummiyrityksissä.

Yhteistyö kummiyritysten kanssa toteutui tiiviinä

Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyi jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ja jatkui tasaisesti koko kevään ajan. Kummiyritykset olivat opiskelijoille erinomainen kontakti työelämään. Opiskelijat ehtivät perehtyä kummiyrityksensä toimintaan, ja kummiyritysten edustajat tutustuivat opiskelijoihin. Yhteistyö helpotti merkittävästi opiskelijoiden työllistymistä kesän ajaksi: puolet kaikista harjoittelupaikan saaneista opiskelijoista työllistyi nimenomaan kummiyritykseen. Kummiyritysten oli helppoa ja turvallista palkata kesätyöntekijöiksi jo tutuksi tulleita ja yrityksen toimintatavoista perillä olevia opiskelijoita.

Kummiyritysten kokemus Kykylaakso/BioHubissa mukana olosta oli kaiken kaikkiaan myönteinen. Jotkut kummiyritykset ehdottivat jopa nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja vierailuja.

Toimeksiannot liittyivät kummiyritysten toimintaan

bpt1

Böljy-tiimi esittelemässä Valmetin toimintaa SalesUp-myyntitapahtumassa

Opiskelijatiimit mm. osallistuivat TAMKin Liiketalouden koulutuksen helmikuussa järjestämään SalesUp-myyntitapahtumaan. Tapahtumassa tiimit toteuttivat kummiyrityksen toimintaa ja tuotteita esittelevän ständin. Tapahtumaa edelsi vierailu kummiyrityksessä. Käynnin tarkoituksena oli suunnitella ständin ilmettä ja ständitoimintaa yhdessä kummiyrityksen edustajien kanssa. Myyntitapahtumassa ständillä vieraili mm. haamuostajia, joilta tiimit saivat myönteistä ja arvostavaa palautetta asiakaslähtöistä ja asiantuntevasta viestinnästään.

Samaan aikaan kun osa tiimin jäsenistä vastasi ständistä, muut tiimin jäsenet esittelivät Y-kampuksen Backstagella tiimin kehittelemän virtuaaliyrityksen liikeideaa ja toimintaa mm. yritykselle tehtyjen kotisivujen avulla. Esim. Arvoveden www-sivuihin voi tutustua täältä.

Lukukausi huipentui huhtikuussa Kykylaakso/BioHubin prosessipäiviin, joiden tärkein sisältö oli esitellä kummiyrityksissä käytössä olevat valmistusprosessit. Toimeksiannon valmistelu alkoi itsenäisellä tiedonhaulla, jota seurasi vierailu kummiyrityksissä. Vierailu antoi opiskelijoille mahdollisuuden tarkentaa valmistusprosessin yksityiskohtia ja saada materiaalia ja tuotenäytteitä prosessipäivien esitystä varten.

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

ReCaBoard-tiimin piirtämä ja esittelemä MetsäBoardin kartonginvalmistusprosessi

Prosessipäivillä, jotka toteutettiin paneelikeskusteluja hyödyntäen, kukin tiimi piti noin puolen tunnin mittaisen alustuksen prosessistaan.  Kullekin tiimille oli osoitettu opponoiva tiimi, joka oli valmistautunut kysymyksillä, joihin tiimin jäsenet yhdessä vastasivat. Opponoivan tiimin kysymysten jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentoida. Keskustelu oli aktiivista, ja valmentajien myötävaikutuksella varmistettiin, että oppimistavoitteet saavutettiin.

Tiimioppiminen opinnäytetyön aiheena

Opiskelijat pitivät tiimityöskentelystä, ja tiimityöskentelyn nähtiin olevan jopa tärkein osa Kykylaakso/BioHub-ympäristöä. Biotuote- ja prosessitekniikan opiskelija Hannareetta Aalto teki kevään aikana opinnäytetyön Tiimioppiminen Kykylaakso/BioHub-opintokokonaisuudessa keväällä 2017, jonka tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden rooleja tiimissä ja tiimien kehitystä kevään aikana.

Opinnäytetyötä varten opiskelijat arvioivat tiimiensä kehitystä suhteessa tiimiteoriaan.  Noin puolet tiimeistä koki tiiminsä päässeen kypsän toiminnan vaiheeseen, puolella tiimeistä kehitys oli rikkonaisempaa. Kaikki pääsivät kuitenkin harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, jakamaan osaamistaan, ottamaan vastuuta ja saamaan onnistumisen kokemuksia esimerkiksi kummiyritysten prosesseja esittelevään prosessipäivään liittyvää toimeksiantoa työstettäessä ja esiteltäessä.

Kehittäminen jatkuu

Lopuksi lainaus yhden opiskelijatiimin Kykylaakso/BioHubia koskevasta palautteesta:

”Hiomaton timantti. Kykylaaksossa on paljon hyviä asioita, mutta myös parannettavaa. On tykätty ja voimme suositella.”

Kykylaakso/BioHubin ensimmäinen toteutus on antanut meille valmentajille arvokasta kokemusta ja hyvät lähtökohdat jatkuvaan kehittämiseen. Onnistumisista pidämme kiinni ja tunnistettavia kehittämiskohteita olemme jo lähteneet viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palveleva Kykylaakso/BioHub.

 

 

 

Osallistuimme syksyllä 2016 Pk-innoviikot -kurssille, jossa liiketalouden ja konetekniikan opiskelijoista kootut ryhmät saivat jokainen toimeksiannon yritykseltä. Meidän yrityksemme oli Visu Kaluste, joka valmistaa muun muassa laboratoriokalusteita, vetokaappeja sekä työpöytiä ja -tuoleja. Meille kerrottiin, että laboratoriokalusteita valmistettaessa täytyy ottaa tietyt erityisominaisuudet huomioon, muun muassa puhdistettavuus, muunneltavuus ja ergonomia.

Toimeksiannon aiheena oli innovoida tulevaisuuden laboratorio. Mukaansatempaavien suunnittelujen jälkeen paperille piirtyi kuva ergonomisesta, helposti puhdistettavasta, työhyvinvointia korostavasta työtilasta. Tilan johtotähdeksi valikoitui pöytä, jonka pohjalta pystyimme konkreettisesti havainnollistamaan suunnitelmaamme. Kurssi huipentui joulukuussapäätöstapahtumaan, jossa kaikki suunnitelmat esitettiin yrityksille.

Visu Kaluste oli selvästi vaikuttunutaikaansaannoksestamme, sillä pöytä luvattiin valmistaa maaliskuussa 2017 pidettäville messuille!

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chambio-messuilla.

Tradenomiopiskelijat Eeva Osa ja Eija Kantonen Chembio-messuilla.

Kevättalvella 2017 messut lähenivät ja yhteistyö Visu Kalusteen kanssa jatkui. Eija sai yrityksestä työharjoittelupaikan ja Eeva tarjoutui suunnittelemaan messuille kalustejärjestyksen. Maaliskuun lähestyessä myös suunnittelemamme pöytä sai konkreettisen muodon ja pääsimme ihastelemaan sitä Visu Kalusteen tehtaalla.

Pöydän jalkojen koteloissa on integroituna sähköinen korkeussäätö, sekä pyörät, jotta sitä pystyy liikuttamaan haluttuun paikkaan. Pöydän alapinnassa on sähkökouru, johon saa liitettyä pöydällä olevien laitteiden johdot, sekä kourun alapinnassa led-valot työturvallisuutta luomaan.

Pöytälevynä olevan lasin alla on integroituna tabletti. Tämä kuvastaa tulevaisuuden älypöytää. Etenkin tämä lasilevy pöydänpintana ja kolo tabletille keräsivät kehuja messuilla. Se tuleekin varmasti olemaan tulevaisuuden laboratorioissa ja muissakin työpöydissä myyntivaltti.

Chembio-messut järjestetään joka toinen vuosi, joten messut ovat tärkeä markkinointitapahtuma Visu Kalusteelle. Messuilla oli hyvä fiilis, ihmiset olivat innostuneita ja vastaanottavaisia. Meidän osastomme herätti paljon kiinnostusta ja kun teimme tuote-esittelykierroksia, ihmiset olivat välillä jopa aivan haltioissaan ja vaikuttuneita kalusteista. Ja ei siinä, kalusteet olivat upean näköisiä ja vielä parempi,oikeasti toimivia ja ergonomisia!

Messukalusteisiin oli valittu kunnolla väriä perinteisen valkoisen sijaan ja siitä tulikin paljon positiivista palautetta. Suunnittelemamme pöytä herätti myös paljon kiinnostusta sekä se, että yritys tekee opiskelijoiden kanssa yhteistyötä. Toteutimme pöytämme päällä myös markkinointitutkimus–kyselyn ja kyselyyn vastanneet osallistuivat myös VISU satulatuolin arvontaan. Vastauksia saimme lähemmäs 400 ja tulokset hyödyntävät varmasti jatkossa Visu Kalusteen markkinointia.

On ollut suuri ilo ja etuoikeus olla yhteistyössä Visu Kalusteen kanssa. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä kokonaisuuteen ja iloisesti
yllättyneitä, kuinka yhdestä kurssista on poikinut näin paljon hyvää jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Messujen jälkeen selvisi sekin, että Eija jatkaa Visu Kalusteella palkattuna työntekijänä. Ehkä tässä voisimme myös kiittää Visu Kalusteen lisäksi itseämme, olemme tehneet hyvää työtä! 😀

Eeva Osa ja Eija Kantonen
Liiketalouden opiskelijat TAMK/Virrat

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis ja Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

Kuva: Marjatta Ojala

 

2017_kaikki_aineistotMaaliskuussa TAMKin kirjastossa on esillä eri toimipisteiden aineistoja. Tule tutustumaan eri alojen aineistoihin ja lainaamaan itsellesi jotain uutta ja erilaista!

TAMKin kirjasto Mediapoliksessa

TAMK Media on 400 opiskelijan ja 40 henkilöstöön kuuluvan toimipiste Tohlopissa. TAMK Kirjasto Mediapolis palvelee erityisesti Mediapoliksessa työskenteleviä, mutta on myös kaikkien muiden TAMKilaisten ja tamperelaisten käytettävissä.

Mediapolikseen tulijoita tervehtii aulainfo ja aulakahvio, josta on mukava seurata Yle Tampereen Radion lähetystä. Muualta löytyvät YLEn tilat ja studiot, Technopoliksen audiotoriot, kokoustilat ja ravintolat sekä noin 30 yrityksen tilat. TAMKin ja Tredun opetustilat on sijoitettu Future-siiven kerroksiin. Maantasokerroksesta löytyvät TAMKin opettajat ja opintopalvelut, työmestarit ja av-kioskit sekä TAMK Mediapoliksen kirjasto.

Kirjaston edustalla on ns. kirjastoaula, johon on sijoitettu lehtikokoelma, oleskelu-työtilaa sekä pari tietokonetta ja monitoimilaite. Koska aulasta on kulku opettajainhuoneeseen, opintotoimistoon, opon huoneeseen ja suurimpaan luokkatilaan, ADAan, aulassa on yleensä väkeä ja toimintaa. Kirjastoaulassa pidetään monenlaisia palavereja ja tapaamisia, ja mm. Tamko pitää täällä vastaanottojaan.

Mediapoliksen kokoelmassa on noin 7 000 nidettä, kun koko TAMKin kirjaston kokoelmassa on 70 000 nidettä. Kokoelma keskittyy median opinnoissa käytettävään aineistoon, muu aineisto lainataan muista TAMKin toimipisteistä.

Eniten Mediapoliksen kokoelmasta lainataan elokuva-alan kirjallisuutta, ja erityisesti leffakokoelma on innokkaasti käytössä. Taiteen opiskelijat selaavat mielellään taide- ja valokuvauskirjoja, kun taas liiketalouden ja johtamisen kirjallisuutta tarvitsevat eniten mediatuottamisen opiskelijat. Muita tärkeitä aloja Mediapoliksessa ovat mm. pelisuunnittelu, visuaalinen suunnittelu ja musiikin tuotanto.

Mediapoliksen kirjaston asiakkaat ovat tottuneet omatoimisuuteen ja itsepalveluun, sillä henkilökuntaan kuuluu vain yksi henkilö. Mediapoliksessa on tavallista, että eri toimintojen henkilöstö auttaa toisiaan eri toiminnoissa. Niinpä kirjaston materiaalin löytämisessä voi auttaa tuotantokoordinaattori tai opintosihteeri ja informaatikko antaa tarvittaessa myös opiskelutodistuksia, opintosuoritusotteita ja ateriatukikortteja.

Olennaista on, että Mediapoliksessa on oma kirjasto, sillä matkaa keskustaan on 8 kilometriä ja bussimatka pääkampukselle kestää yli puoli tuntia. Vaikka digitaalisuus tuo apua palveluun ja kokoelmaan käyttöön, on oma painettu kokoelma välttämätön median ja taiteen opiskelulle ja opetukselle. Mediapoliksessa arvostetaankin kovasti kirjaston kompaktia kokoelmaa.

Teksti: Hannele Timola, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Mediapolis.

 

TAMKin kirjastopalvelut Musiikkiakatemiassa

Pyynikintorin laidalla, Tampereen Musiikkiakatemiallan tiloissa järjestetään TAMKin musiikin koulutus. Talossa on noin 220 TAMKin opiskelijaa, 80 Tampereen konservatorion ammatillisen toisen asteen opiskelijaa ja noin 1 350 musiikkiopistolaista.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee Musiikkiakatemian kirjasto. Enemmistö kirjaston asiakkaista on TAMK Musiikin ja Tampereen konservatorion opiskelijoita ja henkilökuntaa, mutta kirjasto on avoinna myös kaikille muille.

Suurin osa kirjaston aineistosta on nuotteja, joita on yli 14 000. Kirjoja on noin 2 500. Eniten nuotteja on piano- ja laulumusiikin hyllyissä. Niiden lisäksi löytyy kattavasti myös eri jousisoitinten ja puhaltimien nuotteja – kaikki sinfoniaorkesterin soittimet ovat edustettuina.

Kirjastossa on 4 000 cd- ja vinyylilevyä, joita voi kuunnella kirjaston kuunteluhuoneessa tai lainata kotiin. Kirjaston tietokonetilassa on opiskelijoita ja henkilökuntaa varten 5 tietokonetta ja monitoimitulostin. Kaikki asiakkaat saavat käyttää kirjaston sähköpianoa… ja toki myös kuulokkeita, jos julkinen soittaminen ujostuttaa.

Maaliskuun näyttelyä varten Pääkampukselle ja Mediapolikseen valikoitiin erityisesti piano-, laulu- ja kitaranuotteja, sekä kevyempää musiikkia. Näitä kaikkia ja paljon muuta löytyy kirjastostamme enemmänkin. Musiikkiakatemian kirjasto saa säännöllisesti kiitosta laadukkaasta kokoelmasta ja kotoisasta tunnelmasta. Tervetuloa tutustumaan!

Teksti: Laura Järvinen, tietopalvelusihteeri, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut, Musiikkiakatemia.

 

Teksti: Paula Etelänsaari, kirjastoapulainen ja sosionomiopiskelija, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut & Mari Koskimäki, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut

Kuva: pixabay.com, kuvan muokkaus Marjatta Ojala


sosionomintyo_posteriSosionomin (AMK) ihmisläheinen työ ja monipuoliset työskentelymahdollisuudet innostavat useita tuhansia ihmisiä hakeutumaan alalle vuosittain. Myös TAMK kouluttaa usean muun ammattikorkeakoulun tavoin sosionomeja laaja-alaisiin kasvatus-, ohjaus- ja esimiestehtäviin.

Sosionomit rinnastetaan usein yliopistosta valmistuviin sosiaalityöntekijöihin. Sosionomin työ on kuitenkin monesti käytännönläheisempää sekä asiakaskeskeisempää kuin sosiaalityöntekijöiden, ja sosionomien työnimikkeenä saattaakin olla esimerkiksi (sosiaali)ohjaaja, lastentarhanopettaja tai palveluohjaaja. Työtä tehdään niin kunnan, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluksessa. Laajaan työkenttään kuuluvat esimerkiksi lastensuojelu, mielenterveys-, päihde- ja kriisityö, monikulttuurinen työ, vammais- ja seniorityö sekä aikuissosiaalityö. Koko elämänkaaren ja -kirjon parissa työskentelevää sosionomia pidetäänkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, tukijana sekä kehittäjänä muuttuvassa yhteiskunnassamme.

Tänä vuonna TAMKin kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat järjestävät yhdessä Tampereen sosionomiopiskelijat – SOPU ry:n kanssa ”Sosionomin työ nyt ja tulevaisuudessa” -tapahtuman. Asiantuntijaluennoista, vuorovaikutuksellisista työpajoista sekä paneelikeskusteluista koostuva tapahtuma on suunnattu kaikille TAMKin sosionomiopiskelijoille sekä Pirkanmaan alueella työskenteleville sosionomeille. Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan ja siitä toivotaan muovautuvan vuosittainen työelämän ammattilaisia sekä alan opiskelijoita yhdistävä foorumi.

TAMKin Pääkampuksen kirjaston helmikuun aineistonäyttelyyn on tapahtuman innoittamana koottu kirjallisuutta liittyen sosionomin ammatin eri osa-alueisiin.

Pääkampuksen kirjastoon tulee useita sosiaalialaan liittyviä painettuja lehtiä ja lehdet löydät TAMK Finnan haussa (Sosiaalialan painetut lehdet kirjastossa). TAMK Finnan kautta löydät myös alan e-lehtiä. Näitä voit selata esim. TAMK Finnan kohdassa Haku – Selaa e-lehtiä ja valita haluamasi aihealueen tai kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. e-lehtiä aiheesta social work.

Verkkoaineistoista kannattaa muistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto THL.fi. Sivustolta löydät mm. sähköiset käsikirjat Vammaispalvelujen käsikirja, Lastensuojelun käsikirja ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Sivuston kautta löydät myös Julkarin, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto.

Ajankohtainen aihe sosiaalialalla on maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Tästä aihealueesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua sivustoon Kotouttaminen.fi, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitämä. Sivustolle on koottu tietoa maahanmuuttajien, kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton parissa toimiville.

 

 

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut


Kansallinen Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke pyrkii tehostamaan korkeakoulujen tuottaman tiedon avoimuutta. OKM käynnisti ATT-hankkeen vuonna 2014. Hankkeen tavoitteita ovat:

  • vuonna 2017 Suomi on yksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa
  • avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa
  • tieteen ja tutkimuksen luotettavuuden sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan edistäminen
  • tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden edistäminen.

avoin-tiede-ja-tutkimus-logo (1)ATT-hanke on osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. EU on linjannut strategioissaan, että kaikki Euroopassa tuotettu tieteellinen tieto on avointa vuoteen 2020 mennessä. Aineistojen avoimuutta edellytetään useissa EU-hankeohjelmissa.

Myös tutkimusprojektien ja hankkeiden rahoittajat ovat alkaneet vaatia aineistojen avoimuutta. Mm. Suomen Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista jatkokäyttöä varten.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden tulisi varmistaa tutkimusaineistojen, -menetelmien, ja -julkaisujen avoimuus ja saavutettavuus sekä jatkokäyttö. Yhä enemmän tulisi siis tavoitella läpinäkyvyyttä läpi koko tutkimusprosessin. Näin erilaiset hankkeet, yritykset ja kansalaiset voisivat olla laajemmin hyödyntämässä tutkimuksissa tuotettua aineistoa.

Tämä toimintakulttuurin muutos tarjoaa mahdollisuuden tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille saavuttaa lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä tehostaa laatua. Yksinkertaiselta kuulostava muutos tuo mukanaan kuitenkin paljon haasteita. Ratkaistavia ja huomioitavia asioita ovat mm.

  • aineistojen luottamuksellisuus ja tietosuoja (sensitiiviset aineistot, henkilötiedot ja liikesalaisuudet)
  • tutkimuseettiset kysymykset
  • juridiset kysymykset, sopimukset ja luvat
  • käyttö- ja tekijäoikeudelliset asiat (missä, miten ja kuinka kauan säilytämme aineistoja, kuka niitä voi käyttää)
  • tietojärjestelmät ja niiden lisensiointi.

Näiden asioiden lisäksi tarvitaan osaamista mm. aineistojen elinkaaren hallintaan ja aineistoon sisältyvien tunnistetietojen käsittelyyn.

Ammattikorkeakouluissa uusia avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoja voidaan soveltaa mm. TKI-toiminnassa, hankkeissa ja opetuksessa. Opiskelijat voivat olla myös aktiivisesti mukana tutkimustietoa keräämässä ja hyödyntämässä. TAMKin opiskelijat ovat hyödyntäneet Tietoarkiston Aila-palveluun tallennettuja tutkimusaineistoja opiskeluissaan.

Haasteita ammattikorkeakouluympäristössä avoimuuteen tuovat mm. eri projektien ja hankkeiden monimuotoisuus ja niistä syntyvien aineistojen kirjo; syntyvät aineistothan voivat olla esimerkiksi erilaista mittaus- tai haastatteludataa, palautteita, osoitteistoja, oppimateriaaleja, tapahtumia, ideoita, toimintatapoja ja niin edelleen. Myös yritysten osallistuminen hankkeisiin ja liikesalaisuudet rajoittavat aineistojen julkaisua.

Ensi askelia avoimuuteen on otettu ammattikorkeakouluissa muun muassa

  • tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamisen tehostamisella (julkaisujen näkyvyys),
  • määrittelemällä korkeakoulun oma aineistonhallinta- tai datapolitiikka,
  • yhteisien toimintatapojen ja ohjeistusten määrittämisellä sekä
  • avoimen tieteen tukipalveluiden kehittämisellä

Hankkeiden ja projektien käynnistyessä yksi keino avoimuuden varmistamiseksi on aineistonhallintasuunnitelman tekeminen. Silloin jo ensi metreillä mietitään aineiston elinkaareen, säilytykseen ja oikeuksiin liittyvät asiat. Siinä voidaan määritellä myös, avataanko koko aineisto vai vain jokin osa aineistosta jatkokäyttöä varten.

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, joka päivittyy tutkimuksen tai projektin edetessä. Sen avulla on mahdollista säästää kustannuksia ja aikaa. Valtakunnallisesti aineistohallintasuunnitelman tekemiseen on tarjolla DMPTuuli-työkalu, joka on otettu käyttöön jo useissa ammattikorkeakouluissa.

Käynnissä olevan ATT-hankkeen avulla ollaan korkeakouluissa päästy avoimuudessa jo hyvin eteenpäin ja käytänteitä kehitetään jatkuvasti. TAMKissa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapojen soveltamisessa ollaan alkuvaiheissa. TKI-toiminnalle avoimuus on mahdollisuus lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tuottaa laajemmin avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.

Aiheesta lisää: Avoin tiede ja tutkimus

Horizon 2020: Work Programme update supports competitiveness through open science

Aineistohallinnan käsikirja, Tietoarkisto

Tampereen yliopiston datapolitiikka

Tampereen teknillisen yliopiston datapolitiikka

Teksti: Eija Lähteenmäki & Kirsi Saarinen

Kuvat: Hilla Kaila, Janita Lahtinen

kielikylpyla1Sosionomiopiskelijat toteuttivat marraskuussa 2016 englannin kielen ja kirjoitusviestinnän opintojaksot yhdistävän Kielikylpylä-projektin kahdessa ylöjärveläispäiväkodissa. Projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheet on kuvattu blogikirjoituksissamme Kielten integroinnista ja työelämäyhteistyöstä boostia opetukseen  ja Sosionomiopiskelijat jalkautuivat päiväkoteihin.

Toteutusvaiheen jälkeen opiskelijat reflektoivat projektia loppuraporteissaan ja reflektiivisissä esseissään. Pääpiirteissään Kielikylpylä-projekti koettiin mielekkäänä ja opettavaisena, vaikka haasteita projektin eri vaiheissa oli useita. Niistä merkittävimmiksi nousivat yhteisen ajan löytäminen, ryhmäytyminen ja digitaalisten välineiden puuttuminen päiväkodeista.

Projektin tavoitteena oli suunnitella toimintatuokio, jossa lapsille opetetaan englanninkielisiä sanoja ja/tai fraaseja liikuntaa ja digitaalisia välineitä hyödyntäen. Opiskelijat kokivat, että englannin kieltä oli helppo sisällyttää toimintatuokioihin. Joissakin ryhmissä sopivan lorun, runon, laulun tai sadun löytäminen oli haastavaa, koska työnjaosta sopiminen kangerteli. Jokainen ryhmä löysi kuitenkin lopulta sopivan laulun tai lorun toimintatuokionsa pohjaksi. Raporttien mukaan sanojen määrä ja vaikeusaste pysyivät sopivina lasten ikään ja omaksumiskykyyn nähden. Lapset oppivat ja muistivat sanoja vielä tuokion jälkeenkin.

Projekti opetti joustavuutta ja ongelmanratkaisutaitoja

Opiskelijat onnistuivat sisällyttämään toimintatuokioihin liikuntaa monessa eri muodossa, vaikka vuodenaika asetti rajoitteita liikkumiselle. Ainoastaan yksi ryhmä toteutti toimintatuokion ulkona ja silloinkin haittana olivat vesisade ja liukkaus. Kuitenkin jokaisessa toimintatuokiossa lapset lähtivät mukaan liikkumaan alun varovaisuuden jälkeen. Liikkuminen oli esim. hippaleikissä tapahtuvaa juoksemista, hyppimistä ja eri eläinten liikkumis

en jäljittelyä. Päiväkodeilla ei ollut liikuntasalia, joten liikuntaan käytetyt sisätilat vaikuttivat liikkumisen mahdollisuuteen. Opiskelijoiden oli keksittävä ratkaisuja, miten hyödyntää käytössä olevia pienehköjä tiloja. Yksi ryhmä päätti tuokionsa rentouttavaan rauhoittumiseen.

Digitaalisia välineitä käytettiin sekä suunnitteluvaiheessa että toimintatuokion toteutuksessa. Useimmat ryhmät käyttivät projektin suunnitteluympäristönä Facebookia ja yhteydenpidon apuna WhatsAppia. Yksi projektin checkpoint pidettiin ConnectPro-yhteyden kautta.

kielikylpyla3Toimintatuokioissa opiskelijat hyödynsivät puhelinta, tablettia ja kannettavaa tietokonetta. Yksi ryhmä oli käyttänyt erityistä kännykkäsovellusta internetistä löytämänsä musiikkikappaleen muokkaamiseen toimintatuokioon sopivaksi. Lapsille oli tehty PowerPoint-esitys ja tabletilla pelattiin pelejä. Opiskelijoille tuli yllätyksenä se, kuinka vähän päiväkodissa oli käytössä digitaalisia laitteita. Käytetyt laitteet olivatkin koulusta lainassa tai opiskelijoiden omia.  Rajoituksia digitaalisten laitteiden käyttöön toi myös lasten uskonnollinen tausta: yksi ryhmä oli ajatellut heijastaa laululeikin videon valkokankaalle mutta luopui ajatuksesta lestadiolaisten lasten vuoksi. Kokonaisuutena projektiryhmät keksivät monia erilaisia tapoja hyödyntää vähäisiäkin digitaalisia välineitä päiväkotiarjessa.

Projektin myötä opiskelijat saivat autenttisen kosketuksen työelämän realiteetteihin. Suunnitelmaa ja toimintaa on kyettävä sopeuttamaan olemassaolevien resurssien mukaisesti. Tiloissa voi olla merkittäviä eroja eri päiväkodeissa, ja vaikka kunnissa pyritään digiloikkaan, välineitä ei ainakaan vielä ole. Myös ryhmäkoot vaihtelevat, ja lasten kulttuurinen tai uskonnollinen tausta voi rajoittaa joitakin toimintoja.

Kahden eri opintojakson opiskelijoista muodostetuissa projektiryhmissä toimiminen opetti sen, että kaikkien kanssa on kyettävä työskentelemään. Ryhmän jäsenillä on erilaiset henkilökohtaiset tavoitteet ja halu sitoutua, mikä vaatii kykyä joustaa ja sopeuttaa omaa toimintaa. On kyettävä sietämään epävarmuutta ja oltava valmis menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Suurin osa oivalsi tämän ja toimi näin, minkä ansiosta projektista saatiin loppujen lopuksi palkitseva onnistumisen kokemus ja useimmille jäi siitä hyvä mieli.

 

TAMKissa palkitaan parhaat opinnäytetyöt joulukuussa – jo kahdeksannen kerran. Miksi TAMKiin haluttiin oma opinnäytetyökilpailu? Opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja, koulutuspäällikkö, Marja-Leena Lähteenmäki kertoo, että valtakunnallisen Thesis-kilpailun päätyttyä haluttiin edelleen innostaa opiskelijoita laadukkaisiin opinnäytetöihin ja nimenomaan sellaisiin töihin, jotka mukailevat TAMKissa tärkeinä pidettyjä hyvän opinnäytetyön kriteereitä sekä TAMKin muita strategisia painotuksia.

Opiskelijat saattavat edelleen kokea opinnäytetyön kirjallisine osineen hieman erillisenä ammatillisesta käytännön työstä. Opinnäytetyö voi kuitenkin olla tärkeä valttikortti ensimmäiseen työpaikkaan työllistymisessä. ”Joskus varsinainen työn aihe tai siinä tehty tuotos kiinnostaa tulevaa työnantajaa tai yhteistyökumppania, mutta hyvä opinnäytetyö on myös konkreettinen näyttö ammatillisesta osaamisesta, päämäärätietoisesta työstä, yhteistyötaidoista ja kyvystä ratkaista monia eritasoisia ongelmia”, Lähteenmäki muistuttaa.

posterit_webPitkään AMK- ja YAMK-opinnäytetöitä ohjannut tietojenkäsittelyn lehtori Paula Hietala näkee myös, että opinnäytetyö on perustutkinnon opiskelijalle ennen kaikkea askel työelämään ja mahdollisuus osoittaa itsenäisesti osaamisensa koulun ulkopuolella. Ylemmässä tutkinnossa opinnäytetyön merkitys on erilainen: usein opiskelija työstää opinnäytetyötään tutussa työyhteisössään, mutta laajentaa ja syventää osaamistaan uusille alueille. Silloinkin se saattaa avata uusia työmahdollisuuksia, joko oman organisaation sisällä tai aivan uudessa työpaikassa

Insinööri Saara Vänskä palkittiin parhaasta TAMKin ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä keväällä 2016. Millaiselta opinnäytetyön tekeminen hänestä tuntui? ”Opinnäytetyön tekeminen oli ajoittain erittäin innostavaa, mutta kyllä työtä piti välillä puskea eteenpäin myös ihan hartiavoimin”, Vänskä summaa. Hänen opinnäytetyötään vei eteenpäin ennen kaikkea aihe, josta hän oli vilpittömästi kiinnostunut. Työn aikataulutus on asia, jonka hän haluaa myös nostaa esiin. Vuosi on lyhyt aika, joten opinnäytetyön konkreettinen tekeminen kannattaa todella aloittaa ajoissa. Vaikka hän suhtautui opinnäytetyöprosessiin vakavasti, niin hän toteaa, että opinnäytetyön tekijän on hyvä muistaa pitää omasta jaksamisestaan huolta.

Tällä hetkellä hän toimii työtehtävissä, jossa pystyy hyödyntämään opinnäytetyön aikana oppimiaan asioita ja opinnäytetyössä käytettyjä kirjallisia lähteitä. Vänskän työnkuva on muotoutunut myös yhä lähemmäs opinnäytetyön keskeistä tematiikkaa. Opinnäytetyö on kiinnostava prosessi myös opinnäytetyöohjaajille. Paula Hietala korostaa, että opinnäytetyön ohjaajalle on tärkeää nähdä opiskelijan kasvu osaavaksi ja omiin taitoihinsa luottavaksi ammattilaiseksi.

Opinnäytetyökilpailu osoittaa opiskelijoille ja myös ohjaajille, että TAMKissa arvostetaan opinnäytetöitä. Vaikka TAMKin opinnäytetyöohjeet antavat kaikille opinnäytetöille yhteiset ”raamit”, niiden puitteissa eri koulutusaloilla tehdään hyvin erilaisia opinnäytetöitä. Kilpailu tekee tämän erilaisuuden näkyväksi. Opinnäytetyöt myös lisäävät koulutuksien näkyvyyttä niissä organisaatioissa, jotka ovat opinnäytetöiden toimeksiantajina. Hietala toivoo, että tätä näkyvyyttä voitaisiin vielä lisätä tiedottamalla kilpailusta ja voittajatöistä nykyistä laajemmin, myös TAMKin ulkopuolelle.

Minkälainen on hyvä opinnäytetyö? TAMKin opinnäytetyökilpailuraadin jäsenenä ja sihteerinä toiminut Liisa Marttila vastaa siteeraamalla ammattikorkeakoulujen vanhaa mainosslogania: ”Käytäntöä ja teoriaa sopivassa suhteessa.” Hän pitää amk-opinnäytetyötä varsin vaativana kokonaisuutena. Se sisältää työelämää hyödyttävän tai ainakin realistisesti toteutettavissa olevan käytännön tuotoksen tai mallinnuksen lisäksi myös kyseistä tuotosta ja sen perusteita syventävän käsitteellisen pohdinnan. Sellaiset opinnäytetyöt, joissa on valittu oman aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja niitä on hyödynnetty kehittämisprosessin alusta loppuun, ovat vakuuttavia. ”Opinnäytetyöprojektissa tehdyt valinnat ja niiden vaikutukset lopputulokseen pitää osata perustella ammattimaisesti. Sitähän käytännön asiantuntijatyössäkin tehdään: kartoitetaan eri ratkaisuvaihtoehtoja, valitaan niistä tarkoituksen kannalta parhaat ja perustellaan ratkaisut toisille”.

Onko ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä tapahtunut muutosta vuosien aikana? Paula Hietala näkee, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt alkavat onneksi jo olla erilaisia kuin tiedekorkeakoulujen opinnäytetyöt. Opinnäytetöiden omaleimaisuus on lisääntynyt: käytännön tekeminen ja kehittäminen on saanut sille kuuluvan arvon.

Opinnäytetyö ei siis ole pelkästään opintojen päätepiste tai välttämätön paha, vaan tärkeä etappi matkalla asiantuntijatyöhön.

Teksti: Liisa Marttila, erikoissuunnittelija, KT

Kuva: TAMK, Viestintäpalvelut