Posts in the Tampere category

Teksti: Eija Lähteenmäki & Kirsi Saarinen

Kuvat: Hilla Kaila, Janita Lahtinen

kielikylpyla1Sosionomiopiskelijat toteuttivat marraskuussa 2016 englannin kielen ja kirjoitusviestinnän opintojaksot yhdistävän Kielikylpylä-projektin kahdessa ylöjärveläispäiväkodissa. Projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheet on kuvattu blogikirjoituksissamme Kielten integroinnista ja työelämäyhteistyöstä boostia opetukseen  ja Sosionomiopiskelijat jalkautuivat päiväkoteihin.

Toteutusvaiheen jälkeen opiskelijat reflektoivat projektia loppuraporteissaan ja reflektiivisissä esseissään. Pääpiirteissään Kielikylpylä-projekti koettiin mielekkäänä ja opettavaisena, vaikka haasteita projektin eri vaiheissa oli useita. Niistä merkittävimmiksi nousivat yhteisen ajan löytäminen, ryhmäytyminen ja digitaalisten välineiden puuttuminen päiväkodeista.

Projektin tavoitteena oli suunnitella toimintatuokio, jossa lapsille opetetaan englanninkielisiä sanoja ja/tai fraaseja liikuntaa ja digitaalisia välineitä hyödyntäen. Opiskelijat kokivat, että englannin kieltä oli helppo sisällyttää toimintatuokioihin. Joissakin ryhmissä sopivan lorun, runon, laulun tai sadun löytäminen oli haastavaa, koska työnjaosta sopiminen kangerteli. Jokainen ryhmä löysi kuitenkin lopulta sopivan laulun tai lorun toimintatuokionsa pohjaksi. Raporttien mukaan sanojen määrä ja vaikeusaste pysyivät sopivina lasten ikään ja omaksumiskykyyn nähden. Lapset oppivat ja muistivat sanoja vielä tuokion jälkeenkin.

Projekti opetti joustavuutta ja ongelmanratkaisutaitoja

Opiskelijat onnistuivat sisällyttämään toimintatuokioihin liikuntaa monessa eri muodossa, vaikka vuodenaika asetti rajoitteita liikkumiselle. Ainoastaan yksi ryhmä toteutti toimintatuokion ulkona ja silloinkin haittana olivat vesisade ja liukkaus. Kuitenkin jokaisessa toimintatuokiossa lapset lähtivät mukaan liikkumaan alun varovaisuuden jälkeen. Liikkuminen oli esim. hippaleikissä tapahtuvaa juoksemista, hyppimistä ja eri eläinten liikkumis

en jäljittelyä. Päiväkodeilla ei ollut liikuntasalia, joten liikuntaan käytetyt sisätilat vaikuttivat liikkumisen mahdollisuuteen. Opiskelijoiden oli keksittävä ratkaisuja, miten hyödyntää käytössä olevia pienehköjä tiloja. Yksi ryhmä päätti tuokionsa rentouttavaan rauhoittumiseen.

Digitaalisia välineitä käytettiin sekä suunnitteluvaiheessa että toimintatuokion toteutuksessa. Useimmat ryhmät käyttivät projektin suunnitteluympäristönä Facebookia ja yhteydenpidon apuna WhatsAppia. Yksi projektin checkpoint pidettiin ConnectPro-yhteyden kautta.

kielikylpyla3Toimintatuokioissa opiskelijat hyödynsivät puhelinta, tablettia ja kannettavaa tietokonetta. Yksi ryhmä oli käyttänyt erityistä kännykkäsovellusta internetistä löytämänsä musiikkikappaleen muokkaamiseen toimintatuokioon sopivaksi. Lapsille oli tehty PowerPoint-esitys ja tabletilla pelattiin pelejä. Opiskelijoille tuli yllätyksenä se, kuinka vähän päiväkodissa oli käytössä digitaalisia laitteita. Käytetyt laitteet olivatkin koulusta lainassa tai opiskelijoiden omia.  Rajoituksia digitaalisten laitteiden käyttöön toi myös lasten uskonnollinen tausta: yksi ryhmä oli ajatellut heijastaa laululeikin videon valkokankaalle mutta luopui ajatuksesta lestadiolaisten lasten vuoksi. Kokonaisuutena projektiryhmät keksivät monia erilaisia tapoja hyödyntää vähäisiäkin digitaalisia välineitä päiväkotiarjessa.

Projektin myötä opiskelijat saivat autenttisen kosketuksen työelämän realiteetteihin. Suunnitelmaa ja toimintaa on kyettävä sopeuttamaan olemassaolevien resurssien mukaisesti. Tiloissa voi olla merkittäviä eroja eri päiväkodeissa, ja vaikka kunnissa pyritään digiloikkaan, välineitä ei ainakaan vielä ole. Myös ryhmäkoot vaihtelevat, ja lasten kulttuurinen tai uskonnollinen tausta voi rajoittaa joitakin toimintoja.

Kahden eri opintojakson opiskelijoista muodostetuissa projektiryhmissä toimiminen opetti sen, että kaikkien kanssa on kyettävä työskentelemään. Ryhmän jäsenillä on erilaiset henkilökohtaiset tavoitteet ja halu sitoutua, mikä vaatii kykyä joustaa ja sopeuttaa omaa toimintaa. On kyettävä sietämään epävarmuutta ja oltava valmis menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Suurin osa oivalsi tämän ja toimi näin, minkä ansiosta projektista saatiin loppujen lopuksi palkitseva onnistumisen kokemus ja useimmille jäi siitä hyvä mieli.

 

 

 

Tunteiden merkitys kuluttajan käyttäytymiseen on jo pitkään ollut tiedossa ja tutkimuksen kohteena. Mutta jättääkö ihminen tunteensa narikkaan toimiessaan B2B-kontekstissa? Ja ellei jätä, niin työntääkö kuitenkin syrjään ja toimii rationaalisen päätöksenteon pohjalta? Näinhän on perinteisesti totuttu ajattelemaan. Tunteiden tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen myös B2B-kontekstissa on kuitenkin vahvasti nousemassa esiin niin käytännön liike-elämässä kuin tutkimuksessakin. Rohkeimmat ovat sitä mieltä, että B2B-kontekstissa tunteilla on toisinaan jopa suurempi merkitys kuin B2C-kontekstissa, mm. koska ”pelissä on enemmän” ja että näiden tunnekokemusten ymmärtäminen ja hallinta on monesti yrityksen vahvin kilpailuetu.

tic-tac-toe-1777855_640Tunteiden tutkiminen on haastavaa, koska koko käsite on kovin monimerkityksinen. Itse asiassa kaikkien tunteen määritelmien löytäminen ja laskeminen lienee mahdoton urakka ja toisaalta myöskään erilaisten tunteiden määrästä ei ole yhdenmukaista tietoa. Karkeimmillaan mentäneen akselilla negatiivinen-neutraali-positiivinen ja yksityiskohtaisimmissa esityksissä vyörytetään eteen kymmeniä tunnetiloja kuvaavia termejä. Lisäksi perustermien käyttö on kirjavaa sekä suomeksi että muilla kielillä. Suomen kielessä esimerkiksi emootiota (emotion) ja tunnetta (feeling) käytetään ajoittain toistensa synonyymeinä, kun taas toisinaan näillä termeillä on kullakin oma tietty merkityksensä. Yläkäsitteenä on yhtäällä pidetty affektia (affect) eli tunnetilaa ja toisaalla puolestaan emootiota. Lisäksi toisinaan tunteet ja mielialat (mood) erotetaan toisistaan tietyin kriteerein jne. Kaiken kaikkiaan siis melkoinen hetteikkö tarvottavaksi. Tässä tekstissä yläkäsitteenä käytetään tunnetilaa.

TAMKin, TTY:n, VTT:n ja VY:n yhteisessä Tekes-rahoitteisessa VALIT-hankkeessa (2015–2017) yhtenä tavoitteena on tunnistaa ja mitata tunnetiloja, jotta niiden merkitys asiakkaan arvonluontiprosessissa voitaisiin määrittää. Tarkoituksena on luoda riittävän tarkka mutta samalla käytännöllinen ja joustava työkalu tähän. Liikkeelle on lähdetty eräänlaisen hybridin ajatuksella: instrumentti, jonka avulla voidaan tunnistaa ja ymmärtää toisaalta hyvin karkean tason tunnetilan ilmaisuja ja toisaalta myös hyvin spesifejä ilmaisuja. Tämä on tarpeen, koska eri ihmisillä on erilainen kyky erottaa ja ilmaista tunnetilojaan. Tuloksena on (edelleen kehittyvä) tunnetilaperheitä kuvaava ympyrä, joka toisaalta perustuu PAD-paradigman kolmeen perusulottuvuuteen (mielihyvä/pleasure, virittyneisyys/arousal, hallinta/dominance) ja toisaalta erityisten tunnetilatermien muodostamiin hierarkkisiin malleihin. Lyhyt alustava kuvaus työkalusta ja sen teoreettisesta pohjasta on luettavissa esim. TAMK Journalista artikkelista Understanding affective experiences: Towards a practical framework in the VALIT-project.

Työkalua on esitelty ja kokeiltu tähän mennessä muutamaan otteeseen erilaisissa yhteyksissä. Sen avulla on mm. tehty laadullisia asiakashaastatteluja, analysoitu laajoja Twitter-aineistoja, analysoitu haamushoppailupäiväkirjoja ja mitattu asiakkaan affektiivisia kokemuksia sähköisen kyselylomakkeen osana. Työn alla on mm. väitöskirja, kolme amk-opinnäytetyötä eri kulttuureissa (Suomi, Saksa, Hollanti) sekä suunnitteluvaiheessa oleva yamk-opinnäytetyö. Tammikuussa 2017 lähdemme yhteistyöyrityksemme kanssa B2B-kontekstin messuille mittaamaan osallistujien tunnetiloja.

Työkalu vaatii vielä jatkotyöstämistä. Jo pelkkä tunnetiloja kuvaavan vieraskielisen termistön ymmärtäminen (ja tarvittaessa kääntäminen suomeksi) muuten kuin pelkkinä ”sanakirjakäännöksinä” on haastavaa. Lisäksi eri tunnetilaperheisiin kuuluvien termien valintaa täytyy tarkentaa sekä olemassa oleviin lähteisiin pohjautuen, että oman empiirisen tutkimuksen avulla. Lopullisena tavoitteena on saada aikaiseksi teoreettisesti perusteltu ja empiirisesti koeteltu tunnetilojen ja niihin liittyvän arvonluonnin ymmärrystä lisäävä viitekehys, jota voi soveltaa käytännön toimiin ja käyttää asiaan liittyvän tutkimuksen lähtökohtana kulloinkin tarvittavalla yksityiskohtaisuuden asteella.
VALIT-hankkeeseen voi tutustua hankkeen nettisivuilla www.valit.fi

 

Teksti: Mika Boedeker, yliopettaja, KTT, Liiketoiminta ja palvelut

Kuva: Pixabay

Kielikylpylä ilahdutti kahdessa ylöjärveläispäiväkodissa

Sosiaalialan monimuoto- ja päivätoteutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat syksyn ajan työstäneet ns. Kielikylpylä-projektia, jonka ideana on opettaa kahden ylöjärveläisen päiväkodin lapsille helppoja englannin kielen sanoja toiminnallisesti liikuntaa ja digitaalisia välineitä hyödyntäen. Olemme kertoneet projektin suunnitteluvaiheesta blogikirjoituksessa Kielten integroinnista ja työelämäyhteistyöstä boostia opetukseen.

kielikylpyla1Toimintatuokioiden suunnittelun käynnistymisessä oli omat haasteensa, koska kahden ryhmän opiskelijoista muodostettujen sekaryhmien opiskelijat eivät tunteneet toisiaan ja ryhmien aikatauluja oli hankala sovittaa yhteen, koska monimuoto-opiskelijat ovat lähiopetuksessa vain noin viiden viikon välein. Aikahaaste oli tiedossa jo etukäteen, ja ajatuksena olikin, että opiskelijat käyttäisivät suunnittelussa digitaalisia välineitä.

Alkuvaikeuksien jälkeen ryhmäytyminen alkoi sujua, ja tulosta alkoi syntyä, kun opiskelijat löysivät omat roolinsa projektin toteuttamisessa. Monimuotoryhmän opiskelijoiden vastuulla oli löytää toimintatuokion pohjaksi englanninkielinen loru, satu, laulu tms., josta ryhmä yhdessä lähti työstämään toimintatuokion kokonaisuutta. Yhteistyön lopputuloksena syntyi monipuolisia ja hauskoja suunnitelmia.

Päivätoteutuksen opiskelijat vastasivat projektiin liittyvästä yhteydenpidosta ja tiedottamisesta. Päiväkotien yhteyshenkilöiden kanssa viestittiin pääasiassa sähköpostitse. Päiväkodin henkilöstölle, lasten huoltajille ja medialle laadittiin kohderyhmäkohtaiset tiedotteet.

Toimintatuokiot on toteutettu viikon 46 aikana. Kuvan tiedotteen tehneen ryhmän teemana olivat eläimet. Toinen ryhmä oli valinnut teemaksi värit. Tässä tuokiossa sosionomiopiskelijat opettivat tutun laulun avulla lapsille muutamia värejä laulamalla värin ensin suomeksi ja sitten englanniksi, minkä jälkeen lasten tehtävänä oli muun muassa siirtyä tilassa väripisteeltä toiselle eri tavoin, esim. pupuina loikkien tai lintuina lentäen.

Myös muissa ryhmissä käytettiin musiikkia, leikkejä ja digitaalisia pelejä uusien sanojen opettamisessa. Muina teemoina olivat tervehdyssanat, hedelmät ja perheenjäsenet. Tuokioiden toteuttamisen tavat vaihtelivat, koska ryhmissä oli eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia lapsia. Esim. musiikin käyttämisestä luovuttiin tietyissä ryhmissä perheiden uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.

 

kielikylpyla2Lapset osallistuivat tuokioihin innokkaasti. Vierailijat hieman ujostuttivat joitakuita, mutta suurin osa oli toiminnassa innokkaasti mukana. Ryhmissä oli monikulttuurisia lapsia, ja muutamille englanninkieliset sanat olivat entuudestaan tuttuja.

Englanninkielisten sanojen määrä pidettiin varsin rajoitettuna, millä varmistettiin se, että kaikilla lapsilla oli mahdollisuus oppia ainakin muutama uusi sana. Kaikissa tuokioissa liikuttiin joko musiikin tahdissa tai esim. eläimiä jäljitellen. Digitaalisten välineiden käyttö vaihteli ryhmittäin: esim. tablettia hyödynnettiin eläinaiheisen pelin pelaamiseen ja kannettavaa tietokonetta hedelmäaiheisten kuvien katselemiseen.

Opiskelijat olivat tuokioihin tyytyväisiä. Osalla oli jo entuudestaan kokemusta päiväkotiympäristöstä, joten vuorovaikutus lasten kanssa sujui luontevasti. Kaiken kaikkiaan projekti antoi ensimmäisen vuoden opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ja toimia autenttisessa työympäristössä omia ideoitaan toteuttaen.

Teksti ja kuvat: TAMKin lehtorit Kirsi Saarinen ja Eija Lähteenmäki

Tamperelainen Jutta Gustafsberg on tuttu näky televisiossa. Hänen ohjelmissaan liikutaan usein Tampereen luonnossa. Listasin parhaat kevät/kesään sopivat treenipaikat, jotka ovat esiintyneet myös superdieeteissä/häädieeteissä. Opiskelijaystävällisesti kaikki paikat ovat tietysti ilmaisia, joten ulkovaatteet päälle ja tutustumaan!

kuva1

Hiljaista on vielä näin keväällä.

Pyynikin uimaranta ja puisto

Pyynikin uimarannalla ja puistossa on nähty useammatkin kahvakuulatreenit. Tilaa löytyy kesäaikaankin ainakin puiston puolelta, jos ranta on liian ruuhkainen. Hiekalla liikkuminen lisää vastusta.

 

kuva2

Pyynikin hiekkaranta

kuva3

Pyynikin portaat

Munkkikahvilalle vievät kiviset portaat Rosendhalin rannasta ovat esiintyneet ainakin Jutta ja superdieetit ohjelmassa. Portaita juoksemalla saa aikaan hyvän treenin ja jos oikein alkaa rasittaa, kahvila löytyy portaiden yläpäästä. Voin kyllä arvata mitä mieltä Gustafsberg olisi munkkivälipalasta. 😀

 

kuva4

Munkille… Siis lenkille.

Pispalan portaat

Pispalasta löytyy pidempiä puisia portaita. Pyhäjärven rannasta harjun päälle noustessa, tulee muutama askel otettua. Portaiden voittaminen kävellenkin parantaa kuntoa, joten vaikkei jaksaisi ylös juosta, voi silti lähteä porrastreeniin.

 

kuva6

Muutama askel..

kuva7

Ruusutarha Arboretum

Televisiossa on treenattu Hatanpäälläkin. Ruusutarhan ohi kulkeminen juosten, kävellen tai pyöräillen piristää taatusti mieltä kun ruusut alkavat kukkia. Oma juoksulenkkini ainakin tulee kulkemaan kesällä sieltä missä ruusut kukkivat.

 

kuva8

Ruusutarha-kuva: Tampereen kaupunki

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kuva9

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kartat: Google Maps

Teksti ja kuvat (ellei toisin mainittu): Anniina Grönholm