Posts in the Valmistuminen category

TAMKissa palkitaan parhaat opinnäytetyöt joulukuussa – jo kahdeksannen kerran. Miksi TAMKiin haluttiin oma opinnäytetyökilpailu? Opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja, koulutuspäällikkö, Marja-Leena Lähteenmäki kertoo, että valtakunnallisen Thesis-kilpailun päätyttyä haluttiin edelleen innostaa opiskelijoita laadukkaisiin opinnäytetöihin ja nimenomaan sellaisiin töihin, jotka mukailevat TAMKissa tärkeinä pidettyjä hyvän opinnäytetyön kriteereitä sekä TAMKin muita strategisia painotuksia.

Opiskelijat saattavat edelleen kokea opinnäytetyön kirjallisine osineen hieman erillisenä ammatillisesta käytännön työstä. Opinnäytetyö voi kuitenkin olla tärkeä valttikortti ensimmäiseen työpaikkaan työllistymisessä. ”Joskus varsinainen työn aihe tai siinä tehty tuotos kiinnostaa tulevaa työnantajaa tai yhteistyökumppania, mutta hyvä opinnäytetyö on myös konkreettinen näyttö ammatillisesta osaamisesta, päämäärätietoisesta työstä, yhteistyötaidoista ja kyvystä ratkaista monia eritasoisia ongelmia”, Lähteenmäki muistuttaa.

posterit_webPitkään AMK- ja YAMK-opinnäytetöitä ohjannut tietojenkäsittelyn lehtori Paula Hietala näkee myös, että opinnäytetyö on perustutkinnon opiskelijalle ennen kaikkea askel työelämään ja mahdollisuus osoittaa itsenäisesti osaamisensa koulun ulkopuolella. Ylemmässä tutkinnossa opinnäytetyön merkitys on erilainen: usein opiskelija työstää opinnäytetyötään tutussa työyhteisössään, mutta laajentaa ja syventää osaamistaan uusille alueille. Silloinkin se saattaa avata uusia työmahdollisuuksia, joko oman organisaation sisällä tai aivan uudessa työpaikassa

Insinööri Saara Vänskä palkittiin parhaasta TAMKin ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä keväällä 2016. Millaiselta opinnäytetyön tekeminen hänestä tuntui? ”Opinnäytetyön tekeminen oli ajoittain erittäin innostavaa, mutta kyllä työtä piti välillä puskea eteenpäin myös ihan hartiavoimin”, Vänskä summaa. Hänen opinnäytetyötään vei eteenpäin ennen kaikkea aihe, josta hän oli vilpittömästi kiinnostunut. Työn aikataulutus on asia, jonka hän haluaa myös nostaa esiin. Vuosi on lyhyt aika, joten opinnäytetyön konkreettinen tekeminen kannattaa todella aloittaa ajoissa. Vaikka hän suhtautui opinnäytetyöprosessiin vakavasti, niin hän toteaa, että opinnäytetyön tekijän on hyvä muistaa pitää omasta jaksamisestaan huolta.

Tällä hetkellä hän toimii työtehtävissä, jossa pystyy hyödyntämään opinnäytetyön aikana oppimiaan asioita ja opinnäytetyössä käytettyjä kirjallisia lähteitä. Vänskän työnkuva on muotoutunut myös yhä lähemmäs opinnäytetyön keskeistä tematiikkaa. Opinnäytetyö on kiinnostava prosessi myös opinnäytetyöohjaajille. Paula Hietala korostaa, että opinnäytetyön ohjaajalle on tärkeää nähdä opiskelijan kasvu osaavaksi ja omiin taitoihinsa luottavaksi ammattilaiseksi.

Opinnäytetyökilpailu osoittaa opiskelijoille ja myös ohjaajille, että TAMKissa arvostetaan opinnäytetöitä. Vaikka TAMKin opinnäytetyöohjeet antavat kaikille opinnäytetöille yhteiset ”raamit”, niiden puitteissa eri koulutusaloilla tehdään hyvin erilaisia opinnäytetöitä. Kilpailu tekee tämän erilaisuuden näkyväksi. Opinnäytetyöt myös lisäävät koulutuksien näkyvyyttä niissä organisaatioissa, jotka ovat opinnäytetöiden toimeksiantajina. Hietala toivoo, että tätä näkyvyyttä voitaisiin vielä lisätä tiedottamalla kilpailusta ja voittajatöistä nykyistä laajemmin, myös TAMKin ulkopuolelle.

Minkälainen on hyvä opinnäytetyö? TAMKin opinnäytetyökilpailuraadin jäsenenä ja sihteerinä toiminut Liisa Marttila vastaa siteeraamalla ammattikorkeakoulujen vanhaa mainosslogania: ”Käytäntöä ja teoriaa sopivassa suhteessa.” Hän pitää amk-opinnäytetyötä varsin vaativana kokonaisuutena. Se sisältää työelämää hyödyttävän tai ainakin realistisesti toteutettavissa olevan käytännön tuotoksen tai mallinnuksen lisäksi myös kyseistä tuotosta ja sen perusteita syventävän käsitteellisen pohdinnan. Sellaiset opinnäytetyöt, joissa on valittu oman aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja niitä on hyödynnetty kehittämisprosessin alusta loppuun, ovat vakuuttavia. ”Opinnäytetyöprojektissa tehdyt valinnat ja niiden vaikutukset lopputulokseen pitää osata perustella ammattimaisesti. Sitähän käytännön asiantuntijatyössäkin tehdään: kartoitetaan eri ratkaisuvaihtoehtoja, valitaan niistä tarkoituksen kannalta parhaat ja perustellaan ratkaisut toisille”.

Onko ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä tapahtunut muutosta vuosien aikana? Paula Hietala näkee, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt alkavat onneksi jo olla erilaisia kuin tiedekorkeakoulujen opinnäytetyöt. Opinnäytetöiden omaleimaisuus on lisääntynyt: käytännön tekeminen ja kehittäminen on saanut sille kuuluvan arvon.

Opinnäytetyö ei siis ole pelkästään opintojen päätepiste tai välttämätön paha, vaan tärkeä etappi matkalla asiantuntijatyöhön.

Teksti: Liisa Marttila, erikoissuunnittelija, KT

Kuva: TAMK, Viestintäpalvelut

Oletko valmistumassa? Tässä 10 vinkkiä sinulle.

 

Harjoittelussa

Harjoittelussa

1. Hanki harjoittelupaikka kolmantena opiskeluvuonnasi, jos harjoitteluja on vielä suorittamatta

  • Harjoittelut pitää olla suoritettuna ennen valmistumista.
  • Varmista kurssien järjestys ja ajankohdat
  • Kaikkia kursseja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Varmista, että kurssi jolle haluat osallistua, järjestetään myös seuraavana vuonna. Varsinkin jos kurssi on pakollinen valmistumisesi kannalta. Käy se tarvittaessa etukäteen jo edeltävänä vuonna.
  • Valitse opinnäytetyön aihe
  • Aihe kannattaa valita ajoissa. Opettajilta saa apua aiheen etsinnässä. Myös yrityksiltä voi kysyä opinnäytetyön aiheista.

2. Tee rästitentit ja harjoitustyöt

  • Nyt on viimeistään tartuttava toimeen ja hoidettava roikkuvat asiat pois päiväjärjestyksestä.

3. Varmista että opintopisteitä kertyy tarpeeksi tutkintoa varten

  • Opintopisteesi näet Winhasta. Jos et ole varma pisteiden riittävyydestä, keskustele asiasta ohjaavan opettajasi kanssa

4. Tee ja palauta opinnäytetyö

  • Opinnäyteyön tekeminen kannattaa aloittaa heti aiheen saatuaan. Luonnostele sisällysluettelo ja päätä milloin jätät viikko-ohjelmaasi aikaa opparille. Pidä kiinni suunnitellusta aikataulusta ja hyödynnä ohjaavaa opettajaasi työtä tehdessä. Häneltä voit pyytää myös opinnäytetyöstä palautetta.
Opparin tekoa.

Opparin tekoa.

5. Oppariseminaari ja kypsyysnäyte

  • Huolehdi että kypsyysnäyte tulee kirjoitettua ja oppari esiteltyä.

 

 

 

 

 

 

6. Tarkista, että kaikki opintopisteet on winhattuna

  • Kaikki kurssisi, myös opinnäytetyö ja harjoittelut tulee olla Winhassa noin kolme viikkoa ennen haluttua valmistumispäivää.

Winhassa homma hoidossa.

7. Muista täyttää tutkintotodistushakemus ja tarkista tietosi

  • Hakemus täytetään vähintään kolme viikkoa ennen suunnittelemaasi valmistumisaikaa. Todistus kirjoitetaan niillä tiedoilla, mitkä Winhassa näkyvät. Joten katso, että nimesi ja muut tietosi ovat siellä oikein.

8. Opinnäytetyö kirjastoon

  • Et saa tutkintotodistusta, ellei oppariasi löydy kirjastosta.

Jess! Oppari valmis.

9. Hae töitä

  • Aloita työnhaku jo ajoissa, varsinkin tässä työtilanteessa.

10. Nouda tutkintotodistuksesi ja nauti valmistumisesta

  • Tutkintotodistuksen saat TAMKista. Postitettu tutkintotodistus maksaa 30 euroa. TAMK järjestää valmistuville opiskelijoille juhlatilaisuuden. Myös monet yhdistykset ja järjestöt haluavat muistaa valmistuneita opiskelijoita. Ainakin TamRIA järjestää valmistuville rakennusinsinööri/arkkitehti/mestariopiskelijoille juhlaillallisen.

Juhli valmistumistasi, opiskeluelämä on takana ja työelämä edessä!

 

 

Teksti ja kuvat: Anniina Grönholm

Kirjoittaja on valmistumassa TAMKista rakennustekniikan insinööriksi.

Jimmy Tommila, Kimmo Harju ja Jouni Salminen valmistuvat rakennustekniikan insinööreiksi TAMKista. Heidän opintonsa ovat nyt viittä vaille valmiit ja työelämä odottaa tulevia infrarakentamisen ammattilaisia. Jimmy, Kimmo ja Jouni kokosivat ajatuksiaan opintojensa loppuvaiheesta.

Luokkakaveri Eero Juuti ja Jimmy Tommila

Hikoiluttaa, pelottaa ja närästää, mutta pakko mennä eteenpäin

Opiskelujen päättyessä tulee ensimmäisenä mieleen ajatus, että minne tämän jälkeen päädytään. Suurella osalla opiskelijoista on jo työpaikka tiedossa, mutta osalla tämä prosessi on vielä kesken. Koulusta on saanut käsityksen, että vastavalmistuneelle insinöörille on aina töitä ja rakentaminen ei maailmasta lopu koskaan, mutta ennen valmistumista ei ole tullut ajatelleeksi, että missä niitä töitä on?

Työpaikan saaminen asuinkaupungin läheisyydestä ei olekaan niin varmaa, kuin sitä aikaisemmin on kuvitellut. Valmistumisen myötä edessä on taas sama vanha tuttu kaava, jonka jo ala-asteelta tai lukiosta päästyään muistaa. Opiskelun aikana rakennettu tuttu koulu- ja kaveriympäristö joutuu muuttumaan. Suurin osa opiskelukavereista joutuu muuttamaan töiden perässä eri paikka kunnalle ja osa ehkä jatkaa opiskeluaan, mutta samanlaista yhteistä opiskeluaikaa ei enää ole.

Suurin muutos vastavalmistuneelle tulee olemaan työelämään astuminen. Tuleekin mieleen, että onko siihen valmis? Koulusta on saanut pohjatiedot työelämään ja kesän työharjoittelujen myötä myös kokemusta, mutta pelkona onkin, mitä oppeja on jäänyt oikeasti mieleen ja mitä niistä tulevaisuuden työpaikassa tullaan vaatimaan. Yleisenä vaatimuksena tietysti on, että insinööri osaa kaiken, mutta näinhän se ei ole. Opiskelujen päättymisen tunteet ovatkin melko samanlaiset kuin silloin ala-asteelta päästessään. Hikoiluttaa, pelottaa ja närästää, mutta pakko mennä eteenpäin, kun paikallekaan ei voi jäädä.

Jimmy Tommila

 

Kimmo Harju

Hektiset viime metrit

Viimeiset metrit opiskelussa ovat olleet melko hektisiä. Osa porukasta hikoilee rästissä olevien tehtävien tai kurssien kanssa, osa on täysillä kiinni opinnäytetyön valmiiksi saattamisessa ja loput ovat jo kaikki nämä asiat hoitaneet. Luokkamme on ollut melko tiivis yhteisö. Koko luokka on varmasti jollain tasolla tuntenut kuuluvansa porukkaan, vaikka kaikki eivät ilmeisen sosiaalisissa tilanteissa keskenään ole ollutkaan. Ketään ei ole kuitenkaan ulkopuoliseksikaan jätetty. Opettajiltakin on monesti kuullut palautetta ryhmän yleisestä hyvästä hengestä.

Koulutuksen arvonimi Insinööri kiiltelee jo silmissä ja odotus tiedosta valmistuuko aikataulun mukaisesti alkaa kuumottaa. Entä jos joutuukin vielä tekemään lisäyksen opinnäytetyöhön, entä jos kypsyysnäy

Mahdollinen työpaikka, johon pääsee toteuttamaan itseään näiden neljän vuoden opiskelun jälkeen, aloittaa taas uuden välilehden elämässä. Tuttu yhteisö hajoaa ja uuden verkostoituminen alkaa. Panostus jota koulutukseen on neljän vuoden ajan laitettu, asetetaan koetukselle. Oman osaamisen tuominen työympäristöön on seuraava suuri haaste. Arvosanat vievät korkeintaan työpaikan ovelle; tekemisen meininki, aloitteellisuus, kiinnostus ja itsevarmuus vievät ovesta sisään.

Kimmo Harju

 

Jouni Salminen

Opiskelukaverit ja opettajat vaihtuvat työkavereihin

Ajatukset opintojen loppuvaiheessa ovat tietysti sekavat. Tuttu ja turvallinen kouluympäristö vaihtuu työelämän haasteiksi, jopa muutto uudelle paikkakunnalle voi odottaa. Opiskelukaverit ja opettajat vaihtuvat työkavereihin ja luokat toimistoihin ja työmaihin. Näinkö nopeasti neljä vuotta on sittenkin mennyt? Jokaisella on varmasti vielä tuoreessa muistissa ensimmäinen päivä Tamkissa tuutoreiden ohjauksessa. Rehellisesti sanottuna silloin ei ollut pienintäkään hajua, mitä tulevan pitää; Harkkoja, esitelmiä, kotitehtäviä ja harjoitteluja. Ja lopuksi se kummitus nimeltään opinnäytetyö, joka on ollut varmasti jokaisen mielessä viimeiset kaksi vuotta. Mutta kaikki selviää aikanaan.

Nyt voisi sanoa samaa työelämän kynnyksellä, ensimmäiset päivät uusissa työpaikoissa odottavat. ”Tuutorit” vaihtuvat vain kokeneempiin työkavereihin. Ja ehkä se pomokin odottaa tulosta. Uusia asioita tulee ovista ja ikkunoista, mutta hyvä näin. Ilman että haastaa itseään, on hyvin vaikea päästä kehittymään eteenpäin.

Toivottavasti jokainen pääsee toteuttamaan itseään työelämässä sekä hankkimaan sitä ns. elämänkokemusta. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta vakaasti voi ainakin vielä uskoa rakennusinsinöörien työllistymiseen Suomessa. Ja hyvin todennäköisesti joku päätyy ulkomaille töihin, kuulemma sielläkin rakennetaan. Mutta nyt on aika tehdä tilaa uusille innokkaille insinööriopiskelijoille ja varmaan opettajatkin haluavat nähdä tuoreita kasvoja myös takariveissä.

Jouni Salminen

 

Rakennustekniikan opiskelijat opintomatkalla Tukholmassa