Posts in the TTY category

Teksti ja kuvat: Annina Korpela, Kielipalvelut, TAMK

_______________________________________

TAMKin Y-kampuksella on jo jonkin aikaa kehitetty uudenlaista, liiketoiminnan kasvuun valmentavaa opintokokonaisuutta, joka käynnistyy syksyllä 2018. Tämän Growthmakers-ohjelman pilottitoteutukseen valitaan 3. ja 4. vuoden opiskelijoita kolmesta tutkinto-ohjelmasta: liiketaloudesta, mediasta ja tekniikasta. Ohjelmasta on tarkoitus kehittää yksi Tampereen uuden korkeakouluyhteisön kärkituotteista.

Kasvuosaamisen teema on yksi vuonna 2017 toteutetun Innovation Scout -hankkeen työpaketeista, ja Growthmakers-ohjelman pääpromoottorina toimi viime vuonna TAMKin mediatuotannon lehtori Carolina Pajula. Pajulan kanssa tiiviissä yhteistyössä ohjelmaa on rakentanut Y-kampuksen koulutuspäällikkö Leena Eerola.

Carolina Pajula (vas.) ja Leena Eerola

– Raamit liiketoiminnan kasvuosaamisen opintopolulle ovat valmiina. Tavoitteena on valmentaa opiskelijoista kansainvälisen kasvun tekijöitä pirkanmaalaisiin kasvuhakuisiin yrityksiin ja korkeakouluista syntyvien innovaatioiden kaupallistamisprosesseihin. Ohjelman ideoinnissa on ollut mukana monia yrityksiä, startup-yrityksiä ja menestyneitä kasvuyrityksiä sekä tutkimustiimejä muun muassa TTY:ltä. Opiskelijoilla on tukenaan TAMKin opettajia, jotka toimivat mentoreina. Lisäksi lankoja pitelee käsissään yksi päävalmentaja, Pajula ja Eerola taustoittavat.

Kasvuohjelman taustalla on usean henkilön kehitystiimi TAMKista: Pajulan ja Eerolan lisäksi Pia Hautamäki, Tiina Brandt, Tiina Koskiranta, Tarja Tittonen ja Jennifer Johnson ovat kehittäneet ohjelmaa ja ovat mukana myös käytännön toteutuksessa. Idea ohjelmasta syntyi Innovation Scout -hanketta edeltävän KINO-hankkeen aikana, jolloin päätettiin hakea oma työpaketti kasvuyrittäjyysohjelman kehittämiseen.

Mistä tarve kasvuyrittäjyyttä tukevalle ohjelmalle kumpuaa?

– Olemme tehneet paljon taustatutkimusta ja haastatelleet eri vaiheissa olevia yrittäjiä. Kasvuyrittäjyyteen ja startup-toimintaan liittyvää koulutusta on Suomessa tarjolla vähän, emmekä ole löytäneet täältä vastaavaa koulutusmallia. Kasvuun liittyvän valmennuksen sijaan korkeakouluissa tehdään yhteistyötä yrityskiihdyttämöjen ja -hautomojen kanssa, jolloin korkeakoulun rooli on toimia esihautomona, Pajula toteaa.

– Yritysmaailman kenttä on repaleinen ja erilaisia toimijoita on paljon. Meillä ei ole tarpeeksi kasvunälkäisiä yrittäjiä eikä liiketoiminnan kasvattamiseen valmenneta riittävästi. Uusien kasvuyrittäjien sijaan haluamme pikemminkin tuottaa avainhenkilöitä, jotka osaavat buustata yrityksen kasvuun. Olemme jäljessä kehityksestä kaikilla mittareilla mitattuna, mikä lisää kipeästi tarvetta kasvuyrittäjyyskoulutukselle, Eerola lisää.

– Yrityshaastattelujen pohjalta kirjoitimme kaksi artikkelia, jotka esiteltiin kansainvälisessä ICEBM 2017 -konferenssissa. Samalla loimme uusia verkostoja ja konkreettista kansainvälistä yhteistyötä kasvuyrittäjyyden edistämiseen, Eerola kertoo.

Myös erilaisia koulutuksen malleja on kartoitettu paljon. Ohjelmassa lähdetään pedagogisesti ilmiöoppimisen mallista, jossa opiskelijat esimerkiksi näkevät yrityksen elinkaaren kaikki vaiheet eri näkökulmista.

Mitä opiskelijat käytännössä tekevät – mission possible?

Kasvuohjelmaan mukaan lähtevistä yrityksistä suurimmat ja menestyneimmät maksavat opiskelijoille toimeksiannoista. Opiskelijoiden on siis oltava vastuullisia. Koulutuksen järjestäjillä on vankka tiimivalmennusosaaminen, mikä auttaa opiskelijoiden tiimiyttämisessä ja sitouttamisessa mukaan ohjelmaan.

Growthmakers-ohjelmassa opiskelijat saavat perusteellista käytännön tuntumaa kasvuyrittäjyydestä: he lähtevät yrityksiin seuraamaan niiden toimintaa, tutustuvat kasvun ekosysteemiin ja saavat yrityksiltä haastavia toimeksiantoja, esimerkiksi yrityksen kasvuedellytysten kartoitusta, liiketoimintamallien arviointia ja riskianalyysejä.

Opintoihin kuuluu myös lyhyitä vaihtojaksoja ulkomailla. Kohdemaassa opiskelijat keskittyvät johonkin kansainvälistymisen tai kasvun pulmaan. Pelkkä vieraaseen kulttuuriin tutustuminen ei riitä, vaan vaihdosta tulisi rakentua todellinen ”learning journey”, jotta opiskelija voi kasvaa myös kansainväliseksi bisnesosaajaksi. Opiskelijat voivat hankkeistaa opintojaan ja suorittaa 30–60 opintopistettä kahden vuoden aikana. Ohjelmaan osallistuminen ei viivästytä opintojen etenemistä. Moni opiskelija saa yritykseltä todennäköisesti myös idean opinnäytetyölleen.

Kohti tuntematonta

Kun lähdetään raivaamaan polkua jollekin uudelle, otetaan samalla myös iso riski. Niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin täytyy sietää kaaosta ja epätietoisuutta. Matkaan lähdetään kuitenkin luottavaisin mielin. Vaikka ensimmäinen pilotti toteutetaan TAMKin sisällä, tulee uusi yliopisto mukaan seuraavana vuonna.

– Toivomme, että ohjelma kytkeytyisi sekä YAMK-tutkinto- että maisteriohjelmiin ja vakiintuisi osaksi tutkinto-ohjelmia, Eerola pohtii.

– Ohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä aihealueen ymmärrystä myös oman henkilöstön keskuudessa. Lisäksi on arvokasta, että mukana olevat yritykset voivat tavata toisiaan kasvun äärellä, Eerola lisää.

Työllisyystakuu 100 %

Kasvuyrittäjyyden opintopolun tallattuaan opiskelijalla on repussaan paljon eväitä: hän ymmärtää kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin mahdollisuudet rajoitteineen ja osaa rakentaa kasvua edistäviä strategisia verkostoja ja alliansseja.

– Opiskelija kehittyy kasvutalentiksi, joka tietää, miten saada yritys kasvamaan. Hänellä on valmiudet toimia kasvun tekijänä tärkeällä pelipaikalla. Uskallamme luvata sataprosenttisen työllisyystakuun, Eerola napauttaa.

 

Lisätiedot:

Growthmakers-ohjelma:
Koulutuspäällikkö Leena Eerola, p. 050 592 5105, Y-kampus, TAMK

Brandt, T. & Hautamäki, P. 2017. Suomalaiset kasvuyrittäjät johtamisen roolimalleina (artikkeli, TAMKjournal)

Innovation Scout -hanke:
Projektipäällikkö Markku Veima, p. 040 506 9588, TKI, TAMK

Teksti: Leena Stenman, TAMKin viestintäpäällikkö, Tampere3-viestinnän ja markkinoinnin projektiryhmän jäsen
Kuva: Nina Riutta

___

Tulipa elävästi mieleen korkeakoulufuusio kahdeksan vuoden takaa, kun luin TTY:n ylioppilaskunnan kannanottoa fuusioituvan yliopiston nimeen. Kahden pirkanmaalaisen ammattikorkeakoulun, PIRAMKin ja TAMKin yhdistymisen alla käytiin myös nimikeskustelua, ja ihan aiheesta.

Pelko siitä, että oma yhteisö sulautetaan osaksi toista, on aito ja ymmärrettävä. PIRAMKilaiset pohtivat: miksi luopuisimme omastamme ja suostuisimme toisen jo olemassa olevan nimeen? TAMKilaiset miettivät: häivytetäänkö meidän hieno oma historia, kun rinnalle tulee se toinen ammattikorkeakoulu?

Nimivaihtoehtoja silloinkin esitettiin, niitä punnittiin, ja lopulta tehtiin päätös. PIRAMKista tuli TAMK, muttei vanha TAMK, vaan aivan uusi. Keskustelua voi jatkaa loputtomiin, mutta jossain vaiheessa on tehtävä ryhdikkäitä linjapäätöksiä, jotta päästään eteenpäin. Tässä työssä uutta TAMKia auttoi brändäys: uuden identiteetin määrittely, uusi sanoitus, uusi visuaalinen ilme. Näiden avulla päästiin alkuun, eikä jäänyt epäselväksi, että vanhaan ei ole enää paluuta.

Olihan meillä PIRAMKilaisilla oma identiteettikriisimme. Joillakin se kesti 10 minuuttia, joillakin vuoden tai kaksi, jotkut eivät päässeet siitä yli koskaan. Mutta valtaosa porukasta näki uuden tilanteen mahdollisuutena, ja se oli tärkeintä. Tulokset puhuvat puolestaan.

Sanavalinnat ovat äärimmäisen tärkeitä tilanteessa, jossa osapuolilla on erilaisia näkemyksiä tulevaisuudesta ja jossa on tunteitakin pelissä. Viestijät liikkuvat neutraalilla alueella ja yrittävät löytää oikeita tapoja ilmaista asioita niin, että jokainen mukana oleva tunnistaa kuuluvansa joukkoon. PIRAMKin ja TAMKin sisällä muutosviestintä rakentui ajatukselle, että olemme yhdessä rakentamassa jotakin uutta. Millainen siitä uudesta tulee, riippuu meistä itsestämme.

Muutos ei tapahdu hetkessä, sille on annettava aikaa – ja hieman buustiakin. Kati Kerosen ja Katri Tannin tuoreessa Sisältöstrategia – Asiakaslähtöisyydellä tulosta -kirjassa korostetaan brändin rinnalla sisällön merkitystä ja yhteisön osallistamista sen näkyväksi tekemiseen ja siitä puhumiseen.

PIRAMKin ja TAMKin fuusiossa meni noin kaksi vuotta, että oma väki lakkasi puhumasta ”meistä” ja ”niistä”, ja yhteinen nimi alkoi tuntua omalta. Näin tulee käymään myös Tampereelle syntyvässä uudessa yliopistossa ennen pitkää. Sitä ennen koko korkeakouluyhteisö ansaitsee uuden näyttävän startin. Ja ihmiset, jotka ovat rakentamassa uutta yhteisöä, ansaitsevat syyn puhua ylpeästi – meistä.

Lue lisää Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun fuusioviestinnästä:
Entäs ny? Muutosviestintää sarjakuvan keinoin, PIRAMK ja TAMK 2009–2010 (Anne Autio, Nina Riutta)

 

 

 

Tunteiden merkitys kuluttajan käyttäytymiseen on jo pitkään ollut tiedossa ja tutkimuksen kohteena. Mutta jättääkö ihminen tunteensa narikkaan toimiessaan B2B-kontekstissa? Ja ellei jätä, niin työntääkö kuitenkin syrjään ja toimii rationaalisen päätöksenteon pohjalta? Näinhän on perinteisesti totuttu ajattelemaan. Tunteiden tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen myös B2B-kontekstissa on kuitenkin vahvasti nousemassa esiin niin käytännön liike-elämässä kuin tutkimuksessakin. Rohkeimmat ovat sitä mieltä, että B2B-kontekstissa tunteilla on toisinaan jopa suurempi merkitys kuin B2C-kontekstissa, mm. koska ”pelissä on enemmän” ja että näiden tunnekokemusten ymmärtäminen ja hallinta on monesti yrityksen vahvin kilpailuetu.

tic-tac-toe-1777855_640Tunteiden tutkiminen on haastavaa, koska koko käsite on kovin monimerkityksinen. Itse asiassa kaikkien tunteen määritelmien löytäminen ja laskeminen lienee mahdoton urakka ja toisaalta myöskään erilaisten tunteiden määrästä ei ole yhdenmukaista tietoa. Karkeimmillaan mentäneen akselilla negatiivinen-neutraali-positiivinen ja yksityiskohtaisimmissa esityksissä vyörytetään eteen kymmeniä tunnetiloja kuvaavia termejä. Lisäksi perustermien käyttö on kirjavaa sekä suomeksi että muilla kielillä. Suomen kielessä esimerkiksi emootiota (emotion) ja tunnetta (feeling) käytetään ajoittain toistensa synonyymeinä, kun taas toisinaan näillä termeillä on kullakin oma tietty merkityksensä. Yläkäsitteenä on yhtäällä pidetty affektia (affect) eli tunnetilaa ja toisaalla puolestaan emootiota. Lisäksi toisinaan tunteet ja mielialat (mood) erotetaan toisistaan tietyin kriteerein jne. Kaiken kaikkiaan siis melkoinen hetteikkö tarvottavaksi. Tässä tekstissä yläkäsitteenä käytetään tunnetilaa.

TAMKin, TTY:n, VTT:n ja VY:n yhteisessä Tekes-rahoitteisessa VALIT-hankkeessa (2015–2017) yhtenä tavoitteena on tunnistaa ja mitata tunnetiloja, jotta niiden merkitys asiakkaan arvonluontiprosessissa voitaisiin määrittää. Tarkoituksena on luoda riittävän tarkka mutta samalla käytännöllinen ja joustava työkalu tähän. Liikkeelle on lähdetty eräänlaisen hybridin ajatuksella: instrumentti, jonka avulla voidaan tunnistaa ja ymmärtää toisaalta hyvin karkean tason tunnetilan ilmaisuja ja toisaalta myös hyvin spesifejä ilmaisuja. Tämä on tarpeen, koska eri ihmisillä on erilainen kyky erottaa ja ilmaista tunnetilojaan. Tuloksena on (edelleen kehittyvä) tunnetilaperheitä kuvaava ympyrä, joka toisaalta perustuu PAD-paradigman kolmeen perusulottuvuuteen (mielihyvä/pleasure, virittyneisyys/arousal, hallinta/dominance) ja toisaalta erityisten tunnetilatermien muodostamiin hierarkkisiin malleihin. Lyhyt alustava kuvaus työkalusta ja sen teoreettisesta pohjasta on luettavissa esim. TAMK Journalista artikkelista Understanding affective experiences: Towards a practical framework in the VALIT-project.

Työkalua on esitelty ja kokeiltu tähän mennessä muutamaan otteeseen erilaisissa yhteyksissä. Sen avulla on mm. tehty laadullisia asiakashaastatteluja, analysoitu laajoja Twitter-aineistoja, analysoitu haamushoppailupäiväkirjoja ja mitattu asiakkaan affektiivisia kokemuksia sähköisen kyselylomakkeen osana. Työn alla on mm. väitöskirja, kolme amk-opinnäytetyötä eri kulttuureissa (Suomi, Saksa, Hollanti) sekä suunnitteluvaiheessa oleva yamk-opinnäytetyö. Tammikuussa 2017 lähdemme yhteistyöyrityksemme kanssa B2B-kontekstin messuille mittaamaan osallistujien tunnetiloja.

Työkalu vaatii vielä jatkotyöstämistä. Jo pelkkä tunnetiloja kuvaavan vieraskielisen termistön ymmärtäminen (ja tarvittaessa kääntäminen suomeksi) muuten kuin pelkkinä ”sanakirjakäännöksinä” on haastavaa. Lisäksi eri tunnetilaperheisiin kuuluvien termien valintaa täytyy tarkentaa sekä olemassa oleviin lähteisiin pohjautuen, että oman empiirisen tutkimuksen avulla. Lopullisena tavoitteena on saada aikaiseksi teoreettisesti perusteltu ja empiirisesti koeteltu tunnetilojen ja niihin liittyvän arvonluonnin ymmärrystä lisäävä viitekehys, jota voi soveltaa käytännön toimiin ja käyttää asiaan liittyvän tutkimuksen lähtökohtana kulloinkin tarvittavalla yksityiskohtaisuuden asteella.
VALIT-hankkeeseen voi tutustua hankkeen nettisivuilla www.valit.fi

 

Teksti: Mika Boedeker, yliopettaja, KTT, Liiketoiminta ja palvelut

Kuva: Pixabay