Posts in the TKI category

Teksti ja kuvat:
Karoliina Tuukkanen, Käymäläseura Huussi ry
Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu

VipuvoimaaEU_2014_2020_rgbEU_EAKR_FI_vertical_20mm_rgb

______

Lue osat 1, 2 ja 3.

Aurinkoinen Lund

part4_pelto ja david lund

David esittelee peltoaan Lundissa

Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti rautatieasemaa. Kyseessä on torstai 4.5., matkan viimeinen päivä ennen kotiinpaluuta. Kulkeminen Skånen alueella on järjestetty erittäin miellyttäväksi julkisilla kulkuvälineillä, busseja ja junia kulkee taajaan ja verkostot ovat selkeät.

Kun osaa valita oikean lipun kulkeminen on edullista ja helppoa kaikissa liikennevälineissä. Ja jos ei itse osaa valita oikeaa lippua, niin lipputoimiston asiakaspalvelijat jo muistavat edellisten päivien ostoshistoriasi ja osaavat auttaa oikean lipun valinnassa hymyn kera. Jostain syystä jäimme hyvin mieleen lipputoimiston henkilökunnalle.

Saavuimme Lundissa vaikuttavalle TKI-alueelle, missä sijaitsi isoja IDEON Science park –rakennuksia Alfasta Gammaan. Niissä oli yrityshautomoita, erilaisia tekniikan ja talouden alan yrityksiä ja monenlaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, mukaan lukien Swedish Water Research –toimisto.

Pohjoismaille tyypillisessä massiivipuisessa rakennuksessa meitä tervehti David Gustavsson, Swedish Water Researchin kokopäiväinen tutkija. SWR on paikallisten vesilaitosten ja kuntien omistama T&K organisaatio, joka tekee vesien ja jätevesien käsittelyyn liittyvää tutkimus ja kehittämistoimintaa, samalla kun vesilaitokset keskittyvät omaan ydintoimintaansa eli vesien- ja jätevesien puhdistamiseen ja putkistojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Nerokasta!

part4_nitrifikaatio Lund

Virtsan nitrifikaatiota

David keskittyy kaupungissa tuotettavien ravinteiden hyötykäyttöön. Erityisesti keskustelimme usean tunnin ajan virtsan lannoitekäytön mahdollisuuksista. Samalla ideoimme mm. käymälöitä, jotka voisi asentaa kaupunkiviljelmille, ja jotka tuottaisivat paikan päällä ravinteita viljelijöiden käyttöön.

Pääsimme myös tutustumaan laboratorioon, jossa parhaillaan tutkittiin typen talteenottoa virtsasta nitrifikaation avulla. Kaikista kiinnostavinta Davidin tutkimuksessa oli, että kaikki tähtäsi käytännön sovellusten aikaansaamiseen. Näistä ravinteista voisi tulevaisuudessa olla eritoten hyötyä kaupungissa tapahtuvalle viljelylle. Tämä on tieteen ja käytännön yhdistämistä parhaalla tavalla!

Kirsikkana kakun päällä David vei meidät tutustumaan yhteen Lundin kaupungin palstaviljelmistä, missä hänen perheellään on yhteensä 600 m² palsta-alue, jossa hän viljelee mansikkaa, perunaa, papuja, porkkanaa, pensasmarjoja, yrttejä ym. Alueella oli jo vilkasta, sillä kasvukausi tällä leveysasteella oli jo alkanut.

part4_Lund kanat

Kanat puutarhapalstalla

Lundin kaupunki on tarjonnut kyseisen maa-alueen viljelijöiden käyttöön pientä maksua vastaan. Mikä oli erityisen hienoa, palstalla oli myös erilaisten ryhmien ylläpitämiä kanoja ja mehiläisiä sekä paikallisen työväenopiston kasvihuone, jossa pidetään kaupunkilaisille kasvihuone-kursseja.

 

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Paikallisen työväenopiston opetuskasvihuone

Lisäksi Lundin kaupunki toimittaa palstoille kontit, ilmaiset työvälineet, kasteluvettä tankeissa sekä kompostia maanparannukseen. Tätä varten kunta on palkannut puolipäiväisen henkilön, joka kiertää huoltamassa eri palstoja. Tästä mallia Suomeenkin?

Entä nyt?

Tämän matkan aikana tuli vahvasti se käsitys, että jälleen kerran Ruotsissa (ja Tanskassa) ollaan etunojassa kehittämässä kaupunkiviljelyä ja myös sen kaupallista puolta. Me Suomessa tulemme tässä jäljessä. Näkemämme hankkeet olivat aika mittavia ja esimerkiksi ØsterGROn viljely- ja ravintolamalli on oiva esimerkki yhteisöviljelyn ja elinkeinon yhdistämisestä.

Suomessa ollaan vielä pitkälti yhteisöviljelyn tasolla, mikä luonnollisesti on hyvä asia, mutta viljelyn kaupallinen ulottuvuus on vielä pientä.

Toisaalta meillä on aivan samoja, sekä kansallisesta että EU-lainsäädännöstä tulevia, haasteita byrokratian ja säännösten kanssa. Kaupunkiviljely on vielä elinkeinona näkymätön. Kaupunkiviljely ei ole maatalouden tukien tai ohjauksen piirissä, mutta ei myöskään näkyvä osa kaupungin toimintaa.

Esimerkiksi Los Perros ei voinut osallistua maalaismarkkinoille, koska se oli tarkoitettu kaupungin ulkopuolelta tuleville tuottajille, vaikka myytävät tuotteet olisivat olleet tismalleen samoja. Sitä ei myöskään tunnisteta tai tunnusteta toiminnaksi, josta joku voisi saada elantonsa. Stadsbruk-hankkeen liiketoimintamallit tulevat tässä suhteessa olemaan mielenkiintoisia testata myös täällä.

Matka oli osa KIVIREKI-Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa –hanketta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto EAKR-ohjelmasta.

Useimmissa ammattikorkeakouluissa on havahduttu huomaamaan, että asiakkuuksien kehittäminen on toiminnan ydintä tulevaisuutta ajatellen. Osittain tähän on syynä julkisen rahoituksen väheneminen, mutta myös asiakkailtamme tulevat, perinteisiä toimintamalleja haastavat vaatimukset ja toiveet.

Ammattikorkeakoulut ovat toki aina olleet tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa, mutta yhteistyö on ollut enemmän satunnaista ja tilannekohtaista, strategisuus ja pitkäjänteisyys ovat puuttuneet. TAMKin strategiassa yhdeksi kaiken toiminnan läpäiseväksi teemaksi nostettiin asiakkuudet ja kumppanuudet. Tämän asian tunnistamisessa ja käytäntöön viemisessä TAMK on varmasti edelläkävijöitä maamme ammattikorkeakoulukentässä.


Kuuntelua herkällä korvalla

Asiakkuusajattelun sisäistäminen ammattikorkeakoulussa ei tapahdu yhdessä yössä. Oman asiantuntemuksen korostamisen ja omaan napaan tuijottamisen sijaan pitäisi katseet suunnata ulospäin. Mitä maailmalla ja Suomessa tapahtuu, mitkä ovat yritysten ja muiden organisaatioiden omien kehittämistoimien painotukset ja mihin nämä organisaatiot mahdollisesti tarvitsevat apua. Kuunteleminen herkällä korvalla, asiakasymmärryksen rakentaminen ja asiakastarpeiden analysointi pitäisi olla koko ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden ydinosaamisaluetta. Yksittäisen toteutuksen sijaan, olipa se sitten laajempi TKI-hanke, täydennyskoulutus tai opiskelijaprojekti, tavoitteena pitää olla asiakassuhteen pitkäjänteinen ja strateginen kehittäminen.
 

Valio Oy on TAMKin kumppani

TAMKin kumppani Horseforfe, yrittäjä Arja Huttunen

Mitä asiakas saa?

Entäpä sitten se asiakas, mitä hyötyä hän saa ja miksi asiakkuutta ja kumppanuutta ammattikorkeakoulun kanssa kannattaa rakentaa? Ammattikorkeakoulu ei ole yhden asian liike vaan pystyy antamaan osaamistaan monialaisesti asiakkaan käyttöön. Esimerkiksi lähdemme liikkeelle tuotekehityksestä, mutta tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi osoittautuukin yrityksen henkilöstön työhyvinvointi. Mutta nyt ei tarvitsekaan lähteä etsimään toista asiantuntijaa tähän tarpeeseen, vaan se löytyy samasta osoitteesta eli ammattikorkeakoulusta.

Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että ammattikorkeakoulu ei ole aina niin vikkeläliikkeinen kuin yksityinen palvelun tarjoaja. Siksi teemmekin TAMKissa yhdessä asiakkaan kanssa parin kolmen vuoden mittaisen kumppanuusohjelman, jossa määritellään ja aikataulutetaan yhteinen tekeminen. Näin myös ammattikorkeakoulu voi organisoida omat aktiviteettinsa hieman pidemmällä aikajänteellä ja tehtävät voidaan integroida TKI-toiminnan ja opetuksen muuhun suunnitteluun ja toteutukseen.

Kun TAMKin asiakkuus- ja kumppanuustoimintaa sparrattiin yhdessä Stanford Research Instituten kanssa niin lopputulos oli, että TAMKin kannattaa keskittyä erityisesti innovaatioiden tuottamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen asiakkaillemme. Yrityksillä on yleisesti ottaen nykyhetki hyvin hallinnassa ja siihen ne eivät välttämättä paljonkaan apua tarvitse. Mutta millaisia tuotteita ja palveluita heidän asiakkaansa tarvitsevat jatkossa ja millaisia ovat näitä tarpeita vastaavat uudet tuotesukupolvet? Tämä ei aina olekaan yhtä selvää ja juuri tässä on yhteisen kehittämistyön paikka ja tilaus.

Oiva yhdistää TAMKin ja asiakkaat

Miten tällaisissa monitahoisissa ja pitkäjänteisissä asiakkuuksissa ja kumppanuuksissa sitten pysytään puolin ja toisin kärryillä ja ajan tasalla? Tätä varten TAMK yhdessä kumppaninsa Gemilo Oy:n kanssa on kehittänyt Oivan, sosiaalisen median periaattein toteutetun asiakkuusjärjestelmän (CRM).

Oivan myötä TAMKista on tullut oivallinen ammattikorkeakoulu, joka saattaa yhteen asiakkaamme, opettajat, opiskelijat ja tarvittaessa myös muiden korkeakoulujen asiantuntijat. Oiva yhdistää tekemiset ja tekijät rakentaen samalla avoimempaa työyhteisöä ja yhteistyötä, joka ulottuu kauas kampusalueemme ulkopuolelle. Siksi asiakkaita ja kumppaneita!

 

Teksti: Esa Ala-Uotila, TAMKin asiakkuusjohtaja