Posts in the tekniikka category

Teksti ja kuvat: Harri Laaksonen, TAMKin konetekniikan lehtori

____________________________________________________

TAMKin Konetekniikan koulutuksessa on jo pitkät perinteet 3D-tulostuksen hyödyntämisessä tuotesuunnittelun ja -valmistuksen eri vaiheissa. Ensimmäinen teollinen 3D-tulostin (Stratasys Dimension Elite) hankittiin 10 vuotta sitten ja sitä ennenkin pikamallinnusta käytettiin prototyyppien valmistuksessa yhteistyöprojekteissa Hannover Fachhochschulen kanssa. Lisäksi luonnollisesti 3D-tulostusta on käytetty myös arkkitehtuurin, sähkötekniikan ja media-alan koulutuksissa.

TAMK on ollut mukana jo monessa 3D-tulostamista alueellisesti kehittävässä hankkeessa, esimerkiksi 3D-Invest-hankkeessa ja 3D-Boosti-hankkeessa. Lisäksi TAMKilla on menossa 3Dindesigner ja Kataja -hankkeet, ja myös Digikyvykkyys-hankkeessa on yhtenä osa-alueena 3D-tulostus.

3D-Invest ja 3D-Boosti -hankkeet käsittelivät 3D-tulostusekosysteemin perustamista Pirkanmaalle ja 3D-tulostuksen käyttöön ottamista yrityksissä. Tässä yhteydessä muun muassa hankittiin laajat 3D-tulostuslaitteistot pirkanmaalaisiin oppilaitoksiin: TAMKiin, TTY:lle, ja Saskyyn. Tulostusekosysteemiä on esitelty sivustolla www.3dpirkanmaa.fi.

TAMKin robottitulostimella tulostettu tuoli ja taideteosvalumuotti.

Hankkeissa on toteutettu yrityksille demoja 3D-tulostusta hyödyntäen. Tässä yhteydessä on havaittu, että yrityksiltä puuttuu 3D-tulostuksen täysipainoista hyödyntämistä tukevaa suunnitteluosaamista.

On todettu, että uutta osaamista täytyy hankkia nopeasti, jotta yritykset voisivat hyödyntää 3D-tulostusta omassa tuotekehityksessään ja tuotevalmistuksessaan sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

3Dindesigner-hankkeen päätavoitteena onkin muodostaa yrityksien käyttöön suunnitteluekosysteemi, joka kasvattaa yritysten osaamista ja synnyttää yrityksille uusia innovaatioita ja kilpailukykyä (3D Pirkanmaa n.d.).

Kataja-hankkeessa kehitettiin TAMKissa ison tulostusalueen 3D-robottitulostinlaitteisto, joka perustui ABB:n teollisuusrobotin muuntamiseen 3D-tulostimeksi, joka tulostaa muun muassa biokomposiittia (UPM Formi n.d.). Tulostusalue on 2 x 1 x 1 m, ja tulostettuna on esimerkiksi huonekaluja, taideteoksia, valumuotteja (kuva 1) ja pienen kävelysillan (L = 1,8 m) rakenteet (kuva 2).

TAMKin robottitulostimella tulostettu kävelysilta Porin asuntomessuille 2018.

Digikyvykkyys-hankkeella pyritään vastaamaan mikro-, pien- ja pk-yritysten digiosaajapulaan.  Hankkeen päätavoitteena on valmentaa nopeasti ammattitaitoista työvoimaa 6Aika-kaupunkien alueilla toimivien yritysten havaittuun digiosaamisvajeeseen.

Hankkeessa yksilöidään 6Aika-kaupunkien yritysten digitalisaatioon liittyvät osaamis- ja työvoimatarpeet. Teknologioiden osalta hankkeen kumppanit (Oulun yliopisto, Oulun AMK, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Turun AMK) perehdyttävät 3D-tulostamiseen, robotiikkaan, digitaaliseen valmistukseen, digitaaliseen tuotekehitykseen, painettuun elektroniikkaan, terveysteknologiaan ja interaktiivisiin teknologioihin, joita ovat lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus. (Digikyvykkyys-hanke vastaa… 2018.)

 

Lähteet:

3D Pirkanmaa. N.d. 3D-tulostuksen osaamiskeskittymä Pirkanmaalla. http://3dpirkanmaa.fi/

Digikyvykkyys-hanke vastaa pk-yritysten osaajapulaan. 2018. Turun yliopisto. http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/digikyvykkyys-hanke-vastaa-pk-yritysten-osaajapulaan.aspx

UPM Formi. N.d. New Grade for 3D Printing. www.upmformi.com

 

Lisää tietoa:

3D-Invest, 3D-Boosti ja 3D-Indesigner -hankkeet.

Kataja-hanke:

 

Digikyvykkyys 6Aika -hanke:
https://www.tampere.fi/6aika/digikyvykkyyden-paivitys-verkostotalousyhteiskunnassa.html

Teksti ja kuva: Kirsi Saarinen & Minna Metsäportti

_____________________________________________________

Neljäs Fast Track to Professional English -verkkokurssi toteutettiin kevään 2018 aikana. Viiden viikon mittaiselle Tabula-pohjaiselle kurssille osallistui terveysalan ja tekniikan alan opiskelijoita, jotka suorittivat Professional English for Nurses ja Technical English for Professionals -opintojaksot yhdessä opiskellen ja oppien. Tällä kertaa kurssilla mukana oli myös saksalainen opettaja Hubertus Weyer, joka piti interaktiivisen Skype-luennon aiheesta “Tool box meeting as a communication act in health and safety”.

Fast track -kurssin yhtenä ideana on tuottaa moniammatillisissa tiimeissä erilaisia lopputöitä. Yhteistyön tuloksena on syntynyt tuotoksia mm. aiheista ”Healthy Building” ja ”Microchip Technology in Paramedicine”.  Tänä keväänä lähestymistapa oli hieman erilainen aikaisempiin kursseihin verrattuna. Opiskelijat pohtivat ja toivat esille ajatuksiaan, millainen Tampere3:n digitaalinen oppimisympäristö voisi olla. Opiskelijoiden näkemykset sisällytettiin osaksi selvitystä, joka liittyy tulevaan Tampere3 Smart Campus Innovation Lab  -projektiin.

Fast track -matka jatkuu taas syksyllä. Kurssia kehitetään ja muokataan. Uusia näkökulmia otetaan mukaan. Ensi syksynä muun muassa kartoitetaan ja tutkitaan opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja oppimisesta monialaisessa opiskelijaryhmässä.

aineistonayttelyTeknisen alan koulutus käynnistyi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäiset oppilaitokset perustettiin Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan. Vähitellen näiden teknillisten reaalikoulujen pohjalta syntyi ammatillisia opistoja, ja Helsingissä aloitti 1900-luvun alussa Teknillinen korkeakoulu. Tampereella kehitys kulki kaupungin perustamasta teollisuuskoulusta Tampereen teknilliseksi oppilaitokseksi, ja nykyisin meillä TAMKissa insinöörikoulutus on yksi merkittävimpiä koulutusaloja. Diplomi-insinööriksi Tampereella on voinut opiskella Tampereen teknillisessä yliopistossa vuodesta 1965.

Insinöörikoulutus on Tampere3-hankkeen myötä mielenkiintoisessa murrosvaiheessa. Jatkossa amk-insinööreiksi opiskelevien polku ylempään korkeakoulututkintoon helpottuu. Ristiinopiskelu Tampere3:n organisaatioiden välillä on lanseerattu jo tänä syksynä. Myöhemmin on mahdollista, että ensimmäisen kolmen vuoden tekniikan alan opinnot tullaan suurelta osin yhdistämään. Katso tästä Aamulehden artikkeli 29.8.

TAMKin pääkampuksen kirjaston kuukauden aineistonäyttelyyn on koottu insinöörikoulutus-teemaan liittyviä teoksia. Mukana on tekniikan alan koulutuksen historiikkien ja juhlajulkaisujen lisäksi insinöörikoulutuksen nykytrendejä ja tulevaisuuden haasteita käsitteleviä kirjoja. Näyttelyyn on valittu myös joitain yleisempiä korkeakoulupedagogiikkaan, opetusmenetelmiin sekä koulutuksen työelämäyhteyksiin kytkeytyviä julkaisuja.

Painetun kirjallisuuden rinnalla kannattaa myös muistaa TAMKin kirjaston mittavat e-aineistot. Insinöörikoulutusta käsittelevää materiaalia voit etsiä esimerkiksi seuraavista palveluista:

Applied Science & Technology Source (EBSCO) – kokotekstiartikkeleita tekniikan alalta

Knovel – englanninkielinen tekniikan alan e-kirjapalvelu

TTY:llä järjestetään kansainvälinen SEFI 2016 (European Society for Engineering Education)  -konferenssi 12.–14.9. Konferenssin teemana on ”Engineering Education on Top of the World:
Industry University Cooperation”.

Teksti: Tero Kansanaho, Informaatikko, TAMKin pääkampuksen kirjasto

Kuva: Marjatta Ojala