Posts in the tampereen yliopisto category

Teksti ja kuva: Minna Metsäportti, FM, englannin lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulun Kielipalvelut

_______________________________________________

Taitava Neonataalihoitaja on viiden yliopistollisen sairaalan yhdessä toteuttama 30 opintopisteen erikoistumiskoulutus, johon kuuluvat ammattienglannin opinnot tilattiin kolmatta kertaa TAMKin Kielipalveluilta keväällä 2018.

Tabula-pohjaiselle englannin verkkokurssille osallistui kaikkiaan 36 neonataalihoitajaa Tampereen, Helsingin, Oulun, Turun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista. Kurssin tavoite oli tukea sairaanhoitajien valmiuksia ohjata englantia puhuvia keskosperheitä. Tavoite oli myös antaa valmiuksia englanninkielisten julkaisujen lukemiseen oman erikoisalan terminologiaa kartuttamalla.

Kurssin aikana opiskeltiin keskeisiä keskosen hoitotyön viestintätilanteita monipuolisesti ja yhteistoiminnallisesti. Eri neonatologisilla osastoilla työskentelevät hoitajat jakoivat  keskustelualustoilla kokemuksiaan keskosvauvoille tehtävistä toimenpiteistä ja erilaisista hoitokäytännöistä. Osa neonataaalihoitajien englannin kurssista toteutettiin yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Osio, jossa työstettiin englannikielistä lähdekirjallisuutta, oli integroitu Suomen kirjallinen viestintä -kurssiin tarkoituksena palvella koko erikoistumiskoulutuksen sekä oman ammattitaidon ylläpitämisen tarpeita.

Kurssin saama osallistujapalaute oli myönteistä. Erityisen hyviksi koettiin joustava aikataulu sekä oman erikoisalan tarpeisiin räätälöidyt kielenkäyttötilanteet. Monet osallistujat kertoivat koulutuksen antaneen onnistumisen kokemuksia sekä herättäneen kimmokkeen kielitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen.

Tilaisuus päästä toteuttamaan työelämän kielikoulutusta on kouluttajalle arvokas ja palkitseva kokemus. Tiivis kanssakäyminen alan ammattilaisten kanssa ja autenttiset sisällöt ovat työssä oppimista parhaimmillaan, ja ne antavat hyvät edellytykset kehittää ja tarjota vastaavanlaista koulutusta myös tulevaisuudessa.

Teksti: Kaisa Kylmälä, informaatikko, TAMK kirjasto- ja tietopalvelut


Kansallinen Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke pyrkii tehostamaan korkeakoulujen tuottaman tiedon avoimuutta. OKM käynnisti ATT-hankkeen vuonna 2014. Hankkeen tavoitteita ovat:

  • vuonna 2017 Suomi on yksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa
  • avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa
  • tieteen ja tutkimuksen luotettavuuden sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan edistäminen
  • tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden edistäminen.

avoin-tiede-ja-tutkimus-logo (1)ATT-hanke on osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. EU on linjannut strategioissaan, että kaikki Euroopassa tuotettu tieteellinen tieto on avointa vuoteen 2020 mennessä. Aineistojen avoimuutta edellytetään useissa EU-hankeohjelmissa.

Myös tutkimusprojektien ja hankkeiden rahoittajat ovat alkaneet vaatia aineistojen avoimuutta. Mm. Suomen Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista jatkokäyttöä varten.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden tulisi varmistaa tutkimusaineistojen, -menetelmien, ja -julkaisujen avoimuus ja saavutettavuus sekä jatkokäyttö. Yhä enemmän tulisi siis tavoitella läpinäkyvyyttä läpi koko tutkimusprosessin. Näin erilaiset hankkeet, yritykset ja kansalaiset voisivat olla laajemmin hyödyntämässä tutkimuksissa tuotettua aineistoa.

Tämä toimintakulttuurin muutos tarjoaa mahdollisuuden tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille saavuttaa lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä tehostaa laatua. Yksinkertaiselta kuulostava muutos tuo mukanaan kuitenkin paljon haasteita. Ratkaistavia ja huomioitavia asioita ovat mm.

  • aineistojen luottamuksellisuus ja tietosuoja (sensitiiviset aineistot, henkilötiedot ja liikesalaisuudet)
  • tutkimuseettiset kysymykset
  • juridiset kysymykset, sopimukset ja luvat
  • käyttö- ja tekijäoikeudelliset asiat (missä, miten ja kuinka kauan säilytämme aineistoja, kuka niitä voi käyttää)
  • tietojärjestelmät ja niiden lisensiointi.

Näiden asioiden lisäksi tarvitaan osaamista mm. aineistojen elinkaaren hallintaan ja aineistoon sisältyvien tunnistetietojen käsittelyyn.

Ammattikorkeakouluissa uusia avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoja voidaan soveltaa mm. TKI-toiminnassa, hankkeissa ja opetuksessa. Opiskelijat voivat olla myös aktiivisesti mukana tutkimustietoa keräämässä ja hyödyntämässä. TAMKin opiskelijat ovat hyödyntäneet Tietoarkiston Aila-palveluun tallennettuja tutkimusaineistoja opiskeluissaan.

Haasteita ammattikorkeakouluympäristössä avoimuuteen tuovat mm. eri projektien ja hankkeiden monimuotoisuus ja niistä syntyvien aineistojen kirjo; syntyvät aineistothan voivat olla esimerkiksi erilaista mittaus- tai haastatteludataa, palautteita, osoitteistoja, oppimateriaaleja, tapahtumia, ideoita, toimintatapoja ja niin edelleen. Myös yritysten osallistuminen hankkeisiin ja liikesalaisuudet rajoittavat aineistojen julkaisua.

Ensi askelia avoimuuteen on otettu ammattikorkeakouluissa muun muassa

  • tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamisen tehostamisella (julkaisujen näkyvyys),
  • määrittelemällä korkeakoulun oma aineistonhallinta- tai datapolitiikka,
  • yhteisien toimintatapojen ja ohjeistusten määrittämisellä sekä
  • avoimen tieteen tukipalveluiden kehittämisellä

Hankkeiden ja projektien käynnistyessä yksi keino avoimuuden varmistamiseksi on aineistonhallintasuunnitelman tekeminen. Silloin jo ensi metreillä mietitään aineiston elinkaareen, säilytykseen ja oikeuksiin liittyvät asiat. Siinä voidaan määritellä myös, avataanko koko aineisto vai vain jokin osa aineistosta jatkokäyttöä varten.

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, joka päivittyy tutkimuksen tai projektin edetessä. Sen avulla on mahdollista säästää kustannuksia ja aikaa. Valtakunnallisesti aineistohallintasuunnitelman tekemiseen on tarjolla DMPTuuli-työkalu, joka on otettu käyttöön jo useissa ammattikorkeakouluissa.

Käynnissä olevan ATT-hankkeen avulla ollaan korkeakouluissa päästy avoimuudessa jo hyvin eteenpäin ja käytänteitä kehitetään jatkuvasti. TAMKissa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapojen soveltamisessa ollaan alkuvaiheissa. TKI-toiminnalle avoimuus on mahdollisuus lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tuottaa laajemmin avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.

Aiheesta lisää: Avoin tiede ja tutkimus

Horizon 2020: Work Programme update supports competitiveness through open science

Aineistohallinnan käsikirja, Tietoarkisto

Tampereen yliopiston datapolitiikka

Tampereen teknillisen yliopiston datapolitiikka